Koe Alvar Aalto -funkkistalot pyöräreitin varrella Kotkan Sunilassa ja Haminan Petkeleessä – Suuntaa Kymenlaaksoon!
Uusi pyöräilyreitti kiertää muun muassa Kotkan Sunilassa ja Haminan Petkeleessä. Kymenlaaksossa on enemmän Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia kuin missään muussa maakunnassa.
Karhulan Tennistalot saivat nimensä siitä, että kerrostalojen yhteisellä pihalla oli tenniskenttä. © Pekka Numminen
Juhani Kiuru istuu kesäpäivää viettämässä linjakkaiden valkoisten kerrostalojen pihalla Kotkan Sunilassa.
”Tänne tuli muutama vuosi sitten joukko arkkitehtejä ja professoreita tutkailemaan meidän taloa. Ihmettelivät ikkunanpieliä, että millä ne on käsitelty. Haistelivat ja koputtelivat. Sanoin heille, että tervaa se on, ei sen kummempaa”, kertoo Juhani Kiuru.
Kiuru on asunut Sunilassa vuosikymmeniä ja tuntee ihmiset ja rakennukset. Alvar Aallon suunnittelemat funkkistalot ovat suojeltuja, ja ikkunaremonttikin vaati asiantuntijoiden selvityksiä. Sunila on suurin ja yhtenäisin Alvar Aallon alueista, ja Suomen maakunnista juuri Kymenlaaksossa on eniten Aallon piirtämiä rakennuksia.
Aalto-kohteisiin voi tutustua pyöräillen. Tänä kesänä avattu Alvar Aalto Kymenlaakso –pyöräreitti kiertää Sunilan lisäksi Karhulassa, Haminassa, Inkeroisissa ja Kouvolassa. Koko kierrokselle kertyy pituutta 96 kilometriä.
Terassitalot ovat Sunilan tunnetuimmat Aalto-rakennukset. Sunilan metsälähiö on ehdolla yhdeksi kohteeksi, kun Aallon suunnittelemia alueita halutaan saada Unescon maailmanperintölistalle. © Pekka Numminen
Alvar Aallon kuuluisat terassitalot
Sunilan sellutehdas valmistui Pyötisen saarelle vuonna 1938. Sekä tehtaan että asuinalueen arkkitehdiksi valittiin Alvar Aalto. Hän oli A. Ahlström Oy:n toimitusjohtaja Harry Gullichsenin ja hänen vaimonsa Mairen ystävä ja luottoarkkitehti.
Tehtaan lähelle mantereelle rakennettiin johtajille ja työväestölle asunnot ja palvelut. Johtajan asunto sai nimekseen Kantola, ensimmäisen patruunan Lauri Kannon mukaan. Viereen nousi insinöörien rivitalo Rantala, vähän kauemmaksi työnjohtajien rivitalo ja työläisten kerrostalot Mäntylä ja Honkala sekä huoltorakennukset.
1938–39 rakennettiin kolme työväenkerrostaloa lisää sekä Karhun ja Päivölän terassikerrostalot, jotka tunnetaan varsinkin arkkitehtipiireissä ympäri maailmaa.
Pyöräilemme puolen kilometrin päähän johtajan asunnolle, jonka pihassa Heikki Naski ja hänen tuttavansa Reija Tolsa jo odottavat. He asuvat taas Sunilassa, jossa viettivät lapsuuttaan ja nuoruuttaan.
”60–70-luvuilla tämä oli hieno alue, oli kaupat ja kolme pankkiakin. Hierarkia oli vielä silloin jyrkkä. Työläisillä ei juuri ollut asiaa tänne johtajiston alueelle, vaikka kyllä minä täällä kävin, koska minulla oli koulukavereina johtajan lapsia”, Heikki Naski sanoo.
Hän esittelee johtajien rivitaloa. Asukkaan asema näkyy arkkitehtuurin yksityiskohdissa.
”Tehtaan kakkosen, teknisen johtajan asunnossa on leveä etuovi. Metsänhoitajan ovi on jo kapeampi, ja pieni sivuovi puuttuu. Ovet kapenevat siitä eteenpäin”, näyttää Naski.
Heikki Naski ja Reija Tolsa tuntevat Sunilan jo lapsuudestaan ja ovat paikallisen historian tietopankkeja. Taustalla on johtajien rivitalo. © Pekka Numminen
Ylellinen vesiklosetti
Vaikka erot eri ryhmien asuntojen välillä olivat isot, myös työväen kerrostalo oli aikanaan kuin taivas puumökkien hellahuoneissa asuneille.
”Vesi tuli ja oli vesiklosetitkin. Se oli aikamoista ylellisyyttä siihen aikaan”, Naski kertoo.
”Tosin sänkyinä olivat hetekat ja verhot olivat jokamiehen lakanakangasta, työväenasunnoissa ei todellakaan ollut mitään Artekia tuohon aikaan”, Reija Tolsa sanoo.
Työväen elinolojen kohentamista ajoi erityisesti Maire Gullichsen. Kansalaissodan aikana punaiset ampuivat kuusitoista A. Ahlström Oy:n pääkonttorin johtajaa ja virkailijaa. Yksi ammutuista oli Maire Gullichsenin isosetä Erik Rafael Ahlström.
”Maire ajatteli, että ikinä ei enää saa tapahtua noin. Työväestön olojen kohentaminen oli hänestä keino kaunaa vastaan”, Naski kertoo.
Jani Kylmänen on sisustanut Sunilan kakkoskotinsa eri puolilta hankkimillaan vanhoilla Aalto-huonekaluilla ja -esineillä. © Pekka Numminen
Turismia kehitetään
Tämähän on kuin Artekin näyttelyyn astuisi. Paljon kodikkaampi tosin.
Helsinkiläinen Jani Kylmänen on yksi Sunilan uudisasukkaista ja alueen puuhamies. Kylmänen kävi Sunilassa ensimmäistä kertaa nelisen vuotta sitten, kun hän oli lukenut Ylen kriittisen artikkelin, jonka mukaan kukaan ei halua muuttaa Sunilaan.
”Halusin nähdä paikan omin silmin. Tulin koiran kanssa tänne lenkille Helsingistä. Oli loka–marraskuun vaihde, ja vaikka satoi räntää, ihastuin heti”, Jani Kylmänen sanoo.
Kylmänen osti kakkosasunnon Mäntylä-kerrostalosta vuonna 2019. Nyt hän vuokraa Aaltojen suunnittelemilla huonekaluilla ja esineillä pieteetillä sisustamaansa kaksiota matkailijoille silloin, kun ei itse ole paikan päällä.
Kylmänen on mukana Pro Sunila -yhdistyksessä ja haluaa kehittää aluetta, jonka matkailupotentiaalia on alettu ymmärtää aikaisempaa paremmin.
”Yhtenä osoituksena on juuri pyöräilyreitin avaaminen. Sunilassa järjestetään myös opastettuja arkkitehtuurikierroksia, Kantolasta ollaan kehittämässä kulttuurikeskusta.”
Petkeleen talojen pihavalot ovat myös tunnusomaista Alvar Aaltoa. © Pekka Numminen
Paperi muuttui
”Tiedättekö, me asutaan Alvar Aallon suunnittelemassa talossa”, kertovat pihalla leikkivät lapset Haminan Petkeleen pientalolähiössä.
Toki tiedämme, siksi olemme täällä. Aalto-pyöräilyreitti kulkee myös Petkeleessä, ja kurkimme epäkohteliaasti kauniin rakennuksen pihalle.
Vanhemmat Tiina ja Antti Karjalainen tulevat pihalle ja kutsuvat peremmälle.
”Silloin tällöin täällä käy Aalto-faneja ihailemassa taloja, mutta ei riesaksi asti ”, Antti Karjalainen kertoo.
Runsaat kymmenen vuotta Petkeleessä asuneet Karjalaiset viihtyvät talossaan hyvin.
”Maaston muodot ja ilmansuunnat on otettu suunnittelussa huomioon todella hyvin. Ammattimiehen työtä”, Karjalainen kehuu arkkitehtiä.
Petkele rakennettiin 1950-luvulla Summan paperitehtaan henkilökunnan asunnoiksi. Myös varsinaisen tehtaan kaksi ensimmäistä osaa ovat Alvar Aallon suunnittelemia. Aallon arkkitehtuuri varmasti kestää aikaa, mutta rakennusten alkuperäinen tarkoitus on jäänyt historiaan. Alvar Aallon suunnittelemissa tehdasrakennuksissa hurisevat nyt Googlen palvelimet.
Karjalaisen perhe viihtyy hyvin Alvar Aallon suunnittelemassa asunnossaan Petkeleessä. © Pekka Numminen
Sunilan lähistöllä on kauniita rantareittejä. © Pekka Numminen
Vuokraa kaupunkipyörä ja suuntaa arkkitehtuurin helmien ääreen
- Kymenlaakson Aalto-kohteista, reiteistä ja majoituksesta tarkempia tietoja on visitkotkahamina-sivustolla. Siellä on paitsi Sunilan pyöräilyreitti myös Kymenlaakson Alvar Aalto -pyöräilyreitti sekä tietoa Aalto-kohteista.
- Kotkan ja Haminan seudulla Aalto-pyöräilyreittiä voi kiertää myös kaupunkipyörillä. Asemia on myös Sunilassa ja Karhulassa.
- Pyörän hinta on 12 euroa/vrk, 5 e/4 tuntia.