No ( r ) way
Asuimme Norjassa neljä vuotta 2000-luvun alussa. Minulle maistui viina siihen aikaan pidäkkeettä. Myönnän että Norja oli kummallinen valinta asuinmaaksi tiukan alkoholipolitiikan vuoksi. Juoppo tekee outoja asioita.
Kesäisin tultiin Suomeen lomalle, vaimo tapasi ystäviä, minä juopottelin ja nautin liberaalista alkoholipolitiikasta. Huoltoasemaltakin sai kaljaa. Hieno maa. Isänmaa. Norjassa huoltoasemalta sai suklaapatukoita ja appelsiineja.
– Me asutaan nykyään Norjassa
– Ai jaa, siellä on kallista viinaa
Ensimmäinen asia mitä suomalaiselle tulee mieleen Norjasta. Sitten tulee vuonot ja villapaidat. Mutta ähäskutti, jos siellä joutuu asumaan, oppii ”talon” tavoille nopeasti.
Normijuopotteluun arkipäivänä on hyvät mahdollisuudet kun muistaa tapakulttuurin. Varsinaisia kaljakuppiloita ei ole, tai on, mutta ne on naamioitu ruokapaikoiksi (Vin og Mathus). Niistä kyllä saa ruokaa oikeastikin. Jos aikoo sellaiseen livahtaa kaljalle maanantaina päiväsaikaan, pitää ostaa VG-lehti (paikallinen ilta-sanoma). Kannattaa myös näyttää enemmän nälkäiseltä kuin janoiselta. Syöminen ei ole pakollista.
Paatunut juoppo löytää myös salakapakat nopeasti, kannattaa tutustua paikallisiin juoppoihin jotka tutustuttavat Oslolaisiin kellaritiloihin aivan kuninkaanlinnan lähellä.
Monikulttuurinen Grønlandin kaupunginosa tarjoaa alkoholipolitiikasta piittamatonta juopottelua huokeaan hintaan. Hieno kaupunginosa. Kannattaa ottaa paikallinen opas.
Kotipolttoista, hjemmebrenttiä Norjalaiset juovat mielellään. Maitokauppojen hyllyillä myydään makuaineita häivyttämään pontikan aromia. En koskaan maistanut, joku raja sentään. Hjemmebrenttiä juodaan aikuisten kotihipoissa, tai sitä on ainakin tarjolla. Norja on siitä kummallinen maa että aikuiset miehet voivat tanssia itsensä hikeen kotihipoissa ja selvinpäin. Aivan sairasta.
Oslon suomalaiset ovat sitten oma lukunsa. Meitä varten oli siihen aikaan baari nimeltä Expressen. Yleisesti se tunntettiin nimellä Finnexpressen. Lähellä rautatieasemaa. Ruokaa ei saanut, miksi ihmeessä olisi edes pitänyt? Kaunis pala kotomaata keskellä Osloa. Jukeboksissakin oli Irwiniä. Vieläkin liikutun.
Expressenissä kohtasivat suomalaiset reppumiehet, narkkarit, juopot ja tapasinpa kerran väkeä suurlähetystöstäkin. Irwin soi ja koti-ikävää vakuuteltiin. Sellaista yhteishenkeä kun saataisiin nyt yhteiskuntaan.