Analyysi: SaiPa siinä moni koettaa onneaan, mut kalpaten kävi tuli vastaan kuka vaan
Lappeenrannan SaiPan kausi 2022-23 oli huono, eikä tulevaisuudessakaan taida olla paljon valoa tunnelin päässä. Sarjojen avaaminen auttaisi tähänkin pulmaan.
Ville Hämäläinen tuli SaiPan päävalmentajaksi kesken kauden 2022-23 ja hänen sopimustaan on jatkettu kevääseen 2025 saakka.
Enpä todellakaan haluaisi olla SaiPan kannattaja. Joukkueen juuri päättynyt kausi oli huono, eikä lähitulevaisuudessa mikään näytä muuttuvan. Jälleen syksyllä, kun seuraava liigakausi pyörähtää käyntiin, SaiPa arvioidaan joukkueeksi, joka ei ole menossa pudotuspeleihin.
Urheilullinen puoli on syväjäässä, mutta ei seuran byroolla sen vahvemmin suoriteta. Ei ole Saimaan rannalla ollut imua millään lailla pitkään aikaan. Ja vielä vähemmän kuluvan kauden jälkeen.
Jo hyvissä ajoin kesken syyskauden SaiPa ajautui antamaan potkut päävalmentajalleen Pekka Virralle, joka ei saanut materiaaliaan voittamaan riittävästi pelejä. Virran tilalle astui Ville Hämäläinen, joka on todellinen SaiPa-sydäminen jyrä ja soturi ja varmasti niin sanotusti seuran mies.
Hämäläisen tulo piristi hetkeksi joukkuetta ja voittojakin tuli. Mutta se piristyminen ei kestänyt kovin kauaa, ja lopputuloksena oli selvä jumbosijoitus.
20. maaliskuuta SaiPa julkaisi tiedotteen, jossa kerrottiin, että joukkueen päävalmentajana jatkaa pari seuraavaakin kautta Ville Hämäläinen. En minä ainakaan usko, että Hämäläinen voisi valmentaa Lappeenrannan pudotuspeleihin. Ei sellaista usko kukaan Lappeenrannan ulkopuolella, eikä varmaan kovin moni Lappeenrannassakaan.
Hirveältä näyttää
Toisaalta ei se sinänsä ole nimenomaan Ville Hämäläisen vika, sillä pudotuspelijoukkuetta SaiPasta tuskin taikoisi edes Leijonat MM- ja olympiakultaan vienyt Jukka Jalonen.
Siksi on vaikea kuvitella, miksi SaiPalla olisi tällä hetkellä vetovoimaa oikein millään markkinoilla. Ketkä pelaajat sinne haluaisivat, mitkä yhteistyökumppanit haluavat mukaan ja ketkä katsojat toisivat seuralle rahansa?
Hirveältä näyttää.
Koko organisaatio on uinut niin pohjamudissa niin pitkään, ettei tähän auta enää muu kuin vauhdin hakeminen alemmalta sarjatasolta. Mutta siitä lisää kohta.
Vaikka oli siellä SaiPan kaudessa tietysti ilahduttavia valopilkkujakin, kuten 20 maalin rajan rikkoneet hyökkääjät Valtteri Ojantakanen ja Ville Meskanen.
Liigan tilastojen mukaan 27-vuotias Meskanen oli ainoa SaiPan pelaaja, joka pelasi kaikki kauden 60 ottelua. Niissä hän summasi tehopisteet 21+13=34. Maalimäärä on tietysti hyvä, ei siitä mihinkään pääse. Meskanen on Liigassa profiloitunut maalintekijäksi, ja juuri sitä hän teki. Hän teki koko Liigassa toiseksi eniten ylivoimamaaleja, 11 kappaletta, kun paras yv-maalari oli Tapparan Niko Ojamäki 12 maalilla.
Mutta. On vaikea arvioida sitä, kuinka hyvän kauden Meskanen loppujen lopuksi pelasi. Tehopisteet ja etenkin maalisarake näyttävät hyvältä, kyllä. Mutta entäs muuten? Kysehän on joukkuepelistä, ja joukkueella meni tasaisen huonosti. Lisäksi Meskasen muut tilastot ovat aika koruttomia. Koko SM-liigan tehotilastossa eli plusmiinussaldossa Meskanen oli vihoviimeinen lukemalla -31. Kaikkiaan hänelle kertyi tilastoon kauden aikana 54 miinusmerkintää.
Jos pelaajan tehtävä on maalinteon lisäksi myös estää vastustajan maalintekoa, niin kuinka hyödyllinen on pelaaja, jonka jäällä ollessa oma verkko soi kaikkein useimmin?
Joukkueen vaikutus
On vaikea sanoa myös sitä, millä kaikin tavoin ympärillä oleva huono joukkue vaikuttaa yhden kovan pistenikkarin pelaamiseen. Meskasen lisäksi esiin voi nostaa HPK:n Michael Jolyn, jonka joukkue jäi ulos pudotuspeleistä, eli toisin sanoen pelasi aika huonon kauden. Olisiko Joly tehnyt enemmän vai vähemmän tehopisteitä esimerkiksi Ilveksessä tai Tapparassa pelatessaan? Entä Meskanen? Kumpikin olisi varmaan tamperelaisten riveissä saanut vähemmän yv-aikaa, mutta toisaalta tasakentällisin parempaa tarjoilua ja tukitoimia.
Meskanen sai kauden aikana moitteita vähän siitä sun tästä, lähinnä laiskasta viisikkopelaamisesta puolustussuuntaan, mutta kun maaleja on tätä ennen syntynyt aika kivasti myös KooKoossa ja Ilveksessä, kyllä hänelle palkanmaksaja löytyy aivan varmasti tulevaisuudessakin. Ylivoimapyssylle on kysyntää Liigassa ja varmasti ulkomaillakin. Olennaista on vain se, että tuleva valmentaja osaa peluuttaa Meskasta ”oikein”. Kunnollinen lättymestari samaan ketjuun, niin kyllä Meskanen maaleja paukuttaa jatkossakin. Onhan siellä vielä neljä muuta miestä hoitamaan puolustustehtäviä.
23-vuotias Valtteri Ojantakanen sen sijaan pelasi selvemmin sanoen hyvän kauden. Läpimurtokauden. Koko liigauransa SaiPassa viilettänyt Ojantakanen oli aiemmin tehnyt parhaalla kaudellaan 13 kaappia. Nyt 58 matsissa syntyneet tehot 20+3=23 aiheuttavat hyökkääjän ympärillä aivan varmasti kiinnostunutta pöhinää. Hyvä ammattilaisura tulossa. Ojantakasen plusmiinussaldo -17 on SaiPassa keskitasoa. Mielenkiintoista nähdä, miten hänen uransa seuraavan parin kauden aikana etenee.
Lue myös: Kolumni: Liigakarsinnat takaisin ja sarjajärjestelmä uusiksi
Sarjat auki
No mutta tiedättekö mikä SaiPan tilanteeseen auttaisi?
No totta kai sarjojen eli lähinnä Liigan avaaminen.
Olen useammassa eri urheilulajissa eri sarjoissa huomannut, että yleisö ja yhteisö tykkäävät mieluummin katsoa yhtä sarjaporrasta alempana pelaavaa ja siellä hyvin pärjäävää joukkuetta kuin yhtä sarjaporrasta ylempänä pelaavaa ja siellä jatkuvasti turpiinottavaa joukkuetta.
Nyt kun Mestiksen ja Liigan välillä olisi joka kauden päätteeksi todellinen mahdollisuus nousta ja pudota, niin kyllä se elävöittäisi seuroja kummassakin sarjassa ja nimenomaan myös Liigan häntäpäässä.
Urheilullisesta näkökulmasta on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja sille, miten Liigan avaaminen tulisi tehdä. Yksi vaihtoehto on, että Liigan viimeinen putoaisi suoraan ja Mestiksen voittaja nousisi suoraan. Liigan toiseksi viimeinen pelaisi joko sarjamuotoisesti tai cup-muotoisesti Mestiksen sijoille 2-4 sijoittuneita vastaan. Joka tapauksessa joka kauden päätteeksi kaksi seuraa voisi pudota ja kaksi nousta.
Nämä pelit toisivat kiimaa, sykettä, räiskettä ja räminää kaukaloon aivan uuteen malliin myös sellaisillekin paikkakunnille kuin Lappeenranta. Ne tekisivät jääkiekosta taas kiinnostavan asian sielläkin, missä yleisö on jo ajat sitten hakeutunut liigakatsomosta Netflixin ja Änärin pariin.