Vietä lähiloma Hämeenlinnassa – Koe Aulangon upea luonto, käy kiehtovissa museoissa ja herkuttele Sibeliusleivoksella

Sinitaivasta kutittelevat puut reunustavat tietä molemmin puolin.

Edessä siintää pian jyrkkä ja kaartava nousu, joka vaatii jalkoja ponnistelemaan, mutta huipulla odottaa palkinto!

Hämeenlinnan Aulangon puistometsästä avautuu sielua ravisteleva näkymä Aulangonjärvelle, suomalaiseen kansallismaisemaan.

Maiseman sanotaan vaikuttaneen säveltäjä Jean Sibeliukseen niin paljon, että Finlandia-teos näki päivänvalon 1900-luvun taitteessa.

Aulangon näkötorni on valmistunut vuonna 1907 ja se on arkkitehti Waldemar Aspelinin käsialaa. Pekka Nieminen / Otavamedia

Luonnon voimaa

Aulangonvuorella sijaitsevan tasanteen lähellä kohoava näkötorni yltää 33 metriin. Sen portaissa ahkeroi muutama kovakuntoinen turisti.

”Tossua toisen eteen, poika”, kannustaa helsinkiläinen Pipa Schmidt, joka on Aulangolla ensimmäistä kertaa perheensä kanssa.

Näkymät luonnonpuistossa ovat vaikuttavat.

”Olemme täällä viettämässä hääpäiväämme. Ihana paikka”, Schmidt sanoo tähyillen horisonttiin.

”Hyppäänkö pää edellä”, kysyy 12-vuotias Elmo Vilmunen ja ponnistaa laiturilta Vanajaveteen. Sairion uimapaikka on ollut Vilmusen perheen kesän ykköskohde. Pekka Nieminen / Otavamedia

Ahveniston uimarannalla sopii polskutella uimapatjoilla tai vaikka kokeilla miltä suppailu tuntuu. Pekka Nieminen / Otavamedia

Aulangolla viihtyvät ulkoilijoiden lisäksi niin ratsastajat, golfaajat kuin tennistaiturit, mutta aktiviteetteja löytyy myös lähempää keskustaa.

Piskuisella Sairion uimarannalla on riemukas tunnelma. Uimaranta sijaitsee likipitäen vastapäätä Hämeen linnaa. Vieressä kolistelevat junat matkallaan pitkin Suomen päärataa. 12-vuotias Elmo Vilmunen ponkaisee laiturilta ties monennetta kertaa veteen. Kotikaupunki saa Elmon äidiltä kehuja.

”Vesistöjä ja tekemistä löytyy täältä vaikka kuinka paljon. Myös Ahvenisto maauimaloineen on tosi suosittu”, Piia Vilmunen vinkkaa.

Ja miksipä ei olisi. Ahveniston toimintapuisto tyydyttää kaikki seikkailunnälkäiset! Flowparkin reittejä on turha etsiä silmien tasolta, sillä köysiradat kulkevat korkealla puiden seassa. Ratojen korkein kohta löytyy noin 35 metristä, joten täällä pääsee vielä Aulangon näkötorniakin korkeammalle.

Ahveniston maauimalalla on komea historia. Se rakennettiin Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin ja kunnostettiin viisi vuotta sitten.

Ahveniston maauimala rakennettiin Helsingin olympialaisiin, missä se toimi viisiottelun uintiareena. Pekka Nieminen / Otavamedia

Hämeenlinnan torilla on mukava tunnelma kahviloineen. Useat torikauppiaat myyvät kukkia, tuoreita vihanneksia ja marjoja. Pekka Nieminen / Otavamedia

Museoiden kaupunki

Luontokohteiden lisäksi Hämeenlinnassa kannattaa suunnistaa museoihin. Alle 10 kilometrin päässä Hattulassa sijaitseva Parolan panssarimuseo on jännittävä kohde ihan koko perheelle.

Museon tarina on saanut viime vuosina erikoisen käänteen. Japanilaiset populaarikulttuurin harrastajat ovat alkaneet fanittaa museon ainutlaatuista BT-42 -panssarivaunua, jolla oli rooli tankkityttöjen seikkailuja kuvaavassa Girls und Panzer -animesarjakuvassa.

Japanilaisten lahjoitusten avulla museo sai rakennettua kunnon katoksen ulkona näyttelyrinteessä oleville vaunuille.

”Joillain japanilaisilla faneilla on tänne elinikäinen pääsylippu”, lipunmyyjä Ari Laakso kertoo.

Flowparkin seikkailurata tuo äkkiseltään mieleen Cliffhanger -elokuvan. Meno nostattaa pulssia, vaikka tyytyisikin katsomaan suorituksia maan tasalta. Pekka Nieminen / Otavamedia

Parolan panssarimuseo on lyhyen ajomatkan päässä Hattulan kunnan puolella. Siellä on näyttävä kokoelma erilaisia telaketjulaitteita. Pekka Nieminen / Otavamedia

Hyvinkäällä asuva Pekka Haukka-aho on saapunut museoon 11-vuotiaan Sanni-tyttärensä kanssa.

”Parolassa tuli oltua 12 kuukautta”, Haukka-aho muistelee omaa armeija-aikaansa.
Hämeen linna on tietysti kaupungin päänähtävyys. Linnan pihan kulmalta löytyvä Museo Militaria kertoo tarinaa entisestä varus-kuntakaupungista.

Tuomo Kolhonen on maalaamassa rynnäkkötykin telaketjuja armeijan ylijäämätavaraa myyvän erikoisliikkeen edustalla.

”Vähän pitää meikata”, Kolhonen tuumaa ja kastaa sutinsa mustaan maalipurkkiin.
Hämeen historiallinen linna toimii myös monien näyttelyiden ja tapahtumien näyttämönä. Linnan mukulakivillä tepastelun jälkeen on mukava pysähtyä nauttimaan kupponen kahvia Museokahvilassa, joka löytyy ihastuttavasta Leivintuvasta.

Tervetuloa linnaan! Nykyään museona toimiva Hämeen linna kuuluu erityiseen joukkoon: se on yksi maamme keskiaikaisista valtakunnanlinnoista. Pekka Nieminen / Otavamedia

Herkkuja ja luovuutta

Kaupungin keskusta on oiva pistäytymispaikka. Torinlaidan arkkitehtuuria, Piparkakkutaloa, Raatihuonetta ja Hämeenlinnan kirkkoa kelpaa ihastella.

Täältä löytyy myös legendaarinen kahvila Laurell, jonka leivonnaisista tunnetuin on Sibeliusleivos.

Paikallisherkku hotsia kannattaa mennä metsästämään lähimmälle grillille! Hotsissa on tuttu lihapiirakkakuori, mutta sisällä ei ole lihaa, vaan siivut lenkkimakkaraa.

Lähellä Verkatehdasta nököttävä Marin Grilli käy kuumana. Onerva Ahde kertoo hotsiannoksesta kahdella makkaralla. ”Se on se perus.” Pekka Nieminen / Otavamedia

Wetterhoffin talo on oiva paikka ostoksille. Hillevi Kaarlenkaski esittelee värikkäitä ryijyjä, joita voi tehdä itse tai ostaa valmiina. Pekka Nieminen / Otavamedia

Ennen Hämeenlinnan hyvästelyä on aika piipahtaa Wetterhoffilla.

Käsityöläisille ja luoville yrityksille testamentatun talon tarinan taustalla on Fredrika Wetterhoff. Ennakkoluuloton voimanainen perusti tyttöjen työkoulun 1885. Nykyään Wetterhoff-säätiö edistää käsi- ja taideteollisuutta. Myymälästä löytyy kaikenlaisia alan tarvikkeita.

”Japanilaisturistit tykkäävät etenkin miniryijyistä”, säätiön puheenjohtaja Hillevi Kaarlenkaski vinkkaa.