Eutanasia on yhä lähempänä laillistamista – Millaiset ehdot kuolinavulle pitäisi asettaa?

Suurin osa sairaanhoitajista kannattaa eutanasiaa, koska he tuntevat voimattomuutta kohdatessaan potilaiden kärsimyksiä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Eutanasian laillistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on kerännyt vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta, joten aloite tulee aikanaan eduskunnan käsittelyyn.

Suurin osa sairaanhoitajista kannattaa eutanasiaa, koska he tuntevat voimattomuutta kohdatessaan potilaiden kärsimyksiä.
Teksti:
Lauri Seppälä

Suomalaisten suuri enemmistö on valmis päättämään toisen ihmisen kärsimyksen viime kädessä eutanasian eli armokuoleman avulla.

Terveystieteiden tohtori Anja Terkamo-Moision syyskuussa 2016 tarkistetusta väitöskirjasta ilmenee, että jopa 85 prosenttia suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista.

Ylen Taloustutkimuksella tekemässä gallupissa saatiin samansuuntaisia tuloksia. Joulukuisessa kyselyssä 73 prosenttia vastasi kyllä, kun heiltä kysyttiin, pitäisikö ihmisellä olla oikeus saada kuolinapua. 14 prosenttia vastasi ei, 13 prosenttia ei kertonut kantaansa.

Seuran lukijayhteisöltä puolestaan kysyttiin, pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa. 70 prosentin mielestä pitäisi, 13 prosentin mielestä ei pitäisi, 17 prosenttia ei ottanut kantaa.

Terkamo-Moision tutkimuksessa erityisessä valokeilassa olivat sairaanhoitajat. Tutkimukseen vastanneista noin tuhannesta sairaanhoitajasta 74 prosenttia oli valmis hyväksymään eutanasian osaksi suomalaista terveydenhuoltoa.

Ero aiempaan on suuri, sillä vuonna 2002 julkaistussa Kuopion yliopiston tutkimuksessa vain 46 prosenttia sairaanhoitajista piti eutanasiaa hyväksyttävänä. Tosin kysymyksenasettelu oli tuolloin erilainen, mikä saattaa osin selittää eroja.

Sairaanhoitajilla on erittäin keskeinen rooli eutanasiaprosessissa.

”Sairaanhoitaja on usein ensimmäinen, jolle eutanasiapyyntö esitetään. Hän yrittää keskustelemalla selvittää, haluaako potilas oikeasti eutanasiaa vai onko pyynnön takana jotain ihan muuta”, Terkamo-Moisio sanoo.

Voimattomuuden tunne

Sairaanhoitajien eutanasiaa puoltavat näkemykset kumpuavat paljolti voimattomuuden tunteesta, jota hoitajat kokevat potilaiden kärsimysten edessä.

”Tämän suuntaisia vastauksia tuli haastatteluissa useita. Kansainvälisten tutkimusten perusteella on tiedossa, että kuoleman kohtaaminen on yksi tekijä, joka saattaa johtaa hoitajan väsymiseen.”

Valtaosa Terkamo-Moision tutkimukseen vastanneista sairaanhoitajista piti erittäin tärkeänä oikeuttaan kieltäytyä osallistumasta mahdolliseen eutanasiaprosessiin.

Tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että mitä voimakkaammin ihminen pelkää tai pyrkii välttelemään kuolemaa, sitä kielteisempää on hänen suhtautumisensa eutanasiaan. Tätä yhteyttä ei ole havaittu aiemmissa tutkimuksissa.

”Tämä on loppujen lopuksi hyvin loogista, sillä eutanasia johtaa vääjäämättä kuolemaan, jota ihminen siis saattaa pelätä.”

Sen sijaan perinteisillä tekijöillä, kuten ihmisen iällä, sukupuolella, siviilisäädyllä tai koulutustasolla, ei tulosten mukaan kyetä selittämään ihmisen suhtautumista eutanasiaan.

”Asenteita tutkittaessa tulisi tarkastella nykyistä enemmän eutanasiaa pyytävään ihmiseen liittyviä tekijöitä, kuten hänen sairauttaan tai kärsimyksensä luonnetta.”

”Kalteva pinta”

Myös lääkäreiden piirissä on havaittavissa hienoista kasvua eutanasian laillistamiselle.

Vuonna 2015 Journal of Medical Ethics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten lääkärien myönteisyys eutanasian laillistamiseen oli kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 30 prosentista 46 prosenttiin.

Niitä lääkäreitä, jotka olisivat itse valmiita harjoittamaan aktiivista eutanasiaa, on kuitenkin edelleen vain viidesosa.

Valtaosa lääkäreistä ja hoitajista pelkää syyllisyydentunnetta tai ahdistusta, joka voisi tulla eutanasian suorittamisen jälkeen. Tämä ilmeni psykologi Leila Jylhänkangaksen väitöskirjatutkimuksessa (2013), jossa tarkastelussa oli suomalainen eutanasiakeskustelu.

Eutanasian puolustuspuheessa korostuu tyypillisesti väite, että eutanasia myönnettäisiin vain erittäin tiukkojen ehtojen täytyttyä. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve puolestaan huomauttaa, että jalot puheet eutanasian ehtojen tiukkuudesta uhkaavat höllentyä lain tultua voimaan, ja syntyy niin kutsuttu ”kalteva pinta”.

Pälve kertoo esimerkin Belgiasta: 24-vuotias nainen sai armokuoleman sillä perusteella, että naista oli käytetty alaikäisenä seksuaalisesti hyväksi, ja hän oli syvästi masentunut.

Uutislehti Newsweek kertoo, että Belgian vuosien 2013–2014 armokuolemista yli puolet koski yli 70-vuotiaita potilaita, mutta eutanasiaa haluavat yhä enemmän myös masennuksesta kärsivät nuoret. Kuolemansairaille lapsille Belgia sallii eutanasian ilman alaikärajaa.

Liian vähän saattohoitoa

Useimmat suomalaiset haluavat kuolla kotonaan – jos he saavat itse päättää asiasta. Tämä selviää Kirkkohallituksen vuonna 2014 käynnistämästä Hyvä kuolema -hankkeen kyselystä, johon vastasi useita satoja suomalaisia. 68 prosenttia vastanneista ilmoitti halua-vansa kuolla kotona.

Tällä hetkellä noin 70 prosenttia suomalaisista kuolee sairaalassa tai muussa terveydenhuollon yksikössä. Näissä saattohoito tahtoo usein jäädä kovin olemattomaksi. Tähän myös eutanasiaa kritisoivat kehottavat kiinnittämään ensisijaisen huomion.

Hyvä kuolema -hankkeen tietojen mukaan Suomessa vuosittain kuolevista noin 50 000 ihmisestä arviolta 15 000 tarvitsisi saattohoitoa, mutta vain murto-osa saa sitä. Suomessa on vain neljä saattohoitokotia, ja hoitokotien ulkopuolella saattohoidon osaaminen on vaihtelevaa.

Laajassa katsannossa suomalaiset eivät kyselyiden mukaan pelkää kuolemaa eivätkä myöskään karta sitä.

”Itse pohdin, että olemmeko vieraantuneet jo niin kauas kuolemasta, että se näyttäytyy neutraalina suhtautumisena”, Terkamo-Moisio toteaa.

Terkamo-Moisio huomauttaa tutkimuksiin nojaten, että osa kansalaisista ja sairaanhoitajista näkee kuoleman pakokeinona kärsimyksentäyteisestä elämästä.

”Se on hyvä jatkokysymys uusille tutkimuksille, miksi näin on.”

X