Neidonkorentokoiraiden taistelu on lentoakrobatianäytös. Reviireistä taistellessaan ne uhittelevat toisilleen ja mittelevät voimiaan syöksähdellen ylös ja alas. Taistelu voi kestää tunteja. Toisinaan koiraat käyvät myös fyysisesti toistensa kimppuun.

”Neidonkorentokoiraat eivät kuitenkaan yleensä vahingoitu kamppailuissa”, kertoo tietokirjailija Sami Karjalainen.

Useimmiten reviirin haltija saa pitää reviirinsä, koska kilpaileva koiras ei energiaa ja aikaa säästääkseen jatka kamppailua, vaan lähtee hakemaan itselleen toista reviiriä.

Koiras haluaa reviirinsä mahdollisimman aurinkoiselta paikalta virtaavan veden ääreltä.

”Mitä paremmin alue soveltuu munimiseen, sitä paremmin se vetää puoleensa naaraita.”

Metallin kimallusta

Neidonkorennot on yksi sudenkorentojen heimo. Suomessa elää kaksi neidonkorentolajia: neidon- ja immenkorento.

Neidonkorentojen kiivain lentoaika ajoittuu kesäkuusta heinäkuun loppuun, mutta yksittäisiä neidonkorentoja saatetaan tavata vielä syyskuussa.

Sami Karjalainen on yhdessä Matti Hämäläisen kanssa julkaissut kirjan Neidonkorennot – Solisevien vetten lentävät jalokivet.

”Neidonkorento on yksi maailman kauneimmista hyönteisistä ja myös kotimaiset lajit ovat upeita. Koiraiden tummansinisissä siivissä on hohtavaa metallin kimallusta”, Karjalainen toteaa.

”Naaraiden siivet ovat enemmän läpikuultavat. Immenkorennolla ne ovat vihertävät ja neidonkorennolla sävy on enemmän ruskea.”

Erikoinen parittelu

Ennen parittelua neidonkorentokoiras yrittää tehdä vaikutuksen naaraaseen tanssimalla. Kosiolennollaan koiras räpyttelee voimakkaasti siipiään ja heittäytyy veden pintakalvolle esitelläkseen veden virtaamisnopeutta.

Naaraat parittelevat useiden koiraiden kanssa. Parittelemaan ruvetessaan koiraat yrittävät ensin poistaa naaraan sukuelimistä edellisen koiraan sperman.

Vesihyönteisinä neidonkorennot munivat veteen. Naaras saattaa munia kymmenkunta munaa minuutissa ja kaikkiaan munia kertyy useita satoja.

”Munasta kehittyy noin kuukauden kuluttua toukka, joka elää vedessä kahden vuoden ajan”, Karjalainen kertoo.

”Neidon- ja immenkorennot esiintyvät samoilla alueilla ja ne voivat myös risteytyä keskenään.”

Saalis ja peto

Neidonkorento on peto, joka saalistaa sekä toukkana että aikuisena itseään pienempiä hyönteisiä ja muita pieniä eläimiä.

”Neidonkorento viettää suurimman osan elämästään toukkana, sillä aikuisena se elää vain muutaman viikon tai korkeintaan runsaan kuukauden.”

Munintaa ja toukkien kuoriutumista kestää koko kesäkuun ajan. Valtaosa munista ja toukista päätyy kuitenkin muiden hyönteisten ja kalojen saaliiksi ja vain murto-osa niistä kehittyy aikuiseksi saakka.

Täysikasvuisten neidonkorentojen luontaisia vihollisia taas ovat linnut. Etenkin västäräkki on erikoistunut neidonkorentojen saalistamiseen.

”Neidonkorento on nopealle västäräkille varsin helppo saalis”, Karjalainen kertoo.

”Västäräkki syö korennosta vain ruumiit ja saattaa jättää jälkeensä siipikasoja.”

Tiesitkö?

1 Neidonkorennon kokonaispituus on 45–49 mm, josta takaruumista on 33–40 mm. Koiraan vartalo on sähkönsininen, mutta voi valossa näyttää smaragdinvihreältä. Takaruumiin kärjen alapinta on punertavan ruskea.

2 Neidonkorennon siivet ovat keskikohdastaan leveät ja niissä on tiheä siipisuonitus. Useimmista sudenkorentolajeista poiketen neidonkorennot lentävät päiväperhosmaisesti hitaasti lepattaen.

3 Neidonkorennot elävät virtaa­vien vesien, jokien ja purojen äärillä. Neidonkorennot suosivat hiekka- ja sorapohjaisia vesistöjä, mutta lisääntyvät myös mutapohjaisissa virtavesissä. Harhailevia korentoja voi tavata myös kaukana virtaavista vesistä.