Munkkeja, magiaa ja muutama astalo

Jaa kaverilleTilaa Seura

Olettekin varmaan huomanneet, että tällä viikolla juhlitaan vappua. Mutta mistä tässä juhlassa oikeastaan on kyse?

Aika suurelle osalle ihmisistä vappu tarkoittaa vapaapäivää, valkolakkeja, jääkiekon MM-kisojen alkamista, munkkeja, simaa, ilmapalloja, serpentiiniä ja hemmetisti viinaa. Kunnon karnevaali siis.

Mutta toisin kuin juhlallisuuksista voisi päätellä, vappu on noitien, taikuuden ja pakanuuden juhla. Monet eurooppalaiset kansat ovat satojen vuosien ajan juhlineet toukokuun alussa kesän alkamista mystisin menoin. Suomessakin tehtiin taikoja karjan terveyden ja tuoton hyväksi. Erityisesti Saksassa noitien tiedetään kokoontuvan vappuna noitasapattiin.

Noitasapatti ei ole mikään tylsä taloyhtiön kokous, vaan Kyöpelinvuoren vappumenoissa noidat harrastavat seksiä paholaisen kanssa. Tämän he tekevät silläkin uhalla, että toiminnasta on jaettu vuosisatojen saatossa runsain mitoin kuolemanrangaistuksia.

Vappua on pidetty myös kristillisenä juhlana, sillä juhlan nykyinen nimi juontuu 700-luvulla eläneestä Valburg-nimisestä luostarinjohtajasta. Hänen kerrottiin tehneen rukouksen voimalla monenlaisia ihmetekoja, kuten pelastaneen laivan merihädästä ja parantaneen sairaita. Valburg julistettiin pyhimykseksi sata vuotta kuolemansa jälkeen.

Kansainvälinen työläisten juhlapäivä vapusta tuli vasta 1800-luvulla. Yhdysvalloissa osoitettiin vuodesta 1867 lähtien voimakkaasti mieltä kahdeksan tunnin työpäivän puolesta. Vuoden 1886 mielenosoituksessa homma eskaloitui välikohtaukseen, jossa kuoli sekä mielenosoittajia että poliiseja, yhteensä yksitoista henkilöä.

Kolme vuotta myöhemmin Toinen internationaali (kansainvälinen sosiaalidemokraattisten puolueiden yhteistyöjärjestö) julisti mielenosoituksessa kuolleet anarkistit pyhimyksiksi, ja vappua alettiin viettää heidän muistokseen työläisten yleisenä mielenosoitus- ja juhlapäivänä. Silloin oli vielä anarkistien ja demareiden välillä veljesrakkautta, nykyään lähinnä molemminpuolista epäluuloa.

Suomessa vapusta tuli lakisääteinen vapaapäivä 1944 ja liputuspäivä 1979. Vappumarsseja on eri muodoissa järjestetty jo reilut sata vuotta.
Vuoden 2014 vappuna poliisi otti kiinni 10 anarkistiksi kutsuttua henkilöä, jotka olivat aikeissa liittyä vappumarssille. Median kautta välittyneet syyt kiinniotoille olivat hieman epämääräisiä. Ilmeisesti henkilöitä otettiin kiinni, koska heillä oli vääränlaisia lippukeppejä ja vaatteita. Lippukeppejä kutsuttiin poliisin tiedotteessa ”astaloiksi”.

Onneksi homma ei eskaloitunut sen vakavampiin seurauksiin. Kukaan ei kuollut, mutta sosiaalisessa mediassa aika hemmetin moni pahoitti mielensä anarkistien puolesta ja vastaan.

Vappumarssien ollessa suosituimmillaan 70-luvulla, mukana oli jopa kymmeniätuhansia ihmisiä. Viime vuosina marssille on osallistunut muutamia tuhansia. Tänä vuonna poliisi ja anarkistit ovat tiettävästi olleet etukäteen yhteydessä siitä, minkälainen lippukeppi on jees.

Duunareiden sijaan joukkovoimaa osoittavat nykyään lähinnä haalareihin ja valkolakkeihin pukeutuneet ylioppilaat, jotka kaupittelevat vappulehtiään ja lakittavat eri kaupungeissa patsaita. Minulle ei koskaan oikein ole selvinnyt, liekö toiminnassa jotain muuta sisältöä kuin yleinen sekoilu, mutta ehkei sillä ole niin väliäkään. Äpyä en kyllä osta tänäkään vuonna. Kevätpörriäisen voin ostaa, ehkä.

Koska itse heitin ylioppilaslakkini roskiin jo kymmenen vuotta sitten, vappumarssit alkavat niin kovin aikaisin, munkeissa, simassa ja viinassa on hemmetisti sokeria ja noitasapattiin en tohdi lähteä, ajattelin tänä vuonna kokeilla sellaista vappua, jossa istutaan kotona, juodaan mustaa kahvia ja katsotaan televisiota. Suosittelen muillekin.

X