Nostalginen Tallinna uudistuu – Kokosimme tuoreet tärpit pikavisiitille!

Eri aikakaudet kohtaavat ikiaikaisessa Tallinnassa. Historiasta kiinnostunut matkailija näkee Viron pääkaupungissa eri vuosikymmenten jäljet, ja pilkahduksia tulevaisuudestakin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Virolainen design on saanut vaikutteita vieraista valloista. © Hedi Jaansoo

Eri aikakaudet kohtaavat ikiaikaisessa Tallinnassa. Historiasta kiinnostunut matkailija näkee Viron pääkaupungissa eri vuosikymmenten jäljet, ja pilkahduksia tulevaisuudestakin.
(Päivitetty: )
Teksti: Anna Muurinen

Virossa on tänä kesänä juhlittu uudelleenitsenäistymisen 30-vuotispäivää. Tallinnassa on nyt tuttujen kohteiden lisäksi paljon uutta, joten nyt on mainio aika lähteä luovassa kukoistuksessa hehkuvaan kaupunkiin.

Laulamalla saavutettu itsenäisyys, Baltian maat Neuvostoliitosta vuonna 1991 verettömästi irrottanut vallankumous, on ainutlaatuinen saavutus koko maailmassa. Siitä muistuttaa Tallinnan mahtavan maamerkin, Laululavan, kylkeen juuri avattu museo Lauluväljaku külastuskeskus. Jo sen eteisessä nousevat silmiin liikutuksen kyyneleet, kun näyttelytiloista kantautuu Ivo Linnan karhea ääni laulamassa Eestlane olen ja eestlaks jään.

Kun silmät on pyyhitty ja ensimmäisestä tunnekuohusta toivuttu, voi antautua huolella toteutetun näyttelyn vietäväksi. Se esittelee laulujuhlien yli 150-vuotisen historian esinein, kuvin ja filminpätkin. Vironkielentaitoiset voivat hiljentyä vuoden 1988 juhlien vaikuttavien puheiden äärelle.

Tunteet nousevat uudelleen pintaan, kun katselen suurelta valkokankaalta otteita vanhoilta laulujuhlilta ja saan eläytyä tunnelmiin, aivan kuin olisin itse ollut paikalla. Mikä kansa, mikä laulun lahja!

Tallinnan Laululava kuhisee Laulujuhlista seuraavan kerran näillä näkymin kesällä 2025. Sitä ennen tunnelmaan pääsee Laululavan museossa. <span class="typography__copyright">© Anna Muurinen</span>

Tallinnan Laululava kuhisee Laulujuhlista seuraavan kerran näillä näkymin kesällä 2025. Sitä ennen tunnelmaan pääsee Laululavan museossa. © Anna Muurinen

Patarein linnoitus valmistui vuonna 1840. Sen rakennutti Keisari Nikolai I. Se muutettiin vankilaksi vuonna 1920. © Paul Kuimet, Visit Estonia

Patarein linnoitus valmistui vuonna 1840. Sen rakennutti Keisari Nikolai I. Se muutettiin vankilaksi vuonna 1920. © Paul Kuimet, Visit Estonia

Hyytävä tyrmä

Viron ensimmäisen (1918–40) ja toisen itsenäisyyden (1991–) välissä maata hallitsi Neuvostoliitto. Sotahistoriasta ja ihmiskunnan tummimmista taipumuksista kiinnostuneiden kannattaa tutustua keskustasta muutaman kilometrin päässä kohoavaan Patarein vankilaan, jonne neuvostojärjestelmä keräsi toisinajattelijoita. Sen kestonäyttely Kommunism on vangla – kommunismi on vankila hyytää helteisenäkin päivänä.

Vankilamuseo muistuttaa historiasta, mutta myös totalitarismin vaaroista. © Anna Muurinen

Vankilamuseo muistuttaa historiasta, mutta myös totalitarismin vaaroista. © Anna Muurinen

Aika pysähtyy Patareissa. Museo-osa säilyy, vaikka muu alue mullistuukin lähivuosina. © Anna Muurinen

Aika pysähtyy Patareissa. Museo-osa säilyy, vaikka muu alue mullistuukin lähivuosina. © Anna Muurinen

Vankilakierrokselle tulee varustautua hyvillä kengillä ja lämpimin vaattein, enkä suosittele kosteassa ja sokkeloisessa vankilassa vierailua herkimmille.

Vankilavierailu kannattaa tehdä siksikin nyt, että Patarei ja koko Noblessnerin merellinen alue on Tallinnan seuraava suuren muutoksen kohde. Merilinnoituksen toiseen päähän kaavaillaan asuntoja, toimistokompleksia ja viihdekeskusta, aivan uudenlaista elämänsykettä ahdistavien muistojen vastapainoksi. Patareinkin on aika hypätä muutoksen virtaan.

Osoite: Kalaranna 28

Kolhoosiväen talo

Ulkoilmamuseo esittelee arkielämää 1700-luvulta tähän päivään. © Visit Tallinn

Ulkoilmamuseo esittelee arkielämää 1700-luvulta tähän päivään. © Visit Tallinn

Rocca al Maressa sijaitsevasta ulkoilmamuseosta löytyy tämän kesän uutuuskohde: kolhoosiväen talo. Valgamaalta tuotu, alun perin vuonna 1964 rakennettu kolhoosin työntekijöiden talo on aito neuvostoaikainen liukuhihna-arkkitehtuurin tuote.

Yksi sen huoneistosta on kalustettu 60-luvun tyyliin, toinen 70-luvun tapaan. 1990-luvun surullinen huoneisto edustaa murrosvaihetta, jolloin kolhoosiaika loppui ja Viro pääsi uuteen alkuun.

Neljäs huoneisto kuvaa vuoden 2019 virolaista arkea. Ulkoilmamuseolle pääsee kätevästi busseilla 21 ja 21B Vapaudenaukiolta.

Osoite: Vabaõhumuuseumi tee 12

Kolhoosiväen talo © Visit Tallinn

Kolhoosiväen talo © Visit Tallinn

Viron Designmuseon sisäänkäynti (vas.) on varsin vaatimaton. © Anna Muurinen

Viron Designmuseon sisäänkäynti (vas.) on varsin vaatimaton. © Anna Muurinen

Aikakaudet esillä Viron deginmuseossa

Viron designmuseon perusnäyttely esittelee ajan ja ihanteiden muutoksen käyttöesineiden kautta. Joulukuussa avattu upea katsaus virolaiseen suunnitteluun vyöryttää eteen paljon tuttua, ja toisaalta myös ihanan villisti vierasta.

Kansallisromantiikka ja jugendaika tuovat mieleen kotimaiset klassikkomme, mutta neuvostoajan futuristisuus ja uudet ihanteet veivät etelänaapurin arkitodellisuuden aivan toisiin sfääreihin. Näyttelyn tutkimiseen kannattaa varata aikaa. Designmuseo ETDM löytyy vanhasta kaupungista.

Osoite: Lai 17

Kielletyt laulut

Lennart Sundja toivottaa suomalaiset tervetulleiksi Tallinnaan. © Anna Muurinen

Lennart Sundja toivottaa suomalaiset tervetulleiksi Tallinnaan. © Anna Muurinen

Tallinnan kulttuurijohtaja Lennart Sundja on syntyperäinen tallinnalainen. Hän oli 13-vuotias, kun Viro itsenäistyi uudelleen, ja muistaa yhä hyvin laulavan vallankumouksen erityisen tunnelman.

”On vaikea selittää lapsille sitä, että tietyt laulut ja kirjat olivat kiellettyjä. Mutta tietenkin yritämme säilyttää nämä muistot, ne ovat tärkeä osa historiaamme.”

Sundja tietää suomalaisturistien suuntaavan yleensä satamasta suoraan kohti idyllistä vanhaa kaupunkia. Hän kehottaa kuitenkin tutustumaan myös muihin kaupunginosiin, sillä erityisesti Telliskivessä ja Koplissa on mielenkiintoista nähtävää.

”Tallinna on todella elävä kulttuurikaupunki, joka puolella tapahtuu koko ajan jotain uutta. ”

Virossa on käytössä koronapassi, joksi suomalaisilta hyväksytään Omakannan rokotustodistus. Vain kahteen kertaa rokotetut tai negatiivisen testituloksen saaneet pääsevät ravintoloihin, museoihin ja konsertteihin.

”Suhtaudumme siihen kuin ajokorttiin: jos haluat ajaa autoa, tarvitset ajokortin. Jos haluat päästä ravintolaan tai tapahtumiin, tarvitset koronapassin. Ei siinä sen kummempaa.”

Lennart suosittelee dagestanilaista ravintolaa The Kurze (Kopli 23), sillä sellaista ruokaa ei Suomesta saa. Värikkäät pelmenit ovat maukkaita ja annokset näyttäviä. Ravintolan nurkille pääsee raitiovaunuilla 1 ja 2, pysäkin nimi on Volta.

Myös Kaja Pizza Köökin (Õle 33) taikinajuureen leivotut napolilaispizzat ovat tutustumisen arvoisia. Ravintola avataan joka päivä klo 11.30 ja suljetaan, kun päivän taikinat loppuvat. Taatusti tuoretta!

Kurzen annokset ovat kuin taideteoksia. © Visit Tallinn

Kurzen annokset ovat kuin taideteoksia. © Visit Tallinn

Pelgulinnan Kaja Pizza Köök on ilmiö. © Visit Tallinn

Pelgulinnan Kaja Pizza Köök on ilmiö. © Visit Tallinn

Suosittu Koplin alue on entistä laidunmaata. Kopli-katu on yli kuusi kilometriä pitkä. © Kaupo Kalda, Visit Tallinn

Suosittu Koplin alue on entistä laidunmaata. Kopli-katu on yli kuusi kilometriä pitkä. © Kaupo Kalda, Visit Tallinn

Telliskivi on entinen teollisuusalue. © Visit Tallinn

Telliskivi on entinen teollisuusalue. © Visit Tallinn

Fotografiska laajentui Tukholmasta Tallinnaan. Osoite on Telliskivi tänav 60a/8. © Visit Tallinn

Fotografiska laajentui Tukholmasta Tallinnaan. Osoite on Telliskivi tänav 60a/8. © Visit Tallinn

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X