Saarihyppelyä antiikin maisemissa: näin näet kreikkaialaisten suosikit Aeginan, Hydran ja Poroksen

Ateenan lähisaaret Aegina, Hydra ja Poros innostivat saarihyppelyyn. Kreikassa on valittavana lähes 2 000 toinen toistaan ihastuttavampaa saarta kirkkaine vesineen ja ystävällisine ihmisineen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Karun kaunis, Kreikan yhdeksi kansallisaarteeksi kutsuttu Hydra satamineen muistuttaa amfiteatteria.

Ateenan lähisaaret Aegina, Hydra ja Poros innostivat saarihyppelyyn. Kreikassa on valittavana lähes 2 000 toinen toistaan ihastuttavampaa saarta kirkkaine vesineen ja ystävällisine ihmisineen.
Teksti: Jouni Flinkkilä

Olimme suunnitelleet etukäteen Kreikan saarihyppelyä eli paria päivää jossain saaressa, sitten laivalla seuraavaan. Vaikeinta oli päättää, lähteäkö idän, etelän vai lännen saaristoihin.

Ajankohta ratkaisi. Pääsimme lähtemään vasta lokakuun lopussa, jolloin sääolot ovat arvaamattomat pidemmälle merimatkalle.

Argo-Saronian saaret – Aegina, Hydra ja Poros – ovat kreikkalaisten suosiossa. Siis lento Ateenaan ja laivaan!

Kreikan saarihyppely

Lähdön hetki seuraavalle saarelle tai takaisin mantereelle. ©JOUNI FLINKKILÄ

Matka Pireuksesta Aeginaan kestää laivalla tunnin, kantosiipi- ja katamaraanialuksilla vähemmän. Sesongin ulkopuolella lippuja ei tarvitse varata ennakkoon. Laivoissa on tilaa ja liput saa kätevästi satamasta.

Ensikertalainen tekee aina vääriä valintoja. Olin varannut saarelta majapaikan Agia Marinasta, koska luulin sen sijaitsevan nimensä mukaisesti sataman liepeillä. Paikka olikin 20 kilometrin päässä saaren itärannalla.

Väärä valinta olikin oikea. Delfini Hotelin omistaja Aggeliki ja hänen isänsä Niko, 91, osoittautuivat lämminhenkiseksi ja kielitaitoiseksi isäntäväeksi.

Aggeliki järjesti vuokra-auton ja antoi nuotit saaren kiertomatkalle. Kun lähtee aamuvarhain liikkeelle, saaren ehtii kiertää päivässä.

Agia Marinan yläpuolella sijaitseva Afaian temppeli on pakollinen nähtävyys. Se on Kreikan parhaiten säilyneitä doorilaisia temppeleitä. Matkalla pääkaupunki Eginaan myös Agios Nektarios -kirkko luostareineen on näkemisen arvoinen. Erityisen tunnettu Aeginan saari on pistaasipähkinöistä.

Doorilaista tyylisuuntaa edustava antiikin aikainen Afaian temppeli Aeginan saarella. ©JOUNI FLINKKILÄ

Aeginalta matkamme olisi jatkunut Porokseen, mutta lokakuu oli jo vaihtunut marraskuuhun ja talviaikataulut astuneet voimaan. Oli palattava lähtöruutuun Pireuksen satamaan.

Autot kielletty! Tavarat kulkevat Hydran sokkeloissa muulien tai hevosten kantamina. ©JOUNI FLINKKILÄ

Matkoilla pitää olla joustoa, joten päätimmekin mennä suoraan Hydraan ja jäädä paluumatkalla Porokseen.

Oli jo pimeää, kun kantosiipialus rantautui Hydran satamaan. Hotelli oli tiedossa, mutta sen katuosoite ei. Yhtäkkiä eteemme ilmestyi mies, joka kysyy, olemmeko tulossa Hotelli Erofiiliin. Paikan omistaja oli tullut meitä vastaan.

Hydran satamaranta on aamuisin kuin menneitten aikojen tori; äänekäs ja eläväinen. Kalastajat kauppaavat saaliitaan, laivoista nostellaan tavaroita, jotka sitten pakataan aasien ja muulien selkään. Saarella ei ole kuin kaksi pientä jäteautoa, muuten tavaraliikenne hoidetaan taloihin, kauppoihin ja ravintoloihin ”karvaooppeleilla”.

Amfiteatterin muotoista Hydraa kehutaan Kreikan kauneimmaksi satamakaupungiksi. Satamasta kadut ja kujat nousevat labyrinttimaisena viuhkana.

Rappuja riittää, korkeimmalla sijaitseviin taloihin on kuulemma yli 800 askelta. Hydra ei ole huonojalkaisen ja sydänvaivaisen kaupunki.

Hydra sopiikin kuntoilijoille. Valittavana on useita vaikeudeltaan eriasteisia patikkareittejä saaren eri puolille ja korkeimmillaan yli 500 metrin korkeuteen.

 

Kirkonkellot herättävät aurinkoiseen sunnuntai-aamuun. Kalkatukseen sekoittuu kalastajaveneiden moottoreiden papatus lähes peilityyneltä lahdelta.

Poroksen pääkaupunki – nimeltään tietenkin Poros – on kilometrin päässä majapaikastamme Hotelli Niki´s Villagesta.

Lähdemme kiertelemään saarta mönkijällä. Kiipeämme Poseidonin temppelin raunioille. Aeginaan ja Hydraan verrattuna Poros on vihreämpi. Pinjapuumetsiköt peittävät mäkien ja kukkuloiden rinteet ja huiput.

Paluumatkalla ravintola Paradiso houkuttelee aterialle. Kikoksi esittäytynyt paikan emäntä on pitkään hauduttanut lammasta. Saamme parasta ruokaa koko reissulla.

Poroksen keskusta on tyypillinen: kahviloita ja tavernoita vieri vieressä.

”Jumalten luomaa ruokaa…” Joka saarella on omat erikoisuutensa. ©JOUNI FLINKKILÄ

Mäenpäällä sijaitsevan kellotornin juurelta näkee hyvin vastakkaisella rannalla aukeavan Peloponnesoksen niemimaan. Taksiveneet vievät eurolla lahden yli Galatasin kaupunkiin, jossa hintataso on Porosta halvempaa ja elämä aidompaa kreikkalaista.

Kymmenen vuorokauden reissumme on sopiva pimeän loppusyksyn katkaisuhoitoon.

Laivamatkat, erilaiset saaret, miellyttävä ilmasto ja varsinkin avuliaat ihmiset herättivät kaipuun palata pikimmiten takaisin.

Ensi kerralla otamme ehkä lennon suoraan Kreetalle, Santorinille tai Rhodokselle ja jatkamme laivoilla eri saarille. V

Lue lisää:

Kreikan leppoisat saaret – boheemi Poros ja tyylikäs Spétses

Saarihyppely

Saarihyppelyksi kutsuttu matkailumuoto on Kreikassa helppoa ja edullista. Turistikauden ulkopuolella ei tarvitse varata etukäteen laivalippuja tai hotelleita. Tai ehkä edellisenä iltana on kuitenkin syytä varata hotelli seuraavalta saarelta.

Merimatkat kannattaa tehdä normaalilaivoilla. Ne ovat halvempia ja niiden kansilla voi nauttia auringosta ja merestä. Parasta saaristohyppelyaikaa ovat kevät huhtikuusta kesäkuun alkuun ja syksy syyskuun puolesta välistä lokakuun loppuun.

X