Raiskaukset säikäyttäneet: Ryöstöhälyttimet käyvät kaupaksi – mutta toisiko pippurisumutin paremman turvan?

Ulkomailta hankittu pippurisumutin saattaa olla vaarallinen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kovaa ääntä pitävien ryöstöhälyttimien myynti on lisääntynyt viime viikkoina.

Ulkomailta hankittu pippurisumutin saattaa olla vaarallinen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hannu Teider

Oulussa runsaan kuukauden sisällä tapahtunut raiskaus ja kaksi raiskauksen yritystä ovat herättäneet paikkakunnalla pelkoa. Niin sanottuja ryöstöhälyttimiä ostetaan Oulussa tällä hetkellä kymmeniä viikossa.

Hälyttimestä lähtee kytkintä vedettäessä ilmoille 120 desibelin ujellus, joka herättää huomiota ympäristössä ja pelästyttää päällekarkaajan.

Kodintarvikeliike Clas Ohlsonin Oulun toimipisteessä ryöstöhälyttimien myynti on kasvanut jopa 40 prosentilla. Ostajia ovat pääasiassa 25–35-vuotiaat naiset.

Asiasta kertoi Kaleva.

Onko ujeltavasta ryöstöhälyttimestä apua? Vai olisiko syytä varautua järeämmällä aseella?

Pippurisumutin?

Luvanvaraista pippuri- tai kyynelkaasusumutinta saa käyttää vain hätätilanteessa.

Sumuttimien ostaminen laillisesti vaatii ensin käynnin poliisilla luvan saamiseksi. Sen jälkeen sumuttimen voi ostaa esimerkiksi asekauppiaalta.

Netin kautta kaupataan villisti pippurisumuttimia ulkomailta. Postilähetyksiä jää silloin tällöin tarkastuksissa tullin takavarikoimiksi.

Nettikaupan ohella turistit tuovat pippurisumuttimia mukanaan Thaimaasta, Virosta tai Venäjältä.

”Ulkomailta hankitut pippurisumuttimet saattavat olla vaarallisia, koska niiden sisällöstä ei ole aina varmuutta”, juristi Riitta Silver Raiskauskriisikeskus Tukinaisesta varoittaa.

Vaikka lupa-asiat olisivat kunnossa, pippurisumuttimen käyttö edellyttää harkintaa.

”En kovin helposti suosittele pippurisumuttimen käyttöä. Siinä uhri voi saada joissakin tapauksissa myös itse syytteen”, Silver toteaa.

Hätävarjelun raja?

Hätävarjeluksi katsotaan tilanne, jossa hyökkäyksen torjumiseksi ei ollut tehtävissä muuta kuin itsensä puolustaminen pippurisumuttimella tai muulla aseella.

Itsensä puolustamista käsitellään rikoslain hätävarjelupykälässä. Lakiteksti ei kuitenkaan yksilöi, miten vaaratilanteessa saa tai voi puolustautua.

” Etukäteen ei voi antaa ohjetta, mitkä keinot ovat sallittuja ja mitkä eivät”, komisario Timo Elasvuo Itä-Suomen poliisista toteaa.

Jokainen tapaus tutkitaan erikseen.

Poliisin neuvo: juokse

Varustautumisesta ei ole aina edes hyötyä. Jotkut ihmiset lamaantuvat hätätilanteessa niin, etteivät pysty lainkaan puolustamaan itseään.

Komisario Timo Elasvuon neuvo on yksinkertainen: mieluiten kannattaa juosta karkuun, jos se vain on mahdollista.

Jos liikkuu yksin iltamyöhällä, pimeitä, yksinäisiä katuja tai puistoja kannattaa välttää ja kulkea lähellä muita ihmisiä.

Suurin osa raiskauksista tapahtuu sisätiloissa ja yleensä yksityisasunnoissa.

”Lähtökohta on, että Suomi on ihan turvallinen maa kulkea ilman aseita”, Riitta Silver painottaa.

Ilmoitukset lisääntyneet

Poliisi kirjasi viime vuonna yhtensä 940 ilmoitusta raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta tai niiden yrityksestä.

Raiskausilmoitusten määrä on lähes kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa. Vuonna 2009 ilmoituksia kirjattiin 503 kappaletta.

 

X