Retkeily vie luontoon – Näin aloittelijoita ja kokeneita retkelijöitä neuvoo vuoden Lapin erämaissa vaeltanut Erno Saukko
Retkeily kannattaa aloittaa ryhmässä ja pysyä reiteillä. Kansallispuistot ovat aloittelijalle hyviä kohteita, mutta niistä löytyy vaativampia maastoja myös kokeneille.
Urho Kekkosen kansallispuisto on monipuolinen retkeilykohde, josta löytyy ikimetsiä, soita ja avotuntureita. Lähtöportti puistoon on Kiilopään retkeilykeskuksen vieressä.
Retkeily on nyt kovassa kurssissa, kun koronapandemia saa ihmiset edelleen pysyttelemään enimmäkseen kotimaassa. Ensi kesästä on ennakoitu todellista retkeilykesää, ja varusteita on myyty jo talvella ennätystahtiin.
Vaellusreiteillä ja niiden ulkopuolellakin on siis pian liikkeellä ihmisiä, joilla ei välttämättä ole kovinkaan paljon kokemusta erämaisesta luonnosta. Varsinkaan aloittelijan ei kannata lähteä matkaan yksin, varoittaa vuoden pohjoisen erämaissa vaeltanut Erno Saukko.
Vaikka Saukko on innokas yksinvaeltaja, hän ei suosittele yksinään kulkemista reittien ulkopuolella tai avotunturissa varauksetta kenellekään, ei edes kesällä.
”Jos veri kuitenkin vetää yksin kulkemaan, on homma syytä aloittaa varovasti ja omien taitojen mukaisesti”, Saukko sanoo.
”Kun kokemusta on karttunut, yksinretkeilyä on varsin turvallisinta kokeilla reiteillä puurajan alapuolella, alkuun vaikkapa päiväreissujen muodossa.”
Saukko vaelsi kokonaisen vuoden Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa elokuusta 2019 elokuuhun 2020. Ensimmäiset kuukauden hän kulki avopuolisonsa kanssa, mutta suurimman osan vuodesta yksin. Saukko pysähtyi 3-5 viikon välein ennalta suunnitelluissa paikoissa täydentämässä ruokavarastojaan ja huoltamassa varusteita.
Saukko kulki enimmäkseen reittien ulkopuolella, ja sai kokea yksin niin talvimyrskyn Ruotsin vuoristossa kuin kevään tulon lumipälveen pystyttämässään teltassa Vaskojoen varressa Inarissa.
Erno Saukko vinkkaa retkeilijöille rakkaimmat kohteensa kotimaasta, joista löytyy sopivat reitit niin aloittelijoille kuin kokeneemmille vaeltajille.
Retkeily on rakasta puuhaa Erno Saukolle, joka vaelsi pohjoisen erämaissa yhtäjaksoisesti vuoden.
Ernon vaellusvinkki aloittelijalle: Syötteen kansallispuisto
Retkeily on hyvä aloittaa ryhmässä ja pysytellä reiteillä, ellei porukasta löydy kokeneempaa kulkijaa. Syötteen kansallispuistossa on hyvät reitit sekä paljon autiotupia ja laavuja. Etäisyydet ovat suhteellisen lyhyitä. Ympärillä komeita metsiä, kauniita soita ja vaaramaisemia.
Alue on parhaimmillaan alkukesästä ennen hyttysten ilmaantumista ja syksyllä. Ympyräreittejä löytyy sekä päiväretkiä, että useamman päivän reissuja varten.
Ernon vaellusvinkki edistyneelle: Urho Kekkosen kansallispuisto
Kun retkeily ja reiteillä vaeltaminen on jo tuttua, voi seuraavaksi siirtyä Pohjois-Lappiin, missä etäisyydet ovat pitempiä ja tunturit nousevat puurajan yläpuolelle. Urho Kekkosen kansallispuisto on alkuun hyvä kohde.
Hyviä lähtöpaikkoja retkelle ovat Saariselkä ja Kiilopää. Merkittyjä reittejä on paljon eri tasoisille ja pituisille retkille. Polkuja pitkin edistynyt kulkija pääsee halutessaan myös syvemmälle kansallispuistoon, missä omaa rauhaa on tarjolla enemmän, mutta autiotupia edelleen löytyy hyvin. Kaikkia kansallispuiston polkuja ei ole välttämättä merkitty.
Keskeisiä vaatimuksia ovat riittävä suunnistustaito ja kyky tarvittaessa pärjätä maastossa myös ilman autiotupia, laavuja, tulentekopaikkoja saati puhelinta.
Kansallispuisto on hurjan monipuolinen ikimetsineen, soineen ja avotuntureineen ja siinä riittää koluttavaa monelle retkelle.
Ernon vaellusvinkki kokeneelle: Lemmenjoen kansallispuisto ja Muotkatunturin erämaa-alue
Kokeneille retkeilijöille suosittelen Lemmenjoen kansallispuiston ja Muotkatunturin erämaa-alueen muodostamaa kokonaisuutta. Alueelta löytyy jokaiselle jotakin. Laajuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi se on Suomen kohteista minulle mieluisin. Alueelta löytyy ikimetsiä, valtavia jänkiä ja pieniä soita, erämaajokia, avotuntureita, mainioita kalastusmahdollisuuksia ja jokunen autiotupakin. Reittejä ei juuri ole ja maastossa on pärjättävä omin nokkinensa.
Näillä seuduilla etäisyydet ovat pitkiä ja retkistäkin tulee siten helposti vähintään viikon mittaisia. Keskeistä on retken suunnittelu, hyvä suunnistustaito, kyky ennakoida ongelmia ja varautua niihin sekä taito sopeutua olosuhteisiin ja improvisoida maastossa.
Näillä alueilla parhaita retkiäni ovat olleet Muotkatunturin erämaan halkivaellukset Angelintieltä Karigasniementielle sekä erilaiset retket Vaskojoen varrella. Lemmenjoen varrella on merkittyjä reittejä ja sieltä on myös hyvä aloittaa retkensä.