Saivartelua, herra pääministeri! Tietysti Juha Sipilä saa osinkopotista osansa

Pääministeri Sipilä syytti MOT-ohjelmaa väärän tiedon levittämisestä. Todellisuudessa Sipilän varallisuus karttuu myös suomalaisyhtiöiden osingoista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ennätyksellinen osinkokevät sataa pääministerinkin laariin.

Pääministeri Sipilä syytti MOT-ohjelmaa väärän tiedon levittämisestä. Todellisuudessa Sipilän varallisuus karttuu myös suomalaisyhtiöiden osingoista.
(Päivitetty: )
Teksti: Jarno Liski

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) syytti blogissaan YLE:n MOT-ohjelman levittäneen väärää tietoa “väittämällä, että Sipilä jättäisi osinkoverot maksamatta ja harrastaisi näin verosuunnittelua”.

Pääministeri Sipilä kirjoitti: “Tämä ei ole totta, kuten jokainen olisi voinut todeta sidonnaisuusilmoituksestani. Minulla ei ole suoria osakeomistuksia eikä niitä ole myöskään sidonnaisuusilmoituksessa ilmoittamieni pitkäaikaisten säästöinstrumenttien sisällä. En saa osinkotuloja, joten ei niistä voi maksaa verojakaan.”

Sidonnaisuusilmoituksesta ei tosiaan löydy suoria osakeomistuksia. Siitä ei puhuta mitään, onko “säästöinstumenttien sisällä” suoria osakeomistuksia.

Väite ja selviön oikaisu

Mitä MOT sitten ohjelmassaan väitti? Ohjelman verkkosivuilta löytyvästä käsikirjoituksesta selviää, mitä ohjelmassa on sanottu. Sipilään viitattiin ohjelmassa kahdesti toimittajan juonnoissa:

”Hetkinen. Osingoista vakuutuskuoren alla ei makseta mitään veroa. Pääministeri Juha Sipilän miljoona-omaisuus on vakuutuskuoren alla. Pääministeri ei siis maksa veroa kevään osingoista.”

”Sijoitusrahastot, säätiöt, sijoitusvakuutukset ja yli kymmenesosan pörssiyhtiöstä omistavat eivät maksa veroa osingoistaan. Pääministeri ei maksa osinkoveroa, Fiskarsin pääomistajat eivät maksa veroa.”

Pääministerin oikaisu on itseasiassa truismi, mielenkiinnoton selviö. Vakuutuskuoriksi kutsutuissa sijoitusvakuutustuotteissa ei omisteta sen enempää osakkeita kuin mitään muutakaan. Ne ovat sopimuksia, jossa vakuutusyhtiö sitoutuu maksamaan sovitun tuoton sijoitetulle pääomalle.

Tuotoksi voidaan sopia vaikkapa jonkin pörssiosakkeen tuotto. Silloin vakuutusyhtiö tyypillisesti – mutta ei välttämättä – hankkii itselleen nämä osakkeet. Kun yhtiö maksaa osinkoa vakuutusyhtiölle, sijoitusvakuutuksen ottaja saa vakuutusyhtiöltä rahat. Ne eivät kuitenkaan enää tässä vaiheessa ole osinkotuloa, vaan vakuutusyhtiön maksamaa sopimukseen perustuvaa tuottoa.

Mihin Sipilän sijoitusten tuotto on sidottu?

Mikäli Sipilän blogikirjoitusta on tulkittava siten, että hänen sijoituksensa tuotto ei ole sidottu minkään osakkeiden tuottoon, pitäisi meidän tietää, mihin ne on sidottu. Sipilä mainitsee sidonnaisuusilmoituksessaan useamman vakuutuskuoren. Niitä ovat “Nordea Eläkesijoitus”, “Nordea säästöhenkivakuutus 2 kpl” ja “Nordea Capital Private (tuottokori)”.

Eläkesijoituksen ja säästöhenkivakuutusten tuoton määräytymisestä – eli Sipilän sanoin “säästöinstrumenttien sisällöstä” – emme tiedä mitään. Voimme kuitenkin seurata ainoaa johtolankaa. Nordea Capital Private on kapitalisaatiosopimus, ja siihen voidaan liittää Tuottokori-niminen tuote.

Tämä tuottokori on valikoima erilaisia sijoitustuotteita, enimmäkseen erilaisia rahastoja ja kiinteistöjä. Näiden tuottoon on siis Sipilän kapitalisaatiosopimukseen sijoittamien varojen tuotto sidottu osittain tai kokonaan.

Nordea Tuottokorin kuukausikatsauksista selviää, miten Tuottokorin tuotto syntyy. Sipilän kirjoituksesta on saattanut saada käsityksen, että hänen sijoituksillaan ei ole mitään tekemistä suomalaisten pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen kanssa.

Tällainen käsitys on väärä.

Nordea  Tuottokorissa oli helmikuussa noin 3,9 prosenttia varoista sijoitettuna rahastoihin, jotka sijoittavat Helsingin pörssin osakkeisiin. Erilaiset osakerahastot muodostavat kaiken kaikkiaan viidenneksen Tuottokorin sisällöstä. Helsingin pörssiin sijoittavien rahastojen lisäksi suomalaisyhtiöiden osakkeita voi olla muissakin Tuottokorin rahastoissa.

Sipilän moittima MOT-ohjelma käsitteli Helsingin pörssin ennätyksellistä osinkokevättä. Siinä tuotiin esiin, että suuri osa osingoista on saajilleen verovapaata. Sipilän ilmoitusten ja Nordean sijoitustuotteiden sääntöjen ja esitteiden mukaan on selvää, että myös Sipilän vakuutuskuorissa oleva varallisuus karttuu osittain näiden osinkojen seurauksena.

Kun yhtiöt maksavat osinkoa, Sipilän saatavat Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:ltä kasvavat. Sipilän vakuutuskuoreen ehtiessään tuotto ei tosin enää ole osinkoa, eikä siitä näin ollen voida osinkoveroa maksaa – aivan kuten Sipilä ilmoittaa.

Juha Sipilä ja verohyöty –  verosuunnittelua?

Onko kyse sitten verosuunnittelusta, minkä Sipilä jyrkästi kiistää? Asiantuntijoiden mukaan yksityishenkilöt käyttävät kapitalisaatiosopimuksia pääasiassa niiden verohyötyjen vuoksi. Asiaa on käsitelty muun muassa Seurassa (35/15):

”Kyllä nämä veroedut ovat keskeisin syy yksityishenkilölle sijoittaa kapitalisaatiosopimukseen”, sanoi ylitarkastaja Janne Myllymäki verohallinnosta tuolloin.

Toisaalta mikäli Sipilä sijoittaa lähinnä sijoitusrahastoihin, saisi Sipilä samat välittömät veroedut liittymällä satojentuhansien suomalaisten rahastosäästäjien joukkoon. Sijoitusrahastojen kasvuosuuksissa osinkotulot sijoitetaan uudelleen, eikä rahasto maksa osingoista veroa. Rahaston, eli viime kädessä sijoittajien varallisuus kasvaa osingoilla verottajan puuttumatta.

Yksi ero vakuutuskuoren ja suoran rahastosijoittamisen välillä tosin on. Mikäli rahastosijoittaja haluaa vaihtaa sijoituskohdetta, hänen on myytävä rahasto ja maksettava myyntivoitosta verot ennen kuin hän voi sijoittaa ne uudelleen. Vakuutuskuoren sisällä sijoituskohdetta voidaan vaihtaa ilman veroseuraamuksia. Sipiläkin voi jääviysongelmien väistyttyä halutessaan siirtää sijoituksensa vakuutuskuoren suojissa yksittäisiin yhtiöiden osakkeisiin maksamatta veroja tässä välissä.

Toisaalta pääministeri kiistää verosuunnittelun, joten jälkimmäinen vaihtoehtokaan ei tulisi kysymykseen järjestelyn motiivina. Toinen etu vakuutuskuorissa on ollut se, että vakuutuskuoria käyttämällä Sipilä on voinut jättää ilmoittamatta sijoitusvarallisuutensa arvon ja sen, miten varallisuuden tuotto määräytyy.

Esimerkiksi sisäministeri Petteri Orpo (kok) omistaa maltillisia määriä osakkeita sekä Osuuspankin sijoitusrahasto-osuuksia. Näiden rahastojen nimet ja osuuksien määrät on ilmoitettu sidonnaisuusilmoituksessa ja kuka tahansa voi käydä tarkistamassa rahastojen päivän arvon sekä niiden merkittävimmät osakeomistukset rahastoyhtiön kotisivuilta.

Olipa Sipilän motiivi vakuutuskuorien käyttöön verosuunnittelu, varallisuustietojen salaaminen tai joku aivan muu, on järjestelyyn oltava jokin syy. Sipilä nimittäin maksaa joka vuosi selvää rahaa vakuutusyhtiölle vakuutuskuoristaan. Menestyneen liikemiehen on vaikea uskoa maksavan täysin turhasta.

Apulaisoikeuskansleri: Ei tarvetta eritellä

Minkäänlaista arviota siitä, paljonko Sipilän varallisuus suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkojen seurauksena tänä keväänä karttuu, on mahdotonta tehdä. Tämä johtuu siitä, että emme tiedä lainkaan, paljonko Sipilä on sijoittanut.

Ainoa vihje on eduskunnalle annettu ja oikeuskanslerin viraston hyväksymä sidonnaisuusilmoitus, jossa kerrotaan kyseessä olevan “merkittävä sijoitusvarallisuus”. Ilmoituksesta ei käy lainkaan ilmi, mihin eläkesijoitus ja säästöhenkivakuutukset on sidottu. Kapitalisaatiosopimuksen osalta on maininta “tuottokori”, mutta ei tarkempaa tietoa.

Ilmeisesti tätä tietoa ei ole myöskään maan ylimmällä laillisuusvalvojalla, kuten Seuran loppukesästä (35/15) ilmestyneestä artikkelista käy ilmi. Seuraava kappale on suoraa sitaattia tuosta jutusta.

Sipilän esikunnasta kuitenkin käytiin Sipilän vakuutussijoitukset läpi apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipaleen kanssa. Hän kertoo saaneensa Sipilän avustajan puhelimitse antamasta selvityksestä sen käsityksen, että Sipilä ei itse tee arvopaperikohtaisia sijoituspäätöksiä. Näin ollen ei ole tarpeen eritellä, mihin varainhoitajat ovat hänen varansa sopimusten suojissa sijoittaneet tai kuinka paljon on “merkittävä rahoitusomaisuus” euroina.

X