Miksi velkakierteeseen joutuneiden eläkeläisten määrä kasvaa rajusti?

Takuusäätiöltä velkakierteeseen apua hakevien eläkeläisten määrä on kasvanut nopeasti parin vuoden aikana.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Eläkeläisten velkaantuminen on kasvava ongelma.

Takuusäätiöltä velkakierteeseen apua hakevien eläkeläisten määrä on kasvanut nopeasti parin vuoden aikana.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miia Saari
Kuittipiikki

Eläkeläisten velkaantuminen on kasvava ongelma. © Lehtikuva/Pekka Sakki

Takuusäätiöltä apua hakevien eläkeläisten määrä on noussut nopeasti parin viime vuoden aikana ja eläkeläisten ylivelkaantuminen on jatkanut kasvuaan tänäkin vuonna.

Takuusäätiö on sosiaalialan järjestö, joka auttaa velkakierteessä olevia ihmisiä ja siltä voi hakea takausta pankkilainaan, jolla voi yhdistää velkansa.

Takausta hakevien eläkeläisten määrä on kahden viime vuoden aikana noussut kolmestatoista prosentista kahteenkymmeneenviiteen prosenttiin kaikista hakijoista.

”Alkuvuoden luvut osoittavat, että sama suuntaus jatkuu”, kertoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

”Eläkeläisten lisääntyminen asiakaskunnassamme liittyy muun muassa siihen, että erilaisia luottoja markkinoidaan aggressiivisesti myös pienillä eläkeläistuloilla eläville ja niiden hakeminen on tehty helpoksi”, Mattila kertoo.

Luotonkäytön arkipäiväistyneisyys alentaa kynnystä ottaa luottoa kaikissa ikäluokissa.

Muidenkin kuin eläkeläisten taloudellinen ahdinko näkyy erityisen hyvin Takuusäätiön velkaneuvonnan soittomäärissä. Vuonna 2015 puhelinneuvontaan soitettiin 27 000 kertaa ja vuonna 2016 ennätykselliset 40 000 kertaa.

Veikkauksen varoilla toimiva Velkalinja onkin ruuhkautunut pahoin.

”Läpi pääsee valitettavasti vasta joka kymmenennellä soitolla ja moni kertoo yrittäneensä soittaa meille viikkojen ja kuukausien ajan turhaan”, Mattila pahoittelee resurssien puutetta.

Mistä eläkeläisten ylivelkaantuminen sitten johtuu, ja millaisia ovat talousvaikeuksiin ajautuneet eläkeläiset?

Sellaisia kuin vaikkapa Reino ja Anja.

Reino yllättyy eläkkeen pienuudesta

Reinolla  on velkaa vielä eläkkeelläkin, eikä hän ole osannut varautua tilanteeseen ajoissa. Sen sijaan että Reino olisi vähentänyt reilusti kulutustaan työiässä ja lyhentänyt velkaansa, hän lomaili ulkomailla ja vaihteli autoaan.

”Velkaisen ihmisen pitäisi alkaa laskea kulutustaan hyvissä ajoin, vaikkapa kymmenen vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä, jotta eläkkeellä ei tarvitsisi kituuttaa”, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar sanoo.

Pantzarin mielestä ihmisiä kannattaisi valmentaa eläkkeelle siirtymistä varten. Kertoa, mitä se taloudellisesti tarkoittaa.

Velkapottia on vaikea maksaa eläkkeestä, sillä eläkkeellä tulot laskevat kuuteenkymmeneen prosenttiin ja vapaa-aika kasvaa sataan prosenttiin. Aikaa kuluttamiseen siis riittää.

Pantzar suosittelee testaamaan vaikka kuukauden ajan, millaista elämää eläkkeellä on varaa elää. Se onnistuu helposti Takuusäätiön suositulla Penno-sovelluksella.

Penno on verkossa toimiva ilmainen palvelu, jolla voi seurata rahankäyttöään. Sovellus toimii puhelimella, tabletilla ja tietokoneella, jossa on nettiyhteys. Pennoon kirjataan tulot ja menot ja sen avulla voi helposti nähdä, kuinka paljon esimerkiksi kuukaudessa käyttää ruokaan tai vaatteisiin.

Kun Pennoon syöttää tuloiksi tulevan eläkkeensä, voi testata, mihin kaikkeen eläkkeen koittaessa on varaa.

Anjan rahat menevät lasten auttamiseen

Reinon lisäksi tyypillinen eläkkeellä velkaantuva on Anjan oloinen ihminen, avulias ja hyväsydäminen.

Anjan lapsi on jäänyt työttömäksi ja lapsen perheen tilanne on tukala. Anjankin eläke on pieni, mutta hän päättää, että lasta on autettava.

Aluksi Anja avustaa lapsensa perhettä ostamalla silloin tällöin jääkaapin täyteen ruokaa, mutta sitten perheen pesukone ja auto hajoavat yhtä aikaa.

Anja ei halua, että lapsi ottaa yhtään enempää lainaa asuntolainansa lisäksi, ja marssii itse pankkiin. Pankissa hänelle ei myönnetä edullista kulutusluottoa, niin ei kuulemma ole enää tapana. Anjaa kehotetaan kääntymään rahoitusyhtiöiden puoleen.

Anja alkaa selata netissä eri vaihtoehtoja ja kuin tilauksesta hänelle alkaa sadella tarjouksia, joissa rahaa luvataan heti ja helposti.

Anjan lapsen äkillinen rahantarve on 800 euroa, mutta niin pieniä lainoja ei enää näytä olevan tarjolla.

Pienet pikavipit katosivat markkinoilta lähes täysin sen jälkeen, kun korkolaki muuttui vuonna 2013. Silloin alle 2000 euron pikavipeille tuli korkokatto. Niistä saa periä korkoa maksimissaan 50 prosenttia.

Se on ilmeisesti liian vähän pikavippifirmoille, koska ne ryhtyivät markkinoimaan niin sanottua limittiluottoa. Sitä täytyy ottaa aina kerralla enemmän kuin 2000 euroa, koska silloin luotosta voi pyytää korkoa rajattomasti.

Mutta luottoa mainostetaan sillä, että sen voi nostaa pienissä erissä.

Anja päätyy ottamaan kovasti mainostettua limittiluottoa mahdollisimman pienellä kuukausierällä.

Hän ajattelee pärjäävänsä luoton kanssa, koska kuukaudessa maksettavaa tulee vain 30 euroa.

”Luoton ja erilaisten osamaksujen houkuttelevuutta lisää se, että tarjolla on yleensä mahdollisuus valita hyvin pieni kuukausierä ja mitä pienemmän kuukausierän valitsee, sitä helpommin ottaa myös seuraavan”, Minna Mattila sanoo.

Anja ei kuitenkaan ymmärrä, että noin pienellä kuukausierällä laina ei juuri lyhene, ja että hän maksaa lähinnä korkoja.

Uusia yllättäviä tilanteita tulee taas, Anjan omakin pesukone hajoaa, ja rahaa tarvitaan lisää. Hän ottaa lisää luottoa ja joutuu kierteeseen, jossa maksaa toisen lainan korkoja ja lyhennyksiä toisella luotolla.

”Ihmisillä saattaa olla kulutusluottoja jo ennen eläkkeelle jäämistään, mutta ne muodostuvat ongelmiksi vasta kun tulot laskevat”, Minna Mattila kertoo.

Maksuhäiriöt kaikkien aikojen ennätykseen

Luottotiedoton Minna: ”Olen kaikkien silmissä ihmisenä nolla”

X