Syyllistyikö Ville Niinistö sakkovilppiin?

Ville Niinistön hurjastelema 1 566 euron ylinopeussakko ei täsmää ministerin tulojen kanssa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vihreät on ollut tänä keväänä kohujen keskellä. Ensin puhutti Heidi Hautalan oviremontti. Nyt on epäselvyyttä Ville Niinistön ylinopeussakoissa. Kuva: Arto Wiikari/Kuvaryhmä/SKOY.

Ville Niinistön hurjastelema 1 566 euron ylinopeussakko ei täsmää ministerin tulojen kanssa.
Teksti:
Juha Pärssinen

Huhtikuussa Suomi kohahti ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) toimista.

Niinistö tunnusti säilöneensä ex-puolisonsa auton ilmaiseksi eduskunnan parkkihalliin ja myös ajelleensa Ruotsin-kilvissä olleella Fordilla, josta ei ollut maksettu autoveroja Suomeen.

Vihreiden puheenjohtaja myös paljasti lisäksi jääneensä kiinni rajusta ylinopeudesta maaliskuun alussa Turun moottoritiellä, kun hän ajoi poliisin tutkaan 139 kilometrin tuntinopeudella satasen alueella.

Kansa kummeksui sitä, että Niinistö sai pitää korttinsa ja selvisi ”vain” 18 päiväsakolla. Yhden päiväsakon hinnaksi poliisi määritti Niinistön ilmoittamien tulojen perusteella 87 euroa, jolloin sakon kokonaissummaksi tuli 1 566 euroa. Niinistö kertoi myös jo maksaneensa sakon.

Näyttää kuitenkin siltä, että Niinistö selvisi hurjastelustaan useita satoja euroja liian halvalla.

Pitäisi kertoa nykyiset tulot

Takavuosina monet merkkihenkilöt jäivät kiinni tulojensa valehtelusta poliisille. Tuolloin sakkoa kirjoittava konstaapeli kysyi poliisiauton takapenkillä istuvalta hurjastelijalta tämän tuloista ja joutui luottamaan autoilijan ilmoitukseen sellaisenaan.

Yllättävän moni hyvätuloinen muuttuikin silloin hetkeksi työttömäksi ja tulottomaksi.

Muutama vuosi sitten menettelyä muutettiin niin, että poliisilla on sakkoa määrätessään tukenaan tieto sakotettavan edellisessä verotuksessa vahvistetuista kuukausittaisista nettotuloista. Nykyisin siis poliisi kysyy, ovatko nettotulot edelleen samat ja määrää sakon.

Useimmiten menettely on lisäksi sellainen, että esimerkiksi tuoreelle työttömälle määrätään sakot joka tapauksessa aiempien, verotuksessa vahvistettujen tulojen mukaan ja tämä voi sitten 30 päivän kuluessa kirjallisesti valittaa sakosta ja pyytää syyttäjää alentamaan päiväsakon summaa esimerkiksi liittämällä valitukseen vaikkapa kopiot irtisanomisilmoituksesta ja työttömyyskorvauskuitista.

Poliisiauton takapenkillä pitäisi kuitenkin kertoa myös se, jos tulot ovat selvästi nousseet edellisestä vahvistetusta verotuksesta. Juuri kukaan ei niin tee, sillä vaikka silloin tuleekin valehdelleeksi viranomaiselle, on kiinnijäämisriski äärimmäisen pieni.

Eettisyyttä korostavan Vihreän liiton puheenjohtaja Niinistö näyttää toimineen tässä asiassa samalla tavalla kuin ylivoimainen enemmistö äänioikeutetuista eli jättämällä kertomatta kasvaneista kuukausituloistaan.

Ministeriys nosti tuloja

Tuorein vahvistettu verotus on vuodelta 2011, jolloin Ville Niinistön tulot olivat 120 904 euroa eli varsin tarkasti 10 000 euroa kuukaudessa.

Tuona vuonna Niinistö nosti kesäkuun lopulle asti kansanedustajan palkkiota runsaat 6 300 euroa kuukaudessa, verotonta kulukorvausta runsaat 1 800 euroa/kk sekä lisäpalkkiota vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävästä reilut 700 kuussa. Veronalaista tuloa kertyi siis runsaat 7 000 euroa kuukaudessa.

Koko vuoden tulot nousivat kuitenkin dramaattisesti sen jälkeen, kun Niinistöstä tehtiin kesäkuun 2011 lopulla ensi kertaa pääministeriksi nousseen Jyrki Kataisen (kok) sateenkaarihallituksen ympäristöministeri. Siksi koko vuodenkin tulot ehtivät kivuta noin kolmella tonnilla, keskimäärin kymppitonniin kuussa.

Ei kertonut poliisille

Niinistön itse julkisuuteen kertoma 1 566 euron sakon suuruus vastaa hyvin vuoden 2011 verotuksessa vahvistettuja tuloja, siis kymppitonnia kuussa.

Sakot määrätään käteen jäävien nettotulojen mukaan ja poliisin käyttämä sakkolaskuri kertoo, että 87 euron kappalehinta päiväsakolle tulee 5 850 euron käteen jäävällä kuukausitulolla.

Todellisuudessa Niinistön nykyisistä tehtävistään saama palkka on siis selvästi poliisille kerrottua suurempi. Ympäristöministerinä hän saa 9 242,55 euron suuruisen kuukausipalkkion ja koska hän on myös kansanedustaja, hän saa ministerisalkustaan huolimatta myös puolet kansanedustajan palkkiosta ja verottomasta kulukorvauksesta.

Käytännössä Niinistön verotettava bruttopalkka on nyt runsaat 12 400 euroa kuukaudessa. Nettoa arvioi­taessa auttaa verottajan oma verolaskuri ja se, että julkkisministerin asiois­ta tiedetään lähes kaikki.

Niinistö on kirkon jäsen, hänellä on kaksi lasta, puolen miljoonan euron asuntolaina eikä lisätuloja tuovia sivutoimia. Näillä koordinaateilla verolaskuria käyttäen päästään siihen, että 40,5 prosentin ennakonpidätyksen ja sivukulujen jälkeen Niinistö saa käteen arviolta vajaat 7 200 euroa kuukaudessa.

Se on noin 1 400 euroa enemmän kuin se nettopalkka, jonka Niinistö vahvisti ylinopeussakkonsa määräytymisperusteeksi.

Säästi 400 euroa

Päiväsakkolaskurin mukaan vajaan 7 200 euron nettokuukausituloilla kahden lapsen isän yksittäisen päiväsakon hinnan pitäisi olla 109 euroa. Se on 22 euroa enemmän kuin Niinistölle poliisiauton takapenkillä maaliskuun 2. päivänä Paimiossa määrättiin.

Kun hurjastelusta poliisin teke­mien lievennysten jälkeen määrättiin 18 päiväsakkoa, saadaan yksinkertaisen laskutoimituksen jälkeen Niinistön ”oikeaksi” sakkorangaistukseksi 1 962 euroa, eli melko tarkkaan 400 euroa enemmän kuin Niinistön jo maksama rangaistus oli.

Kun Niinistön puolue- ja ministeritoveri Heidi Hautala jäi alkukeväästä kiinni pimeän remonttityön teettämisestä ilman kuittia, eivät valtion verotuloina menettämät summat tuolloinkaan olleet sinänsä suuria. Kohua lisäsi kuitenkin Hautalan asema ministerinä sekä jäsenyys harmaan talouden vastaisessa ministerityöryhmässä. Hautalan tapausta lievensi se, että oviremontti oli tehty ennen hänen ministeriyttään. Niinistön tapauk­sessa ei tätä helpotusta ole.

Niinistön sakkoasiassakaan kyse ei ole ministerin tuloihin nähden suuresta summasta. Tulojen kasvusta kertomatta jättämisellä Niinistö näyttää säästäneen 400 euroa – eli arkipäiväkohtaisiksi nettotuloiksi muunnettuna suurin piirtein yhden työpäivän palkan.

Itse pääkysymys koskeekin moraalia. Hautalan tapauksessa pohdittiin, saako ministerikin teettää remonttia jättäen verot maksamatta ilman kuittia, kun kerran enemmistö kansastakin tekee niin.

Niinistön osalta kysymys on ihan sama: saako ministerikin vähätellä poliisille tulonsa, kun enemmistö äänestäjistäkin tekee niin.

Kuten hyvin muistetaan, Hautalan osalta vastaus oli ei.

 

Laskelmissa on käytetty ympäristöministeri Ville Niinistön itse ilmoittamia tietoja ylinopeussakostaan sekä julkisista lähteistä saatuja tietoja ministerien palkkioista, Niinistön verotetuista tuloista, tämän sivutoimista, kirkon jäsenyydestä, perhesuhteistaan ja veloistaan. Niinistön asuntolainastaan maksama korko on arvioitu varovasti 1,5 prosentiksi eli nykyistä kahden prosentin tasoa alemmaksi. Jos korko olisi laskelmissa käytettyä suurempi, se pienentäisi Niinistön veroprosenttia ja siis suurentaisi tämän nettotuloja ja ylinopeussakkoa. Sakkolaskurissa on otettu huomioon Niinistön kaksi lasta, mutta nettotuloja laskettaessa ei ole huomioitu Niinistön mahdollisia elatusmaksuja lapsistaan. Myös elatusmaksut pienentäisivät ennakonpidätysprosenttia ja siis suurentaisivat nettotuloja ja ylinopeussakkoa.

 

Ministeri Niinistö ei vastannut Seuran yhteydenottopyyntöihin.

 

Edit 16.5.2013 kello 9.06. Ministeri Niinistöltä vastaus sähköpostilla: ”Kerroin poliisille arvion nykytuloistani ja pyysin erikseen, että sakko määrätään niiden perusteella. Tästä pyynnöstäni huolimatta poliisi määräsi sakon rekistereidensä viimeisimmän vuositulon perusteella, koska ei pitänyt eroa niin merkittävänä.”

 

Juttu on julkaistu Seurassa 20/2013 otsikolla Syyllistyikö ministeri sakkovilppiin?

X