Näin Unkarissa: Kiusalliset ministeripaljastukset johtivat huippujournalistin potkuihin ja koko uutissivuston kesyyntymiseen
Seuran hammasturismista kertovan artikkelin taustatoimittaja Gergo Sáling kertoo sukulaiskansa Unkarin pääministerin lehdistöpolitiikasta.
"Organisaatiouudistus" tarkoitti Gergo Salingille potkuja.
”Osasin odottaa, että jotain tapahtuu, mutta en osannut odottaa, että sanomalehtiä suljetaan, TV-kanavat päätyvät poliitikkojen ystäville ja toimittajia painostetaan irtisanoutumaan”, toimituspäällikkö Gergo Sáling kuvailee Unkarin mediamaisemassa tapahtuneita muutoksia.
Sáling tietää mistä puhuu. Hän on päätoimittaja, joka ylitti veteen piirretyn viivan.
Sáling aloitti Origo.hu-uutissivuston toimittajan 12 vuotta sitten ja nousi uraportaita määrätietoisesti. Politiikan toimittajasta tuli ulkomaantoimituksen uutispäällikkö, politiikkaosaston päällikkö ja lopulta päätoimittaja.
Keväällä 2014 Origo julkaisi silloisen valtiosihteerin ja nykyisen ministerin János Lázárin ylellisiä työmatkoja käsittelevän tutkivan jutun. Pian artikkelin julkaisun jälkeen Sáling erosi. Origo ilmoitti Sálingin lähdön johtuneen ”organisaatiouudistuksesta”.
Nyt Sáling kuvailee irtisanoutumistaan sanalla ”potkut”. Sálingin irtisanominen synnytti jälkimainingin, jonka voimalla lähes koko Origon uutistoimitus irtisanoutui ja tuhannet kansalaiset kokoontuivat toimituksen eteen osoittamaan mieltään.
Puoli vuotta irtisanomisensa jälkeen Sáling ja hänen Origosta lähteneet kollegansa perustivat tutkivaan journalismiin erikoistuneen Direkt36-keskuksen. Keskuksen luomasta uutisportaalista syntyi kanava, jonka kautta toimittajat ovat jatkaneet työtä, jota tavallisten toimitusten oli entistä vaikeampi tehdä.
Origo taas on entiseen verrattuna muuttunut tai kesyyntynyt, se on saanut hallitusta myötäilevän uutissivuston maineen.
Ohjauskeino 1: Laki
Median tilaa on kavennettu systemaattisesti viimeisen kuuden vuoden ajan sitten Orbánin virkaanastujaisten. Vuonna 2011 voimaan astui uusi medialaki, jonka puitteissa hallitus loi median valvontaelimen, jonka edustajat hallitus määräsi itse. Valvontaelimen työkaluihin lukeutuu muun muassa jopa 700 000 euron sakkojen määrääminen epätasapainoisesta ja loukkaavasta uutisoinnista.
”Unkarin mediamarkkinat ovat todella pienet. Ne ovat niin rajalliset, ettei uutismedia voi toimia ilman hyviä suhteita joko valtioon tai hallitusta lähellä oleviin yrityksiin”, Gergo Sáling,Direkt36-keskuksen perustaja ja toimituspäällikkö sanoo.
Ohjauskeino 2: Talous
Unkarin suurin sanomalehti Népszabadság suljettiin ilman ennakkovaroitusta lokakuussa 2016. Mediassa lehden alasajo tulkittiin poliittisena pelinä ja pääministeri Viktor Orbánin johtamaan keskusta-oikeistolaisen hallituksen yrityksenä vaientaa kriittiset äänet.
Lehden toiminnan äkillinen lopetus sai niin sananvapausjärjestöt kuin Euroopan komission varpailleen. Muun muassa politiikkojen korruptiosta toistuvasti uutisoineen Népszabadságin sulkeminen merkitsi sitä, että entistä useamman jäljelle jääneen päivälehden omistajuussuhteet vievät hallitsevan Fidesz-puolueen lähipiiriin.
Népszabadságin omistajan virallisissa julkaisuissa alasajo perusteltiin taloudellisilla syillä. Lehden myynti oli laskenut 74 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tappiota oli kertynyt miljoonia euroja.
Gergo Sálingin mukaan ongelman juurisyyt ovatkin taloudessa.
”Valtiontuet ovat uutismedioiden elinehto. Vaikka tuki takaa jatkuvuuden, riippuvuussuhde asettaa uutismediat erittäin vaikeaan asemaan.”
Ohjauskeino 3: Byrokratia
Sakkojen lisäksi tiedonsaantia on vaikeutettu entisestään. Kesällä 2015 voimaan astunut tiedonvapauslaki velvoittaa valtiollisiin elimiin kohdistuvan tietopyynnön tekijää korvaamaan tietopyynnöstä aiheutuvat kulut. Samalla laki laajensi valtion toimijoiden mahdollisuuksia kieltäytyä tietojen luovuttamisesta.
”Origo oli yksi Unkarin suurimmista uutissivustoista ja meillä oli parhaimmillaan jopa 600 000 lukijaa päivässä. Tästä huolimatta meidän oli yksinkertaisesti mahdoton saada pääministeriltä haastattelua”, Sáling kuvailee tiedonsaannin arkisia ongelmia.
Vaikka hallituksen kehityssuunta on sananvapauden näkökulmasta huolestuttava, Saling painottaa, ettei hallitus edusta koko kansaa.
”Talouden lisäksi unkarilaisen journalismin yksi heikkouksista on demokratian nuori perinne. Uutismediat ja journalistit eivät ole järjestäytyneitä ja vahvaa toimintakulttuuria ei ole.”
Journalismin heikot rakenteet tekevät toimittajista helppoja painostuksen kohteita. Painostuksen kestäminen on kuitenkin osa työtä, Sáling muistuttaa. Journalismin ei kuulu olla yksinkertaista.
”Unkarin kehityssuunnan voi nähdä kauhutarinana, jos niin tahtoo. Minä kuitenkin uskon, että järkevämpää on toimia tilanteen muuttamiseksi. Tietoa on mahdollista saada kuten ennenkin. Sen eteen pitää vain tehdä enemmän työtä.”
Lue artikkeli Unkarin terveysturismista ja hammasklinikan salatuista taustoista Seurasta 3/2017