Valloita linnavuori - saat samassa paketissa historiaa, komeita maisemia, luonnonrauhaa ja kuntoilua

Muinaislinna eli linnavuori on kesäiselle luontoretkelle oivallinen kohde. Muuten niin alavassa maassamme linnavuoret tarjoavat haastetta liikkujalle, joka palkitaan perillä komealla maisemalla. Samalla voi tuntea yhteyttä kaukaisiin sukupolviin, jotka ovat hakeneet vuoresta suojaa.

Ilari Aallon kirjoittamassa ja Elina Helkalan kuvittamassa tuoreessa teoksessa Matka muinaiseen Suomeen (Atena) esitellään suomalaisia muinaisjäännöksiä. Arkeologi Aalto toteaa kirjassaan, että meiltä ei löydy antiikin temppeleitä, mutta muinaisjäännöksiä löytyy kaikkialta koko jääkauden jälkeisen 11 000 vuoden ajalta. Linnavuoret ovat niistä näyttävimpiä.

Linnavuoria tunnetaan nykyisen Suomen ja luovutetun Karjalan alueelta yli sata. Vanhimmat niistä ovat olleet käytössä jo rautakaudella.

Muinaislinnat ovat olleet korkeille kalliojyrkänteille rakennettuja puolustusrakennelmia, joista ei nykypäivänä ole näkyvissä juuri muuta kuin kiviperustuksia – jos niitäkään. Mutta linnavuorelta näkyy muinainen kulttuurimaisema; niiden ympärillä on ollut asutusta, koska korkeat kalliot ovat tarjonneet hyviä tähystyspaikkoja.

Matka muinaiseen Suomeen -kirja esittelee tarkemmin neljä linnavuorta. Lisää muinaislinnoja voit etsiä esimerkiksi osoitteesta www.muinaismuistot.info, jonka hakukoneella löytyy 35 kohdetta linnavuori-sanalla. Myös Retkipaikasta löytyy joitakin kohteita ja retkeilijöiden omia kuvia ja kertomuksia niistä.

Ilari Aalto kirjoitti ja Elina Helkala kuvitti Matka muinaiseen Suomeen -teoksen.

Janakkala: Hakoisten linnavuori

Hakoisten linnavuori näkyy kolmostielle, kun katsoo itään heti taukopaikka Linnatuulen pohjoispuolella. Keskiajalla vahvasti linnoitetun vuoren on arveltu olleen Hämeen linnan edeltäjä.

Hakoisten linna on muodostunut kahdesta osasta, laella sijainneesta päälinnasta ja alempana olleesta esilinnasta, jonka vallihaudan ja käyttövesialtaan painaumat voi yhä erottaa. Laelta on löydetty tiilisen tornin sekä linnantuvan jäänteet. Vuori on kuitenkin kiipeämisen arvoinen myös pelkästään maiseman vuoksi.

Vuoren juurella seisoo Hakoisten kartano, jonka nykyinen päärakennus on valmistunut 1800-luvun alussa. Kartanon lisäksi lähistöllä on muutakin muinaista nähtävää, kuten keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko ja vanha uhrilähde, Laurinlähde.

Sääksmäki: Rapolan linnavuori

Valkeakosken eteläpuolella sijaitseva Rapolan linnavuori on Suomen suurin. Sen ympäristössä on lisäksi Rapolan ja Voipaalan kartanot, rautakautisia kalmistoja ja Sääksmäen keskiaikainen kirkko.

Linnoitusta suojelleesta hirsimuurista on jäljellä kilometrin mittainen kiviperustus, leveimmillään jopa kymmenmetrinen. Sen sisälle jää viiden hehtaarin kokoinen alue. Linnavuori on rakennettu harjun leveimpään kohtaan, ja sen itäpuolelta avautuu maisema Vanajaveden Rauttunselälle.

Lieto: Vanhalinna

Vanhalinna on korkea kallioinen mäki Aurajoen ja Hämeen Härkätien välissä. Asutus oli keskittynyt Vanhalinnan ympärille jo pronssikaudella (1700-500 eaa.).

Vanhalinna oli Turun linnan edeltäjä, jonka ruotsalaiset ilmeisesti valloittivat tukikohdakseen 1100-luvulla. Sen laelta ja juurelta on tehty paljon löytöjä, jotka kertovat keskiaikaisen varuskunnan arjesta: nuolen- ja keihäänkärkiä, astioiden sirpaleita sekä pelimerkkejä, joista mielenkiintoisin on yli 66 miljoonaa vuotta vanha merisiilin fossiili. Sitä on ehkä käytetty pelivälineenä vanhassa viikinkiaikaisessa pelissä.

Näyttäviä kivivalleja Vanhalinnan mäeltä ei löydy, mutta sieltä voi ihailla ympäröivää Aurajokilaaksoa.

Sulkava: Pisamalahden linnavuori

Saimaasta kohtisuoraan ylös nouseva muinaislinna sijaitsee viiden kilometrin päässä Sulkavan keskustasta. Siellä ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta sen on arveltu varustellun rauta- tai keskiajalla hämäläisiä vastaan.

Vuoren laella ei ole merkkejä rakennuksista. Sen sijaan vuorta kiertää järeä, paikoin jopa kaksi metriä korkea kivimuuri. Vuoren huippu kohoaa yli 50 metriä järvenpinnan yläpuolelle.