Teksti:
Kalle Lähde

Mielelläni ajattelen asioiden olleen ennen yksinkertaisempia. Tänään ajattelen omaa nuoruuttani ja vaihtoehtojen määrää kun piti valita päihde viikonlopun viihdekäyttöä varten.
Raumalla vaihtoehtoja oli 80-luvun alussa kaksi. Liima ja keskiolut. Liima tuhosi aivot ja keskiolut sen mitä jäi jäljelle. Minä valitsin keskioluen koska niin kunnolliset nuoret tekivät siihen aikaan.

Mielikuva liimatuubi nenässään palelevasta, siniseksi värjäytyneestä punkkarista oli tehokas estämään minuakin sortumasta ylenpalttiseen liimanhaisteluun. Jäätynyt keskiolut sopi aloittelevalle herrasmiesjuopolle paremmin. Siniseksi värjäydyin silti mutta se johtui pakkasesta kun pipoa ei voinut käyttää.

Eilen olin vanhassa kotikaupungissa puhumassa nuorille. Viinasta tietysti. Tai siitä mitä se voi aiheuttaa jos kuuluu riskiryhmään. Viina on kai säilyttänyt asemansa nuorten keskuudessa mutta valinnanvapaus on lisääntynyt. Tietoni päihdevaihtoehtojen määrän lisääntymisestä nousi uudelle tasolle.

Kotiin ajaessani onnittelin itseäni syntymisestä kylmän sodan aikana: Liima, keskiolut, DDR  ja muut kamalat asiat oli hallittavissa.

Huumeita, muuntohuumeita ja lääkkeitä. Tarjonta tänään on ylitsepursuavaa. Mitä minulle olisi tapahtunut jos sellainen coktail olisi ollut tarjolla kun olin lapsi? Kuollut, kuolleempi, mädäntynyt. Muuttunut tomuksi. Tämä mielikuva pitää erossa viinasta nykyään.

Luin joskus jostain kuinka nuoret olivat uuttaneet kukkasensiemenistä huumetta. Helppoa kuin mikä, muiksi ainesosiksi riitti kuiskaus kanelia ja hyppysellinen pesupulveria ja roppakaupalla innokkuutta. Voi olla että muistan ainesosat väärin mutta ihminen on kyllä loputtoman kekseliäs mitä tulee päänsä sekoittamiseen.

Jäin kyllä vakavissani miettimään ADHD-lääkityksen määräämisen mielekkyyttä ylivilkkaille lapsille. Ennen sellainen pantiin nurkkaan seisomaan. Nurkassa seisomista ei voinut diilata kenellekkään, mutta näitä ADHD-lääkkeitä voi. Päihdekäyttöön niille joilla ei sellaista ylivilkkautta vielä esiinny.

Peräänkuulutan DDR:n palauttamista Atlakseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lue myös

Mainos

Mainos

Kommentointi

Tuli tästä hyvästä kirjoituksestasi ajatuksiini, että mitä mieltä olet entisenä alkoholistina, kun nyt on ollut viime aikoina puheenaiheet kovasti tapetilla vahvojen oluiden, limuviinojen, viinien ja jopa viinojenkin saamisesta tavallisiin ruokakauppoihin myytäviksi eurooppalaiseen tapaan?

Eipä tainnut silloin 80-luvun Suomessa saada edes Ärrältä keskiketterää, mutta juoppohan kyllä hommaa ne juotavansa mistä vain, vaikka olisi minkälaisia kaupallisia rajotteita sen himoitsemansa aineen saatavuuden suhteen.

Alkohan pyörittää valtiossamme sitä perkeleellistä monopoliaan ja hinnat ovat sen mukaiset ja on myös tämä aivan naurettava myyntikielto klo 21-09. Esimerkiksi kuitenkin ykkösolutta voi ostaa sieltä tavallisesta ruokakaupastakin jo klo 08 aamulla ja sekin ykkönen kuitenkin vastaa periaatteessa yhtä nelosolutta, jos niitä imaisee kitusiinsa kaksin kappalein nopeasti.

Eli siis kysynkin, että pitäisikö mielestäsi alkoholin myynti vapauttaa Suomessa, vai olemmeko vain niin juoppokansa, ettei se meille yksinkertaisesti sovi kansanterveyden kannalta ja tarvitsemmeko yhteiskunnan holhousta noiden ahtaiden myyntilakien kera? Olemmeko oikeasti eurooppalainen vaiko slaavilainen kansa juomatavoiltamme?

Entä miten se alkoholin vapaa myynti olisi vaikuttanut omaan juomiseesi juoppovuosinasi? Jos baarit olisivat olleet 24/7 auki ja aamuyöstä olisi saanut heti vaikka ison vodkapullonkin kaupasta niinkuin ”suuressa maailmassa”?

PS. Ei helvetissä mitään liimojen haisteluja! Niin, ja odotan kyllä todella innolla sitä meriaiheista kirjaasi. Veikkaan, että siitäkin tulisi todella suosittu. Täällä paikkakunnallani Happotesti oli kirjastoissa toista vuotta kokoajan varattuna, ennen kuin sen sain lainattua. Muistaakseni ainoastaan Stephen Kingillä oli melkein samat luvut varauksissa.

Tavallaan sekin kertoo jotain kansastamme ja sen kiinnostuksesta alkoholia kohtaan…

Kosketti. Siksi koska 16-vuotias lapseni ei pärjää ilman ad/hd lääkettään, kokeiltu on, ja saatu vain aikaan poliisi/psyk.osastoreissuja. Nurkassa hän kyllä kykenee seisomaan, mutta ei oppinut siitä mitään. Onneksi hän ei sentään käytä alkoholia. Eikä muitakaan päihteitä, eikä varsinkaan diilaa, joten ei ole ympäristölle vaarallinen. *Koputtaa puuta*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X