Vilkas kulttuuritarjonta kutsuu lomailijat lakeudelle – Seinäjoki on mainio kesäkaupunki Etelä-Pohjanmaalla
Seinäjoen kesä tarjoaa jokaiselle jotain. Kevyen musiikin ja moottoriurheilun lisäksi kattaukseen kuuluu herkkuja myös Alvar Aallon arkkitehtuurin ystäville.
Seinäjoki on sekä kaupunki että vehreiden rantojen reunustama virta, jonka soljuntaa voi istua kuuntelemaan Törnävänsaaren varjoisaan puistoon.
Aurinko siivilöityy lehtevien oksien välistä Törnävänsaaren nurmikentille. Hiekkakäytävän rahinaan jalkojen alla sekoittuu veden liplatus.
Rantatöyrään ylle kaartuvat puut reunustavat kivien välissä kiemurtelevaa jokea, josta kaupunki on saanut nimensä.
Kerran vuodessa puistomaiseman valloittaa Provinssirock, joka ei ole Seinäjoen ainoa tai edes suurin musiikkitapahtuma.
Jos viime kesän Provinssi houkutteli kolmena päivänä yhteensä 65 000 musadiggaria, Tangomarkkinoilla kävijöitä oli hulppeat sata tuhatta.
Ravintolalaiva Barpuuri palvelee janoisia ja nälkäisiä ohikulkijoita Kampusrannassa. © Jaakko Höykinpuro
Törnävän museoalueella voi tutustua perinteisen pohjalaistalon pihapiiriin.
Törnävän museoalue joen tuntumassa on myös Seinäjoen kaupungin synnyinpaikka. Tänne vaasalainen laivanvarustaja Abraham Falander perusti Östermyran rautaruukin vuonna 1798.
Falander rakennutti Östermyran eli Törnävä kartanon, josta kehkeytyi 1800-luvun lopulle tultaessa koko Etelä-Pohjanmaan maatalouden keskus. Tänään kartano on Törnävän museoalueen keskipiste.
Yksi kartanon alueen nähtävyyksistä on Liinamaan talonpoikaistalon pihapiiri. Päärakennus on kaksifooninkinen eli kaksikerroksinen tuparati.Yhdessä piharakennusten kanssa se muodostaa tyypillisen eteläpohjalaisen umpipihapiirin, joka on ryhmitelty suorakaiteen muotoon.
Törnävänsaaren pohjapadon yli kohisee viehättävä vesiputos. © Miikka Järvinen
Alvar Aallon kaupunki Etelä-Pohjanmaalla
Etelä-Pohjanmaasta ei voi puhua ilman suojeluskuntia ja Lotta Svärd -järjestöä. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema suojeluskuntatalo rakennettiin 1924–26.
Nykyisin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museona toimiva rakennus on Aallon vanhempaa tuotantoa, tyyliä kutsutaan pohjoismaiseksi klassismiksi.
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo edustaa Alvar Aallon vanhempaa tuotantoa. © Katja Lösönen
Seinäjoen kulttuurinähtävyyksistä kansainvälisesti tunnetuimpia on Aalto-keskus, kuudesta Aallon suunnittelemasta julkisesta rakennuksesta muodostuva kokonaisuus, joka houkuttelee arkkitehtuurin harrastajia ja ammattilaisia ympäri maailmaa.
Museoviraston suojeleman Aalto-keskuksen sydän on vuonna 1960 käyttöön vihitty Lakeuden Risti -kirkko, jonka maamerkki on 65 metriä korkea kellotorni.
Lakeuden Risti -kirkko on Alvar Aallon suunnitteleman arkkitehtuurisen kokonaisuuden, Aalto-keskuksen sydän. © Antti Ekola
Kirkon viereen nousivat vuosina 1962–68 Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, seurakuntakeskus ja valtion virastotalo. Viimeinen Aallon luomuksista, Seinäjoen kaupunginteatteri, vihittiin käyttöön vuonna 1987.
Modernimpaa arkkitehtuuria edustaa 2012 Aalto-keskuksen yhteyteen avattu, lukuisia arkkitehtuurikilpailujen palkintoja ja ehdokkuuksia kerännyt Seinäjoen pääkirjasto Apila, jonka on suunnitellut helsinkiläinen JKMM arkkitehdit.
Seinäjoen pääkirjasto Apila valoisine kahviloineen sijaitsee Aalto-keskuksen naapurissa. © Katja Lösönen
Taidetta joka makuun
Seinäjoen vilkas kulttuuritarjonta ja liike-elämä saavat potkua eteläpohjalaisesta yrittäjähengestä.
Nuoremman polven kulttuuriväen yritteliäisyyden hedelmistä täytyy mainita Varikkogalleria. Alueen taideaktiivien vanhalle ratapihalle perustama taidekeskus koostuu kuudesta ateljeesta, toimistotilasta ja näyttelytilasta, jossa näyttelyt vaihtuvat muutaman viikon välein.
Aurinkoisena kesäpäivänä on Seinäjokea kiva katsella ja tutkia kaupunkipyörän selästä.
Kevyen musiikin ystäville voi suositella tutustumista elävän musiikin keskuksen Rytmikorjaamon ohjelmistoon. Mikäli visiitti ei satu oman suosikkiartistin keikkaillalle, ja vaikka sattuisikin, kannattaa ehdottomasti kurkistaa talon kellariin rakennettuun Ääniaaltoja-näyttelyyn.
Itsenäisyyden satavuotisjuhlan kynnyksellä avattu näyttely esittelee äänitysstudion laitteita 1930-luvulta lähtien. Kokoelman on Rytmi-instituutille lahjoittanut musiikin monitoimimies Suikki Jääskä.
Traktorimuseo
Ainutlaatuiset persoonat eivät Seinäjoelta lopu kesken.
Nurmon kylän puolelta löytyy pian 80 vuotta täyttävän Matti Jaskarin pyörittämä Traktorimuseo.
Nuorena poikana traktorihommiin vihkiytyneen Jaskarin museossa on esillä 154 maatalouskonetta vuosilta 1924–68.
Jaskari itse on paitsi yrittäjä, museo-opas ja loistava seuramies, myös eteläpohjalaisen yrittäjähengen ruumiillistuma. Uteluihin eläkesuunnitelmista tulee vastaus napakasti:
”Traktoreiden laittaminen on minulle haaste, joka pitää ihmisen virkeänä. Vierivä kivi ei sammaloidu. Eläkkeelle jään vasta sitten, kun olen saanut lapset eläkkeelle, etteivät ne jää heitteille”.
80 vuotta täyttävä Matti Jaskari perusti Nurmon kylään Traktorimuseon. © Miikka Järvinen
Kesämenot 2018
1. Tangomarkkinat 11.–15.7.
Lavatansseja live-musiikin tahdissa ja vuosittaisen laulukilpailun finaali, jonka päätteeksi kruunataan Suomen tangokuninkaalliset. Kenestä Aino Niemen ja Teijo Lindströmin manttelinperijät?
2. Vauhtiajot 19.–22.7.
Rata-autokisoja, tuning car show ja elävää musiikkia. Estradilla Juha Tapio, Suvi Teräsniska, Yö, Kaija Koo, Kolmas Nainen ja monta muuta kansansuosikkia.
3. Solar Sound Festival 3.–4.8.
Kaupunkifestivaali, jossa lavalla ovat muun muassa Sanni, Reino Nordin, Mikael Gabriel, Roope Salminen ja Koirat, Teflon Brothers ja Pikku G.
Aurinkoisena kesäpäivänä Seinäjoen keskusta kuhisee elämää.