Teksti:
Kalle Lähde

Vierailevana kirjoittajana tänään vaimo.

Kun näin jälkeenpäin olen tarkastellut minun ja puolisoni elämää hänen juovana aikanaan, olen usein miettinyt sitä että kyllä olisi Kalle ansainnut Oscar-palkinnon näyttelijäsuorituksistaan. Ei ollenkaan kannata aliarvioida alkoholistin älykkyyttä, omistautumista ja muuntautumiskykyä asialle kun kyseessä on jälkien peittely tai päihteen käytön oikeuttaminen. Kuinka monimutkaisia tarinoita hän keksikään tapahtumista, jotka johtivat kolmen päivän saaristoreissuun, fasaanikin söi puhelimen ja kyllä mies kuule tarvitsee välillä tällaisia irtiottoja. Tai se tuska ja ahdistus jotka väreilivät olohuoneessa (joskus ihan oikeastikin) krapulakaljojen saamiseksi, sohvan nurkasta ääni väristen ja heikosti kättä ojentaen pyyntö helpotuksesta, siinä jää kuulkaa Scarlert O’Hara Tuulen Viemässä toiseksi.

Näyttelemisen taito näkyy myös keskustelussa alkoholistin kanssa. Voit olla koulutukseltasi mikä tahansa ihmisen mielen asiantuntija ja mikroilmeiden tulkitsija etkä sittenkään voi olla varma siitä, mitä alkoholisti sanoo tai mitä jättää sanomatta. Tai missä kohdassa hän puhuu totta, missä valehtelee ja koska asioita kaunistellaan. Asian ydin on siinä että kaikkia edellä mainittuja keinoja käytetään yhdessä ja erikseen, kunhan toivottuun lopputulokseen päästään. Eli lopputulokseen joka on alkoholistin sen hetkiseen tarpeeseen sopiva ja tarvehan on yleensä päihteen käyttö.

Mainittakoon että alkoholisti on erittäin sinnikäs saamaan tahtonsa läpi ja voi käyttää väsytystaktiikkaa toiseen osapuoleen toistelemalla asiaa niin pitkään että vastapuoli antaa periksi. Tämä toimii myös sähköisessä kommunikoinnissa.

Tekstiviestikeskustelu:

” Tulossa kotiin, tarviitko jotain kaupasta?

Tuo pari kaljaa.

Ootko ollut baarissa tänään ?

En todellakaan.

Sun piti nyt saada poikki, oikeesti.

No vittu, parilla kävin, mitä se sulle kuuluu?

Haista vittu.”

3 minuutin kuluttua:

” Tuotko pari kaljaa? ”

Ja sama toistaen. Moneen kertaan.

Alkoholistia voisi myös verrata saksalaisten toisessa maailmansodassa käyttämään Enigma-laitteeseen. Laitteessa oli salakielinen viesti ja vastaanottaja avasi viestin selkokieliseksi tietämällään koodilla. Alkoholistin Enigmassa salauskiekot pyörivät vinhasti eikä hänen vaikutuspiirissään olevilla ihmisillä avauskoodi ole käytettävissä. Tämä näkyy erityisesti kohtaamisissa terveydenhuollon henkilöstön kanssa, asiaa tuntematon lääkäri lähtee helposti mukaan alkoholistin viitoittamalle tielle tämän kertoessa tarinaansa siitä kuinka naapurin sairas kissanpentu tuottaa surua ja vieläkin ahdistaa se kun lapsena ei saanut sitä valomiekkaa vaikka muut sai ja siksi on pakko ottaa olutta unohtaakseen. Kyynelkin vierähtää dramaattisesti poskelle. Ja näin saadaan taidokkaasti ohitettua asian ydin. Ei ollut lääkärillä oikeaa koodia.

Vuosia alkoholistin rinnalla kuljettuani kykenin murtamaan salauskoodia, edes vähän:

  • Mitään en ole juonut = olenpas mutta toivon/luulen olevani siinä kunnossa ettei se vielä näy
  • Pari olen ottanut = olen ottanut 4/6/10/laatikollisen kaljaa (riippuu missä vaiheessa juomaputkea ollaan)
  • En enää koskaan juo (krapulassa lausuttuna)= en enää koskaan juo
  • En enää koskaan juo (juuri ennen juomisen aloittamista lausuttuna) = totta kai juon ja paljon mutta sanonpahan tämän ja paljon muutakin ihan vaan pitääkseni sinut rauhallisena
  • Käyn tuossa kulmabaarissa parilla ja tulen sitten kotiin = käynkin ja sen jälkeen seikkailu jatkuu kohti tuntematonta
  • Mitä haittaa tästä mun juomisesta kenellekään on ? = mitä haittaa tästä mun juomisesta kenellekään on ? (Alkoholisti todellakin uskoo tähän ja tarkoittaakin sitä näin sanoessaan.)
  • En todellakaan aio lomalla ottaa mitään = saatan olla ottamatta tai saatan ottaa, vähän jännitystä reissuun! Jos en ota lomalla niin sen jälkeen otan ihan varmasti
  • Tuo pari kaljaa = tuo kaikki maailman kaljat

Parhaan naispääosan esittäjän Oscar menee vaimolle.

Kaisu

 

 

 

 

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lue myös

Mainos

Mainos

Kommentointi

Hei Kaisu!

Näistäkin aineksista saisi hyvän kirjan aiheen aikaiseksi, tavallaan ”käänteinen Happotesti”. Olisi erittäin mielenkiintoista lukea kokemuksiasi sieltä ns. ”vastapuoleltakin”, että minkälaista se elämä oikeasti on alkoholistin kanssa?

Moni alkoholistin puoliso saisi varmasti siitä paljon voimaa ja jopa ihan tervetulleita vinkkejäkin jaksamiseensa sen viinahelvetin ja sekoilun keskellä.

Ihmisillä olisi myöskin paljon matalampi kynnys ostaa kyseinen kirja tai lainata se kirjastosta, kuin että lähtä jonnekin alkoholistien läheisten ryhmään tilittään tuntojaan. Monella kuitenkin on se kynnys ja vieläkin asiaa hävetään vahvasti aivan turhaan.

Tokihan nettikin on nykyisin pullollaan tietoa alkoholistin läheisistä ja heidän kokemuksistaan, mutta aiheesta ei ole vielä suomeksi ainakaan kirjoitettu kunnolla ja rehellisesti. Vai onko?

Kallen teos oli muutenkin aika ”äijämäinen” ja olisi hyvää saada sellaista naisnäkökulmaakin asiaan.

Mukavaa ja luovaa kesän odottelua teille molemmille!

Hei!

Lämmin kiitos kommentistasi! Taitaa tosiaan olla niin ettää alkoholistin läheisen näkökulmasta kirjallisuutta ei juuri löydy. Onhan tässä kaikenlaisia ajatuksia tullut pyöriteltyä, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan 🙂
Mukavaa kevättä Sinulle!
Kaisu

Vastaa käyttäjälle Wilbert Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X