Ei valon tiraustakaan. Pimeys makaa päällä kuin musta matto. Puhe ei ole keskiaikaisesta henkisestä pimeydestä, vaan ihan tavallisesta Suomen syksystä. Miten Lauri Pohjanpää sen niin tyhjentävästi sanookaan runossaan Syksy. ”Kaksi vanhaa, vanhaa varista nuokkuu hiljaa pellon laidalla./ Rus…