Retkeily talvella koukuttaa – Lue vinkit! Näin varustaudut oikein talviseen luontoon ja vältyt ikäviltä yllätyksiltä

Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet ja yhä useammat suomalaiset uskaltautuvat metsiin vaeltamaan myös talvella. Kesään verrattuna talvipatikointi on haastavampaa kylmän sään ja lumen takia.

Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Airi Kallunki ja viestintävastaava Minna Koramo kertovat, miten talvella pärjää ja millaisia varusteita on pakattava reppuun tai rinkkaan.

”Kerrospukeutuminen on kaiken a ja o. Jos kiertää koko Karhunkierroksen täällä Oulangan kansallispuistossa, kasvot kannattaa suojata, sillä joki on auki ja sieltä nousee kylmää ilmaa”, Airi Kallunki kertoo.

Talvella kunnon kengät ovat erityisen tärkeät, sillä maa voi olla jäässä. Liukumattoman ja rouhean pohjan ohella kenkien on oltava riittävän isot, jotta niihin mahtuu riittävästi sukkia. Lumisessa maastossa varpaat paleltuvat helposti.

Karhunkierroksen mäkisissä maastoissa kenkien päälle kiinnitettävät jääketjut auttavat pääsevät mäet ylös ja alas turvallisesti, ja myös kävelysauvoista saa tukea.

Vaikka kävisi vain päivävaelluksella, esimerkiksi 12 kilometriä pitkällä Pienellä Karhunkierroksella, kannattaa pakata evästä ja juotavaa. Keho tarvitsee nestettä kylmälläkin ilmalla.

Kenkien päälle kiinnitettävät liukuesteet auttavat pääsemään portaat ylös lumisella ja liukkaalla säällä. © TOMMI TUOMI

Airi Kallunki (vas.) ja Minna Koramo tutkivat naavaa Pienellä Karhunkierroksella Oulangan kansallispuistossa. Talvinen luonto herättää kiinnittämään huomiota erilaisiin yksityiskohtiin kuin kesällä.

Retkeily talvella sisältää myös riskejä

Talvisin luonnossa liikkumisessa on omat vaaransa. Virtaavien jokien jäälle ei kannata lähteä samoilemaan, vaikka joki näyttäisi olevan jäässä.

”Jotkut ihmiset menevät kävelemään jään reunoille. Esimerkiksi Kiutakönkäällä koskeen tulee osittainen jääkansi. Täällä on talvellakin pitkälti sulaa kovan virtauksen takia, ja jos veteen putoaa, voi joutua jääkannen alle eikä pääse pois. Se on tosi vaarallista”, Minna Koramo kertoo.

”Ensikertalaiset luonnossa liikkujat eivät ehkä osaa ajatella tällaisia vaaratilanteita. Tänne on tuotu jäällä liikkuminen kielletty -kyltti, mutta silti ihmiset menevät jäälle kuvaamaan”, Airi Kallunki lisää.

Lue myös: Läskipyörä vie hankien halki – Tiina Riikonen harrastaa maastopyöräilyä läpi vuoden: ”Tärkeintä on, että pääsen kelillä kuin kelillä luonnon helmaan”

Some lisännyt vaaroja

Sosiaalinen media on lisännyt vaaroja, sillä täydellistä somekuvaa metsästävät kokemattomammat eräilijät eivät aina tunnista vaaroja. Pienen Karhunkierroksen tunnetussa nähtävyydessä Myllykoskella riippusillalla saa liikkua vain yksi kerrallaan, mutta silti jotkut kuvaavat jokea riippusillan molemmissa päissä. Myös jäisillä rinteillä liikkuminen voi aiheuttaa haavereita huonosti varustautuneille liikkujille.

Vaikka someilu on tuonut vaarallisen sivujuonteen, se on myös lisännyt tietoisuutta Suomen kansallispuistojen hienoimmista nähtävyyksistä. Kun kesällä 2020 suomalaiset ryhtyivät matkustamaan enemmän kotimaassa, ja Kolin kansallispuiston kansallismaisemille muodostui kuvausjonoja.

”Entistä useampi suomalainen on lähtenyt tutustumaan Suomeen ja oman maan arvostus on kasvanut”, Koramo sanoo.

Lue myös: Lumikengillä Tunturi-Lapissa – Konkari-eräopas Raija ’Raiski’ Palosaari johdatti retkeilijät Särkitunturille Muoniossa: ”Tämä on paikallisten aarre”