Jo lapsena halusin key account manageriksi
Yrittäjä, älä tee sitä mitä rakastat, vaan sitä mistä saat toimeentulon.
Lapsilta kysytään usein, että mikäs sinusta tulee isona.
Lapset vastaavat sellaisia ammatteja kuin rekkakuski, poliisi ja jääkiekkoilija. Joku ehkä silloin tällöin sanoo haluavansa presidentiksi.
Mutta kukaan lapsi ei koskaan missään ikinä sano, että hänestä tulee isona key account manager, risk consultant tai content designer, jotka ovat kaikki muuten tällä hetkellä työvoimatoimiston avoinna olevia työpaikkoja.
Teini-ikäisenä ja vielä aika pitkälle nuorena aikuisenakin ajattelin, että cooleimmat ja kivoimmat työpaikat olisivat kirjakauppa, levykauppa ja videovuokraamo.
En tosin tiennyt yhtään, minkälaiset työehtosopimukset noissa paikoissa on voimassa, tai onko minkäänlaiset. Toisaalta en kyllä nuorempana tiennyt edes, mikä on työehtosopimus.
Nyt koko asialla ei juurikaan ole väliä, sillä juuri missään ei enää ole noita kyseisiä työpaikkoja. Kirjakaupat ovat hiipuneet kuin tuhka tuuleen, videovuokraamot muuttuneet karkkikaupoiksi ja levykauppoja pitää enää muutama erikoismies erikoisliikkeessään.
Koska itse olin lapsena korkeintaan keskinkertainen laskemisessa, piirtämisessä ja urheilussa, ymmärsin jo varhain, että viisainta olisi suuntautua kirjoittamiseen.
Ja tässä sitä nyt ollaan. Alalla, johon koulutetaan liikaa ihmisiä ja jonka työpaikat vähenevät kaiken aikaa.
No, ainakin saan tehdä sitä mitä haluan, ehkä jopa rakastan.
Työelämään liittyen kuulee usein sanonnan ”tee sitä mitä rakastat”. Se toimiikin monelle, mutta yleistyksenä fraasi on älytön. Jos rakastaa puulusikoiden vuolemista ja tekee hemmetin hienoja puulusikoita, se ei vielä tarkoita, että niitä puulusikoita menisi lähimainkaan tarpeeksi kaupaksi itsensä tai perheensä elättämiseksi.
Ja se kai olisi kuitenkin käytännön työelämässä tärkeintä. Että tulee toimeen työllään.
Arvostamani journalisti ja monilahjakkuus Tuomas Enbuske sanoikin joskus yrittäjävinkkinä, että ”älä tee sitä mitä rakastat, vaan sitä mistä saa toimeentulon”.
Minusta se on hienosti sanottu ja tärkeä ajatus. Vaikka kuinka rakastaisi sitä mitä tekee, kaikki eivät voi olla sukelluksenopettajia Thaimaassa tai somekonsultteja Milttonilla.
Ehkä onkin niin, että sen sijaan, että tehdään sitä mitä rakastetaan, otettaisiinkin sloganiksi ”rakasta sitä mitä teet”.