Haluatko bongata Ruotsin hovin tuttuja kasvoja matkallasi? Selvitimme kohteet – Koe kuninkaallinen Tukholma ja merikaupungin upeat nähtävyydet!

Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa on ollut tänä kesänä vallassa 50 vuotta. Nyt jos koska kannattaa poiketa juhlavuodeksi puunattuun kuninkaalliseen linnaan: kurkistaa hämärään aarrekammioon ja saliin, johon pikku-Victorian mielikuvitus loihti krokotiililauman.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ota vastaan, mitä Tukholma tarjoaa! Nämä nähtävyydet vievät vuosisatojenkin taakse.

Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa on ollut tänä kesänä vallassa 50 vuotta. Nyt jos koska kannattaa poiketa juhlavuodeksi puunattuun kuninkaalliseen linnaan: kurkistaa hämärään aarrekammioon ja saliin, johon pikku-Victorian mielikuvitus loihti krokotiililauman.
(Päivitetty: )
Teksti: Tarja Penttinen

Jos kuningas Charles III:n kruunajaiset saivat kylmät väreet selkäpiihin, samaa latausta voi tavoitella lahden takaa. Tasavaltalainenkin vaikuttuu väkisin, kun hiippailee Ruotsin Kuninkaanlinnan prameissa saleissa.

Lattiat narisevat ja huonekaluvaha tuoksuu vahvana, mutta koristeellisuus hivelee silmää: valtavia peilejä ja kattokruunuja, koristetakkoja, taidokkaita kynttelikköjä, patsaita, maisematapetteja, kattomaalauksia…

Kuningas Oscar II:n kirjoitushuone 1800-luvun lopulta on jätetty sellaiseksi kuin se oli kuninkaan kuollessa. © Tuukka Ervasti

Kuningas Oscar II:n kirjoitushuone 1800-luvun lopulta on jätetty sellaiseksi kuin se oli kuninkaan kuollessa. © Tuukka Ervasti

Kulta hallitsee korkeita saleja. Historiallista syvyyttä niihin tuovat vanhat muotokuvamaalaukset, jotka ovat yhtä massiivisia kuin vaateketjujen ulkomainokset.

Vuonna 1754 valmistuneessa barokkilinnassa on samaan aikaan Versailles’n palatsin kopeaa prameutta ja pohjoisen demokratian kodikasta inhimillisyyttä. Onhan tämä Euroopan suurin linna ollut Bernadotte-suvun koti aina 1980-luvulle asti.

Joissakin huoneissa aika on pysähtynyt siihen hetkeen, jolloin sen asukas kuoli, kuten kuningas Oscar II:n koristeellisessa kirjoitushuoneessa.

Linnan uumenissa on myös kuninkaan virallinen residenssi ja oma toimisto, samoin kuningatar Silvian. Hänen työhuoneensa sohvalla on tyyny, johon on kirjailtu: ”It ain’t easy being queen”. Näihin tiloihin ei vierailijoilla ole pääsyä.

Kuninkaanlinnan aarrekammio vie vuosisatojen taakse

Kuninkaanlinnan hämärässä aarrekammiossa hahmottaa, kuinka nykyinen kuningasperhe kytkeytyy vuosisataiseen monarkkien ketjuun.

Lasin suojissa on kuninkaan fuksianpunainen viitta, joka on tehty vuonna 1606 Kaarle IX:n kruunajaisiin. Vielä kauempaa historiasta ovat Kustaa Vaasan miekat, 1500-luvulta.

Kuninkaan kruunajaisviitta on säilynyt 1600-luvulta. © Tuukka Ervasti

Kuninkaan kruunajaisviitta on säilynyt 1600-luvulta. © Tuukka Ervasti

Esillä ovat myös kuninkaalliset regaalit eli vallan symbolit. Niistä vanhimmat (kruunu, miekka, valtikka, valtakunnanomena ja avain) kuuluivat ”hulluksi kuninkaaksi” sanotulle Erik XIV:lle, joka oli vallassa 1560–1568.

Silmää hivelevät eniten ruotsalaisten kultaseppien tekemät kruunut, joita on vitriineissä riveiksi asti. Perintökalleuksista kuuluisin on linnan ensimmäisen asukkaan, kuningatar Loviisa Ulriikan punasamettinen, 94 timantilla koristeltu kruunu 1700-luvulta. Se on nykyään kuningatar Silvian kruunu.

Kuninkaanlinnan ensimmäisen kuningattaren Loviisa Ulriikan kruunu on nykyään kuningatar Silvian. © Tuukka Ervasti

Kuninkaanlinnan ensimmäisen kuningattaren Loviisa Ulriikan kruunu on nykyään kuningatar Silvian. © Tuukka Ervasti

Kruunut kannetaan symboliarvonsa vuoksi aarrekammion suojista kuninkaallisiin juhliin: ristiäisiin, häihin ja hautajaisiin.

Esimerkiksi Erik XIV:n regaalit nähtiin viimeksi Kaarle Kustaan ja Silvian häissä. Hedvig Elisabetin kruunu taas komeili tyynyllä linnan kirkossa, kun prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia vihittiin kesällä 2015.

Vanhojen kruunujen joukosta omat kruunut on nimetty myös prinssi Danielille ja Victorian lapsille: Estellelle ja Oscarille.

Ennen kuin kruunua tai kuninkaallisia regaaleja siirretään vitriinistä, kultaseppä tutkii ne tarkasti. Sama toistuu kruunua ja regaaleja palautettaessa.

Kuningas Kaarle XVI Kustaan juhlavuotta kunnioitetaan monin tapahtumin. © Tuukka Ervasti

Kuningas Kaarle XVI Kustaan juhlavuotta kunnioitetaan monin tapahtumin. © Tuukka Ervasti

Drottinginholm on kuningasparin nykyinen asuinsija

Kuninkaanlinnan ylemmissä kerroksissa takaraivossa jyskyttää, että täällä nykyinen hallitsijaperhe on saanut asua. Kaarle Kustaa asui siellä vuosina 1950–1981, ennen kuin muutti Silvian kanssa Drottningholmin linnaan.

Monesta linnan asukista kiertää hauskoja tarinoita, käy ilmi Sanna-Mari Hovin kirjasta Matka kuninkaalliseen Tukholmaan (Tammi). Kaarle Kustaa huristeli käytävillä polkuautoilla ja kruununprinsessa Margareta piti linnan ullakolla kasvihuoneita 1920-luvulla.

Rokokoo-tyylisessä Bernadotte-salissa esi-isät ovat katselleet muotokuvistaan, kuinka pikku-Vickan on loikkinut oviaukkojen yli. Hänen piti varoa krokotiilejä, omasta mielestään.

Victoria asui linnassa viisivuotiaaksi, jolloin hän muutti Drottningholmin linnaan. Siihen asti hän sai joskus juoksennella Kuninkaanlinnan saleissa, päästellä vähän höyryjä.

Juhlakerroksella, jossa on Pariisissa valmistetut Don Quijote -tapetit ja 1700-luvun gobeliinikangasta, on Victorialle erityinen merkitys.

Viime vuonna kuvatussa SVT:n ohjelmassa Victoria kertoo, kuinka hän TET-harjoittelussa pääsi linnan tekstiilikonservoinnin osastolle. Hän sai olla mukana, kun juhlakerroksen tapetit pestiin varovasti satojen vuosien tupakansavusta.

Kuningas Kaarle XVI Kustaa on ollut 50 vuotta vallassa. Juhlat 15. ja 16.9.

Bernadotte-kerroksessa Victoria päästeli pikkutyttönä höyryjä juoksemalla ja loikkimalla oviaukkojen yli. © Tuukka Ervasti

Bernadotte-kerroksessa Victoria päästeli pikkutyttönä höyryjä juoksemalla ja loikkimalla oviaukkojen yli. © Tuukka Ervasti

Ruotsin kuninkaanlinna Gamla Stanissa on elävä linna, koska se on yhä aktiivisessa käytössä. Se on Kaarle Kustaan virallinen residenssi, jossa valtionpäämiehet vierailevat. <span class="typography__copyright">© Raphael Stecksén / Kungl. Hovstaterna</span>

Ruotsin kuninkaanlinna Gamla Stanissa on elävä linna, koska se on yhä aktiivisessa käytössä. Se on Kaarle Kustaan virallinen residenssi, jossa valtionpäämiehet vierailevat. © Raphael Stecksén / Kungl. Hovstaterna

Paraatiaukiolta noustaan linnaan jylhää portaikkoa pitkin. <span class="typography__copyright">© Tuukka Ervasti</span>

Paraatiaukiolta noustaan linnaan jylhää portaikkoa pitkin. © Tuukka Ervasti

Pariisilainen mestariteos vuodelta 1809 on tuttu kuningatar Silvian ja kruunun­prinsessa Victorian häistä.

Pariisilainen mestariteos vuodelta 1809 on tuttu kuningatar Silvian ja kruunun­prinsessa Victorian häistä. © Tuukka Ervasti

Näe upea diadeemi läheltä

Gamla Stanin linnassa on yli tuhat huonetta, joista ikkunallisia huoneita 660. Koska vallankumoukset ja sodat eivät ole tuhonneet irtaimistoa, eri aikakausien sisustuksia ja aarteita on loputtomasti.

Jos aikaa on niukasti, se kannattaa käyttää Kuninkaanlinnan erikoisnäyttelyyn, jossa on helmiä hovin 500 vuodelta.

Ei kannata sivuuttaa varsinkaan kuninkaallisissa häissä Silvialla (1976) ja Victorialla (2010) nähtyä kamee-diadeemia. Läheltä katsoessa huomaa, että yksi korun taidokkaasti piperretyistä figuureista esittää Napoleon Bonapartea.

Näyttävä on myös 1690-luvulla siniverisille taottu kastemalja. Se kannettiin viimeksi linnan kirkkoon, kun prinssi Oscar sai nimensä.

Juhlavuoden erikoisnäyttely 7. tammikuuta 2024 asti.

Linnan simpukan­muotoisesta kastemaljasta on viimeksi sipaistu vettä prinssi Oscarille. © Jonas Borg/The Royal Court of Sweden

Linnan simpukan­muotoisesta kastemaljasta on viimeksi sipaistu vettä prinssi Oscarille.
© Jonas Borg/The Royal Court of Sweden

Juhlavuoden erikoisnäyttely 7. tammikuuta 2024 asti.

Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 6/2023.

Lue myös: Tukholman museot – Näe tuttu matkakohde uusin silmin

Tukholman museot

Carl Millesin patsaissa on mukana myös huumoria, joka paljastuu usein pienistä yksityiskohdista. © Tuukka Ervasti

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X