terveys

mielialahäiriö

Tuottanut Eija Niemeläinen

”Eläinten seura piristää minua. Niiden avulla jaksan lähteä liikkeelle”, Pauliina Paussu sanoo.
”Eläinten seura piristää minua. Niiden avulla jaksan lähteä liikkeelle”, Pauliina Paussu sanoo.

Eläimet pelastivat

Pauliina Paussu, 30, hoitaa itseään eläinten seurassa. Nuorena alkaneet mielialaongelmat säilyivät pitkään vain omana tietona.

Jyväskyläläinen ratsastuksenohjaaja Pauliina Paussu sairastaa masennusta ja epävakaata persoonallisuushäiriötä. Nuorena alkanut oireilu vaatii terapiakäyntejä kahdesti viikossa sekä lääkitystä. Tärkein elämäs­sä kiinni pitävä voima löytyy Pauliinan mielestä kuitenkin eläimistä.

Tähän havahduin

Masennukseni alkoi ala-asteen lopussa ja yläasteen alussa. Oli todella paha olo, ja viiltelin itseäni. En kertonut tuolloin kenellekään pahasta olostani, ja peittelin masennustani sekä viiltoarpiani parhaani mukaan. En osannut hakeutua hoitoon.

Onneksi perheessämme on aina ollut eläimiä, ja sain ensimmäisen hevoseni 90-luvun lopulla.

Vaikka en pystynyt kertomaan pahasta olostani kenellekään ihmiselle, supsutin siitä varmasti jo nuorena eläimille.

Vastaanotolle

Kerroin alle parikymppisenä lääkärille, että minua masentaa. Sain mielialalääkkeet, mutta ne vain pahensivat oloani. Yritin ensimmäisen kerran itsemurhaa lääkkeiden pahentaman olon vuoksi 2006 tai 2007. Viimeisen itsemurhayritykseni tein pari vuotta sitten.

Elämässäni on ollut useita vaikeita black out -vuosia, enkä tarkkaan muista, mikä vuosi milloinkin on ollut kyseessä. Olen ollut henkisten vaikeuksieni vuoksi kaksi kertaa sairaalassa. Kolme viikkoa suljetulla osastolla, ja pidemmän aikaa avo-osastolla.

Äitini ymmärsi tilanteeni vakavuuden vasta ensimmäisen itsemurhayritykseni jälkeen, ja kävimme yhdessä mielenterveystoimistossa.

Näin hoidettiin

Minulla on nyt diagnosoitu pitkäaikainen, toistuva ja krooninen masennus sekä epävakaa persoonallisuushäiriö.

Tällä hetkellä käyn viikoittain kahdessa terapiassa. Toinen on ryhmäterapiaa ja toinen yksilöterapiaa. Syön mielialalääkkeitä, rauhoittavia ja unilääkettä, jotta saan nukuttua.

Kaikesta terapiasta ja lääkityksestä huolimatta ajattelen, että elämäni olisi aivan mahdotonta ilman eläimiä. Ne ovat oikeasti elämääni kannatteleva voima ja iso osa arkeani.

Jos minulla on paha olla ja istahdan sohvalle, pikkukoirat vaistoavat pahan mieleni ja tulevat luokseni lohduttamaan.

Niiden seura piristää minua, sillä minua huvittavat niiden älyttömyydet. En jaksaisi piristyä ilman niitä, enkä saisi lähdettyä minnekään.

Kauppaan meneminen saattaa tuntua pahoina päivinäni liian ahdistavalta ajatukselta. Pari päivää viikossa vietän kotioloissa. Mutta koska koirat on käytettävä ulkona, kaupassa tulee käytyä helpommin tulomatkalla.

Tallilla käydessäni koulutan nuorempaa hevostani, 5-vuotiasta oria. Kevään tullen siitä on tullut melko villi, kun on paljon tyttöhevosia ympärillä. Tallilla käydessäni minun ei tarvitse ajatella muuta.

Olen kokenut, että eläimet ovat avartaneet elinpiiriäni. Tallilla on helppo tutustua ihmisiin, kun on yhteinen mielenkiinnonkohde ja samanhenkisyyttä. Lähes kaikilla ystävilläni on eläimiä.

Eläimet ovat vilpittömiä. Jos ne tykkäävät sinusta, ne tykkäävät sinusta oikeasti, eivätkä valehtele.

Tässä ja nyt

Minulla on kotonani paljon eläimiä. On koiria, kissa, käärmeitä, hiiriä, rottia, chinchilla, hamsteri, kaneja, liskoja, torakoita, kaloja ja seeprapeippoja. Olen joutunut tekemään selvityksen harrastuseläintenpidosta aluehallintovirastoon.

Tällä hetkellä olen määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Mikäli oloni kohenee, alan miettiä uudelleenkouluttautumista ammattiin.

Olen ammatiltani ratsastuksenohjaaja. Fyysiset vaivani estävät kuitenkin työssä jatkamisen.

Jos kouluttautuisin uudelleen, haluaisin joko pieneläinhoitajaksi tai klinikkahoitajaksi.

Heini Kilpamäki

Lemmikki terapeuttina

A ”Harwardissa tehdyn tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät muita pidempään”, kertoo lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainio.

B Lemmikillä on monia terveysvaikutuksia. Sen seura rauhoittaa ja alentaa verenpainetta. Eläin sekä liikuttaa että luo mahdollisuuksia uusien ­ihmissuhteiden solmimiseen. Sen avulla on helppo viritellä keskustelua tuntemattomien ihmisten kanssa.

C Eläimen silittäminen lisää oksitosiinin tuotantoa silittäjässä. Oksitosiini on yksi kipua lievittävistä hormoneista.

totta vai tarua?

Riittääkö pyöräily
liikunnaksi?

Pyöräily on kaikille sopiva
liikuntamuoto.

Totta. Pyöräily sopii jokaiselle perusterveelle ihmiselle, myös ylipainoisille ja nivelvaivaisille, sillä pyöräilyssä nivelet eivät juuri kuormitu. Se käy kaikenkuntoisille, sillä sen tehoa on helppo säädellä.

Pyöräily kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja parantaa alaraajojen lihasvoimaa. Polkiessa reisilihakset ahkeroivat, ja isoina lihaksina ne kuluttavat paljon energiaa. Se on painonhallinnan kannalta plussaa.

Pyöräilijä ei tarvitse muuta
liikuntaa.

Tarua. On aina parempi liikkua edes yhdellä, itselle mieluisalla tavalla kuin jättää kokonaan liikkumatta. Mutta mitä monipuolisemmin liikkuu, sitä parempi.

Pyöräilyssä ylä- ja keskivartalon kuormitus on vähäisempää, joten nämä kehon osat hyötyisivät lihaskuntoharjoittelusta. Paitsi jos harrastat maastopyöräilyä tai alamäkiajoa.

Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävät myös erilaiset pallopelit, tanssi ja jumppa, jotka vahvistavat myös luustoa. Venyttely tekee hyvää kaikille lajista riippumatta.

Vääränlainen pyörä voi jumittaa niskat.

Totta. Huono ajoasento voi saada aikaan niska-hartiaseudun kipuja. Jos pyörä on vääränkokoinen ja sen säädöt ovat ajajalle sopimattomat, ajoasento kärsii.

Polkupyörä kannattaakin hankkia käyttäjän tarpeiden mukaan ammattitaitoisen myyjän opastuksella.

Virve Järvinen

totta vai tarua?

Riittääkö pyöräily
liikunnaksi?

Pyöräily on kaikille sopiva
liikuntamuoto.

Totta. Pyöräily sopii jokaiselle perusterveelle ihmiselle, myös ylipainoisille ja nivelvaivaisille, sillä pyöräilyssä nivelet eivät juuri kuormitu. Se käy kaikenkuntoisille, sillä sen tehoa on helppo säädellä.

Pyöräily kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja parantaa alaraajojen lihasvoimaa. Polkiessa reisilihakset ahkeroivat, ja isoina lihaksina ne kuluttavat paljon energiaa. Se on painonhallinnan kannalta plussaa.

Pyöräilijä ei tarvitse muuta
liikuntaa.

Tarua. On aina parempi liikkua edes yhdellä, itselle mieluisalla tavalla kuin jättää kokonaan liikkumatta. Mutta mitä monipuolisemmin liikkuu, sitä parempi.

Pyöräilyssä ylä- ja keskivartalon kuormitus on vähäisempää, joten nämä kehon osat hyötyisivät lihaskuntoharjoittelusta. Paitsi jos harrastat maastopyöräilyä tai alamäkiajoa.

Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävät myös erilaiset pallopelit, tanssi ja jumppa, jotka vahvistavat myös luustoa. Venyttely tekee hyvää kaikille lajista riippumatta.

Vääränlainen pyörä voi jumittaa niskat.

Totta. Huono ajoasento voi saada aikaan niska-hartiaseudun kipuja. Jos pyörä on vääränkokoinen ja sen säädöt ovat ajajalle sopimattomat, ajoasento kärsii.

Polkupyörä kannattaakin hankkia käyttäjän tarpeiden mukaan ammattitaitoisen myyjän opastuksella.

Virve Järvinen

petri blomqvist/otavamedia

mirva kakko/om-arkisto