Torilla tavataan! Oulun rikas kulttuuritarjonta hellii matkailijaa, sillä tapahtumia ja festivaaleja on tarjolla läpi vuoden

Jaa kaverilleTilaa Seura
Terva- ja lohikaupunki kehittyi vuosisatojen aikana monipuoliseksi, kansainväliseksi osaamiskeskukseksi. © HARRI VASKIMO
Perämeren rannalla, Oulujoen suulla kukoistaa Pohjois-Suomen nuorekas tapahtumakaupunki. Kun tiede, kulttuuri ja teknologia lyövät kättä, voi vierailijakin poimia Oulussa parhaat palat rikkaasta kaupunkikulttuurista.

Aamuauringon porottaessa yön tuoma viileys haihtuu Oulun kauppatorin kuria ja järjestystä vahtivan pronssiveistoksen, topakan Toripolliisinkin hipiältä.

Kaupungin sympaattiseksi symboliksi ja suosituksi matkamuistoksi noussut hahmo näki päivänvalon kansalaiskeräyksen ansiosta vuonna 1987.

Kalakauppias Jussi Haanpää on kurvannut kauppatorille jo aamuviideltä. Kun kauppahallin ovista astuvat ensimmäiset asiakkaat kahdeksalta, yli kymmenen vuotta kalaliikettään hallissa pitänyt yrittäjä on perannut ja fileoinut pyyntituoreet sekä viimeistellyt pitkän myyntitiskin monet kalaherkut.

Kalakauppias Jussi Haanpää

Kalakauppias Jussi Haanpään tiskistä saa tuoretta kalaa kauppahallissa. Lähivesien antimien lisäksi tarjolla on Inarinjärvestä pyydettyä siikaa. © HARRI VASKIMO

”Perämeren lohta myydään täällä paljon. Hailuodon ahvenien ohella se on paikallisilta kalastajilta, mutta tiskissä tuoretta siikaa on tarjolla myös Inarista asti”, Haanpää kertoo.

Hallin toisella käytävällä esillä on hattu ja tumppu poikineen. TT-neuleen myyntitiskin takana neuloo suomalaisesta villasta suosittuja asusteita Tuula Tuomaala.

”Vaikka olisi helle, turistit ostavat huopahattuja”, paljastaa Tuomaala, joka on työskennellyt käsityöyrittäjänä jo 55 vuotta.

Toripolliisi

Kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen Toripolliisi on päivystänyt Kauppahallin kupeessa jo yli 30 vuotta. Toripoliisit valvoivat järjestystä vuosina 1934–79. © HARRI VASKIMO

Ookkonää Oulusta?

Tori on paikallisten ja turistien virkeä kokoontumispaikka. Kojuissa kauppaa käydään tuoreista marjoista ja vihanneksista, hellehatuista ja aurinkolaseista. Rannan tuntumassa tarjolla on kirpputorilöytöjä oululaisten kaappien kätköistä.

Paikallinen murre saa vierailijankin heristämään korviaan ja kuuntelemaan letkeästi soljuvaa sananvaihtoa. Virvokkeita, suupalaa ja tuhdimpiakin annoksia on tarjolla lukuisissa kahviloissa ja ravintoloissa maailman monista kolkista.

Torilla aika pysähtyy, kun merituuli tuo vilvoittavan vireen Perämereltä.

Oulun kaupunki

Kaupungin juurevuus näkyy katukuvassa. Arkkitehtoonista aikamatkaa on tarjolla vuosisatojen taakse. © HARRI VASKIMO

Oulun erikoisuudet

  1. Rössypottu on paikallinen perinneruoka, johon juurevuutta tuovat siirappitilkan kera palvikylki, rössy eli veripalttu, peruna ja sipuli. Pikisaaressa nostalgisia makuja voi maistella vanhassa hirsimakasiinissa Sokeri-Jussin Kievarissa. Aikanaan rakennuksen hirsien suojissa on kukoistanut oululainen laivarakennus.
  2. Oulun vaakunakala on lohi, joka oli vientikalana arvostettu Tukholman hovissakin jo satoja vuosia sitten. Perämeren kuningaskalan suosio jatkuu yhä
  3. Oulu tavoittelee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä.
Kaupungintalon piha, Ajan kulku-teos

Kaupungintalon pihalla Ajan kulku -teoksen 32 veistosta kiteyttävät Oulun elinkeinoelämän historian ja kehityksen. Graniittimuurin päässä istuu Martti-poika, joka katsoo päättäväisesti tulevaisuuteen. © HARRI VASKIMO

Tervaporvarien tarina

Merikaupungin pitkästä kauppahistoriasta kertovat torilla jylhästi seisovat, käsin hirrestä veistetyt varastoaitat. Kun Ruotsin kuningas Kaarle IX antoi määräyksen Oulun kaupungin perustamisesta vuonna 1605, alueesta tehtiin terva- ja lohikaupan keskus.

1800-luvulla tervaporvarit olivat aikansa talouselämän edelläkävijöitä. Osa heistä oli myös laivanvarustajia, joiden ansioista Perämeren aalloilla seilasi parhaimmillaan Suomen suurin, peräti 41 purjelaivasta koostunut Oulun kauppalaivasto.

Kaupungin varastoaitat

Hirsiinsä historiaa keränneissä varastoaitoissa voi nykyisin seurata torin arkea, ruokailla ja piipahtaa ostoksilla. © HARRI VASKIMO

Perämeren perukoilla laivaan lastattiin lohta, puuta sekä tervaa ja pikeä. Kauppatavara vaihtui maailmalla eri satamissa, kun osa laivaston aluksista purjehti aina Kapkaupunkiin saakka.
Vuonna 1886 laivaliikenne sai haastajan raideliikenteestä, kun Pohjanmaan rata avattiin.

Tervaporvarien tarina päättyi kohtalokkaasti vuonna 1901, jolloin Toppilansalmessa ollut tervahovi, tervan varastointi- ja tarkastuspaikka paloi poroksi.

Useat tulipalot ovat vuosisatojen aikana muokanneet tuhoisasti kaupunkikuvaa, siinä missä sotien aikana pudotetut pommitkin. Talouden hyvien vuosien ansiosta uudenveroiseksi entisöityjä rakennuksia löytyy yhä 1800-luvun arkkitehtuurin tyylisuunnista lähtien.

Hupisaarten kaupunkipuisto

Hupisaarten kaupunkipuisto on vehmas keidas Oulujoen alajuoksulla. Valkoisten siltojen saaristona tunnetun puiston poluilla ja virtaavan veden varrella mieli lepää ja askel hidastuu © HARRI VASKIMO

Minun kaupunkini

Tuomas Tarkki on yhä tuttu näky Raksilassa, vaikka hän on jo väistynyt Oulun Kärppien maalilta.

”Olen Kärppien naisten joukkueen maalivahtivalmentaja. Viime kausi päättyi miesten ja naisten yhteisiin mestaruusjuhliin torilla. Se olisi hieno kokea uudelleen.”

Pelikentiltä pankkiiriksi siirtyneen Tarkin työpaikka on Rotuaarilla, josta löytyy myös lounas- ja kahvilasuositus.

”Cafe Bisketin korvapuustit ovat muhkeita, ja niistä riittää jaettavaksikin. Nallikarin uimaranta kannattaa myös kokea, samoin Meri Oulun kesäteatteri.”

Tuomas Tarkki

© HARRI VASKIMO

Nallikarin ranta

Nallikarin upea hiekkaranta sijaitsee Hietasaaressa. Aallonmurtajan päässä olevasta majakasta voi ihastella maisemaa. Rannan näköalaravintola on avoinna läpi vuoden. © HARRI VASKIMO

Älyä ja kulttuuria

Nykyisin Oulu tunnetaan Pohjois-Suomen talousveturina ja teknologiakaupunkina. Skandinavian pohjoinen pääkaupunki on myös yksi koko Euroopan nuorimmista kaupungeista, sillä asukkaiden keski-ikä on vain 38 vuotta ja jopa kolmasosalla oululaisista on korkeakoulututkinto.

Parikymmentä vuotta sitten teknologiabuumi oli kaupungissa kuumimmillaan. Siitä, miten Oulun ihme syntyi, kukoisti ja syöksyi syvälle, kerrotaan Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttelyssä Taidemuseossa.

Huikea kvanttihyppy -installaatio.

Taidemuseon Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttelyssä on esillä myös Alvar Gullichsenin Huikea kvanttihyppy -installaatio. © HARRI VASKIMO

Rikas kulttuuritarjonta hellii kaiken ikäisiä, sillä tapahtumia ja festivaaleja on tarjolla läpi vuoden. Elokuun loppupuolella ratkotaan ilmakitaran maailmanmestari jo 23. kerran, ja Oulun juhlaviikot jatkuvat syyskuun alkuun asti.

Syyskuun lopulla ensi-iltansa Oulun teatterissa saa Arthur Millerin intohimodraama Näköala sillalta. Uuden musiikin lokakuu nostaa esiin nykymusiikin genreä. Marraskuussa Lumo-valofestivaali tuo piristystä pimeään vuodenaikaan, samoin Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali.

Joulukuussa Rotuaarin aukiolla voi nähdä todellista paikallisperinettä, Tiernapoika-esityksiä.

Maistuvan tuliaisen voi ostaa Kofeiinikompanjan ranta-aitasta

Kauko Röyhkä lauloi jo 1980-luvulla paskasta kaupungista. Maistuvan tuliaisen voi ostaa Kofeiinikompanjan ranta-aitasta. © HARRI VASKIMO

Sinfoniaa ja jääkiekkoa

Oulu Sinfonia on maan pohjoisin sinfoniaorkesteri, jota on luotsannut vuodesta 2013 ylikapellimestari Johannes Gustavsson. Sinfoniaorkesteri konsertoi lähes joka torstai Madetojan salissa.

Oulu tarjoaa SM-tason elämyksiä myös penkkiurheilijoille. Jääkiekkokansan kannattaa varata liput Raksilasta, jossa Oulun Kärpät tarjoavat urheiluviihdettä Liigan huipulta.

Turina-kori

Maistuisiko Turina-kori? Nälkä lähtee paikallisella toriannoksella kaikkien herkkujen kera. © HARRI VASKIMO

X