Tillikkajärven kansallispuiston ja Metsäkartanon välillä kulkee myyttisten virvatulien polku
Virvatulten polku kulkee Rautavaaralla. Sen varrelta löytyy kummallinen Pumpulikirkko.
Virvatulilla on satumainen ja myyttinen maine.
Virvatulet, joita kutsutaan myös aarnivalkeiksi, syntyvät mätänevien kasvien muuttuessa suokaasuiksi.
Samoilla paikoilla toistuvasti esiintyvät virvatulet voivat olla erivärisiä liekin- tai pallonmuotoisia tai hahmottomia. Äänettömien virvatulien on kerrottu myös liikkuvan paikoiltaan sekä katoavan ja loittonevan kauemmas, kun niitä lähestytään.
Virvatulten reitti
Pohjois-Savon Rautavaaralla Tillikkajärven kansallispuiston ja Metsäkartanon välillä kulkee lähes kahdenkymmenen kilometrin pituinen Virvatulten polku. Reitin varrelta löytyvät virvatulet häilyvät Löytyn- ja Maansuon avarissa maisemissa.
Virvatulten reitiltä löytyy myös Pumpulikirkoksi nimetty, yhdeltä sivultaan avonainen hiidenkirnu, jonka sisälle pääsee katsomaan jyrkkäseinäistä aukiota. Pumpulikirkon otaksutaan saaneen nimensä hiidenkirnun seinämän paksuista jääpeitteistä, jotka keväällä sulaessaan muistuttavat pumpulipilviä.
Virvatulten polku on osaltaan louhikkoisessa maastossa etenevä vaikeakulkuinen reitti, jonka notkoissa ja rotkoissa lumipeite pysyy pitkälle kevääseen saakka.
Reitti on käytettävissä ainoastaan sulan maan aikana toukokuun lopulta lokakuulle asti.
Lisätietoja: www.luontoon.fi/virvatultenpolku