Vilkas kulttuuritarjonta kutsuu lomailijat lakeudelle – Seinäjoki on mainio kesäkaupunki Etelä-Pohjanmaalla

Jaa kaverilleTilaa Seura
Seinäjoki on sekä kaupunki että vehreiden rantojen reunustama virta
Seinäjoki on sekä kaupunki että vehreiden rantojen reunustama virta, jonka soljuntaa voi istua kuuntelemaan Törnävänsaaren varjoisaan puistoon. © Miikka Järvinen
Seinäjoen kesä tarjoaa jokaiselle jotain. Kevyen musiikin ja moottoriurheilun lisäksi kattaukseen kuuluu herkkuja myös Alvar Aallon arkkitehtuurin ystäville.

Aurinko siivilöityy lehtevien oksien välistä Törnävänsaaren nurmikentille. Hiekkakäytävän rahinaan jalkojen alla sekoittuu veden liplatus.

Rantatöyrään ylle kaartuvat puut reunustavat kivien välissä kiemurtelevaa jokea, josta kaupunki on saanut nimensä.

Kerran vuodessa puistomaiseman valloittaa Provinssirock, joka ei ole Seinäjoen ainoa tai edes suurin musiikkitapahtuma.

Jos viime kesän Provinssi houkutteli kolmena päivänä yhteensä 65 000 musadiggaria, Tangomarkkinoilla kävijöitä oli hulppeat sata tuhatta.

Ravintolalaiva Barpuuri

Ravintolalaiva Barpuuri palvelee janoisia ja nälkäisiä ohikulkijoita Kampusrannassa. © Jaakko Höykinpuro

Törnävän museoalue

Törnävän museoalueella voi tutustua perinteisen pohjalaistalon pihapiiriin.

Törnävän museoalue joen tuntumassa on myös Seinäjoen kaupungin synnyinpaikka. Tänne vaasalainen laivanvarustaja Abraham Falander perusti Östermyran rautaruukin vuonna 1798.

Falander rakennutti Östermyran eli Törnävä kartanon, josta kehkeytyi 1800-luvun lopulle tultaessa koko Etelä-Pohjanmaan maatalouden keskus. Tänään kartano on Törnävän museoalueen keskipiste.

Yksi kartanon alueen nähtävyyksistä on Liinamaan talonpoikaistalon pihapiiri. Päärakennus on kaksifooninkinen eli kaksikerroksinen tuparati.Yhdessä piharakennusten kanssa se muodostaa tyypillisen eteläpohjalaisen umpipihapiirin, joka on ryhmitelty suorakaiteen muotoon.

Nälkään ja janoon

  • Still Standing on tapas-ravintola ja viinibaari kansainvälisellä twistillä ja vaativampaankin makuun.
  • Uppalan Kartano tarjoilee skandinaavista ja eurooppalaista ruokaa juhlavassa kartanomiljöössä. Menussa on panostettu lähiruokaan.
  • Holy Smoke on sitä mitä nimi lupaakin, grilliruokaa ja puuhiiliuunissa valmistettuja hampurilaisia.
  • Mallas Kabacka on jenkkityylinen panimopubi laatutietoiselle käsityöläisoluiden ja rapakontakaisen ruokakulttuurin ystävälle.
Still Standing

Still Standingin vastustamattomia vetonauloja ovat tapasannokset ja hyvä viinilista.

Törnävänsaaren pohjapato

Törnävänsaaren pohjapadon yli kohisee viehättävä vesiputos. © Miikka Järvinen

Alvar Aallon kaupunki Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaasta ei voi puhua ilman suojeluskuntia ja Lotta Svärd -järjestöä. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema suojeluskuntatalo rakennettiin 1924–26.

Nykyisin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museona toimiva rakennus on Aallon vanhempaa tuotantoa, tyyliä kutsutaan pohjoismaiseksi klassismiksi.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo edustaa Alvar Aallon vanhempaa tuotantoa. © Katja Lösönen

Seinäjoen kulttuurinähtävyyksistä kansainvälisesti tunnetuimpia on Aalto-keskus, kuudesta Aallon suunnittelemasta julkisesta rakennuksesta muodostuva kokonaisuus, joka houkuttelee arkkitehtuurin harrastajia ja ammattilaisia ympäri maailmaa.

Museoviraston suojeleman Aalto-keskuksen sydän on vuonna 1960 käyttöön vihitty Lakeuden Risti -kirkko, jonka maamerkki on 65 metriä korkea kellotorni.

Lakeuden Risti -kirkko

Lakeuden Risti -kirkko on Alvar Aallon suunnitteleman arkkitehtuurisen kokonaisuuden, Aalto-keskuksen sydän. © Antti Ekola

Kirkon viereen nousivat vuosina 1962–68 Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, seurakuntakeskus ja valtion virastotalo. Viimeinen Aallon luomuksista, Seinäjoen kaupunginteatteri, vihittiin käyttöön vuonna 1987.

Modernimpaa arkkitehtuuria edustaa 2012 Aalto-keskuksen yhteyteen avattu, lukuisia arkkitehtuurikilpailujen palkintoja ja ehdokkuuksia kerännyt Seinäjoen pääkirjasto Apila, jonka on suunnitellut helsinkiläinen JKMM arkkitehdit.

Seinäjoen pääkirjasto Apila

Seinäjoen pääkirjasto Apila valoisine kahviloineen sijaitsee Aalto-keskuksen naapurissa. © Katja Lösönen

Taidetta joka makuun

Seinäjoen vilkas kulttuuritarjonta ja liike-elämä saavat potkua eteläpohjalaisesta yrittäjähengestä.

Nuoremman polven kulttuuriväen yritteliäisyyden hedelmistä täytyy mainita Varikkogalleria. Alueen taideaktiivien vanhalle ratapihalle perustama taidekeskus koostuu kuudesta ateljeesta, toimistotilasta ja näyttelytilasta, jossa näyttelyt vaihtuvat muutaman viikon välein.

Seinäjokea kiva katsella ja tutkia kaupunkipyörän selästä

Aurinkoisena kesäpäivänä on Seinäjokea kiva katsella ja tutkia kaupunkipyörän selästä.

Kevyen musiikin ystäville voi suositella tutustumista elävän musiikin keskuksen Rytmikorjaamon ohjelmistoon. Mikäli visiitti ei satu oman suosikkiartistin keikkaillalle, ja vaikka sattuisikin, kannattaa ehdottomasti kurkistaa talon kellariin rakennettuun Ääniaaltoja-näyttelyyn.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlan kynnyksellä avattu näyttely esittelee äänitysstudion laitteita 1930-luvulta lähtien. Kokoelman on Rytmi-instituutille lahjoittanut musiikin monitoimimies Suikki Jääskä.

Minun kaupunkini

Duudsonien Jarppi Leppälä suosittelee Sam Burger -grilliä.

Valehtelematta maailman parhaat hampurilaiset”, Jarppi hehkuttaa.

Festareiden ykköseksi jarpin listalla nousee Provinssirock. ”Seinäjoella on tekijäihmisiä. Meininki on eteenpäin.”

Lakeuksille rakennetun kaupungin korkein kohta, on Jouppilanvuori, missä on laskettelurinne ja hyppyrimäki.

”Kun Seinäjoella ei ollut mäkeä niin sellainen tehtiin itte. Joupiskalla on Duudsoneille tosi iso merkitys. Me ollaan kuvattu paljon siellä.”

Jarppi Leppälä

Jarppi Leppälä. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Traktorimuseo

Ainutlaatuiset persoonat eivät Seinäjoelta lopu kesken.

Nurmon kylän puolelta löytyy pian 80 vuotta täyttävän Matti Jaskarin pyörittämä Traktorimuseo.

Nuorena poikana traktorihommiin vihkiytyneen Jaskarin museossa on esillä 154 maatalouskonetta vuosilta 1924–68.

Jaskari itse on paitsi yrittäjä, museo-opas ja loistava seuramies, myös eteläpohjalaisen yrittäjähengen ruumiillistuma. Uteluihin eläkesuunnitelmista tulee vastaus napakasti:

”Traktoreiden laittaminen on minulle haaste, joka pitää ihmisen virkeänä. Vierivä kivi ei sammaloidu. Eläkkeelle jään vasta sitten, kun olen saanut lapset eläkkeelle, etteivät ne jää heitteille”.

Matti Jaskari

80 vuotta täyttävä Matti Jaskari perusti Nurmon kylään Traktorimuseon. © Miikka Järvinen

X