Olettekin aivan varmasti huomanneet, että kissat hallitsevat internetiä aivan suvereenisti. Mutta ei siinä kaikki, ne hallitsevat myös monia yksityisasuntoja.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Vuorio

Olettekin aivan varmasti huomanneet, että kissat hallitsevat internetiä aivan suvereenisti. Mutta ei siinä kaikki, ne hallitsevat myös monia yksityisasuntoja. Kuten esimerkiksi minun kotiani.

Tässä on minun kissani Muska.

MuskaBlogiKuva

Muska täyttää toukokuussa viisi vuotta. Öisin se nukkuu tyynylläni. Usein niin leveästi, ettei pääni mahdu samalle tyynylle.

Tykkään viettää sen kanssa aikaa myös päivisin. Katselemme usein yhdessä ulos ikkunasta. Joskus ulkoilutan Muskaa siten, että kierrän taloa kissa sylissäni. Kun heittelen sille palloja ja paperitolloja, se jahtaa niitä mielellään.

Käytämme myös tietokonetta yhdessä, vaikka en millään haluaisi.

Muska on suurin syy siihen, miksi en voi työskennellä kotona. On nimittäin niin, että aina kun käynnistän tietokoneen, Muska rojahtaa hiirikäden päälle makaamaan. Sen jälkeen kirjoittaminen onnistuu vain yhdellä kädellä. Toisinaan kissani astuu tai istuu näppäimistön päälle ja toisinaan vain istuu näytön edessä tuijottamassa minua. Jos nostan sen lattialle, kissa ilmestyy viiden sekunnin kuluttua takaisin pöydälle. Eli toisin sanoen kotona työskentely on mahdotonta.

Mutta ehkä tämä ei ole vain huono asia, ehkä voimme oppia jotakin kissoilta. Ehkä ne voisivat toimia ikään kuin elämäntaidon valmentajina, life coacheina?

Kissat hallitsevat nettiä, mutta eivät käytä siihen lainkaan aikaa. Niiden ajatukset ovat sataprosenttisesti netin ulkopuolella tässä hetkessä.

Kissat eivät mieti brändiään eivätkä ota selfieitä. Ne kokevat kaiken nyt ja tässä. Ne haluavat huomiota oikeilta ihmisiltä, eivät tykkäyksiä jossakin puolitodellisessa virtuaalimaailmassa.

Ihmiset elävät eilisessä ja mahdollisessa huomisessa, elävät tunteella mukana Salattujen elämien juonenkäänteissä ja käyvät kaikenlaisilla mindfulness-kursseilla ollakseen hetken läsnä tässä hetkessä, vaikka sielläkin mieleen juolahtaa helposti sen kurssin hinta.

Kissat eivät tarvitse mindfulness-kursseja, koska ne ovat muutenkin koko ajan läsnä.

Vaikka toisaalta, kyllä minäkin voisin varmaan relata melkoisesti, jos suurin murheeni olisi pölynimurin ilmestyminen näkösälle.

Kun koko ikänsä kerrostalossa asunut kissa näkee parvekkeen kaiteella istuvan linnun, kissa kyyristyy metsästysasentoon ja tietää jossakin sisimmässään, että lintu pitää tappaa.

Mutta kun koko ikänsä somessa asunut suomalainen kohtaa sähkökatkon ja iPadin akku tyhjenee, hän kyyristyy lattialle sikiöasentoon ja tietää jossakin sisimmässään, ettei voi tviitata kohtaamastaan katastrofista kenellekään.

Näyttääkin olevan niin, että life coach -kissojen keskeisin opetus on: ole vähemmän url ja enemmän irl.

 

X