”En olisi Selänteen uran aikana uskonut, että häneltä löytyy näin paljon mielipiteitä”, sanoo Selänteen urasta kirjan kirjoittanut Marko Leppänen

Jokerien junnuista NHL-jäille saakka Teemu Selänne oli ennen kaikkea maalintekijä. Toimittaja Marko Leppänen arvostaa Selänteen kykyä muuttaa pelaamistaan uran viimeisinä vuosina.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Marko Leppänen ja Teemu Selänne Toronton Air Canada Centressä.

Jokerien junnuista NHL-jäille saakka Teemu Selänne oli ennen kaikkea maalintekijä. Toimittaja Marko Leppänen arvostaa Selänteen kykyä muuttaa pelaamistaan uran viimeisinä vuosina.
Teksti:
Jukka Vuorio

Toimittaja Marko Leppäsen tuorein kirja Selänne: Teemun matkassa ilmestyi syksyn alussa. Kirja käy läpi Teemu Selänteen elämänvaiheet ennen kaikkea kaukalossa. Matka Jokereiden junioreista Stanley Cup -voittajaksi ja aikakautensa erääksi kovimmista maalintekijöistä on kiistämättä poikkeuksellinen, ja kirjassaan Marko Leppänen pyrkii valottamaan lukijalle juuri sitä, miksi Selänteestä tuli absoluuttisen huipputason pelaaja.

Nykyisin SM-liigan viestintätiimissä työskentelevä Leppänen on oiva mies Selänne-kirjan kirjoittajaksi. Hän on työskennellyt urheilujournalistin urallaan muun muassa Länsi-Suomessa, MTV3:lla, Aamulehdessä, Jääkiekkolehdessä sekä Veikkaajan, Ilta-Sanomien ja laajemmin Sanoman NHL-kirjeenvaihtajana. Sanoman NHL-kirjeenvaihtajana työskenteli vuosina 2007-2009 sekä laajemmin freelancepohjaisena NHL-toimittajana 2016-17.

Seuran mies otti syyskuussa puhelinyhteyden Leppäseen, ja lähti selvittämään, mistä Selänne-kirjassa on kyse. Koska keskustelu tässä blogissa saa rönsyillä, se myös välittömästi teki niin, ja puhuimme paljon Selänteen lisäksi myös ylipäätään jääkiekosta ja jääkiekkojournalismista.

Urheilujournalismin korkeakoulu

Terve Marko Leppänen, olet tosiaan ollut töissä muutamaan otteeseen Länsi-Suomen urheilutoimituksessa. Siellä sait työskennellä urasi alussa legendaarisen urheilutoimittajan Asko Tanhuanpään alaisuudessa. Minkälainen hänen urheilukirjoittamisen korkeakoulunsa oli?

”Hän oli minulle oppi-isä sekä ylipäätään iso hahmo raumalaisessa urheilumaailmassa. Hän opetti kirjoittamisen räväkkyyttä sekä tietysti yleistä ammattitaitoa. Pienen kaupungin lehdessä kun tekee, saa aika nopeasti isoakin vastuuta. Pääsin jo parikymppisenä urheilutoimituksen esimieheksi. Tein ihan ensimmäisiä Länskärin juttujani avustajana jostain kolmosdivarin futispelistä, ja hän sanoi, että tee kahden tuhannen merkin juttu. Menin siinä vähän paniikkiin, kun luulin, että juttu täytyy olla ihan tasan kaksi tuhatta merkkiä, kun en vielä ymmärtänyt sen tarkoittavan noin kaksi tuhatta merkkiä. Sain sen viilattua kahteen tuhanteen ja yhteen merkkiin. Asko naureskeli, että sinä oletkin tarkka jätkä.”

Piti muuten sanoa Jääkiekkolehdestä, että muistan vielä hyvin, kun se alkoi ilmestyä. Sitä ennenhän tuli sellainen kuin Kiekkolehti.

”Joo, ne tulivat sitten rinnakkain, vieläpä samalta kustantamolta eli Egmontilta.”

Niin se Jääkiekkolehti tuntui jotenkin isolta asialta, että se jääkiekkomedia otti ikään kuin harppauksen eteenpäin.

”Kyllä Jääkiekkolehti oli aikaansa edellä ja edistyksellinen Suomessa. Se oli taitettu hienosti ja he alkoivat käyttää valokuvaaja Jukka Raution kattosalamakuvia, mikä vei suomalaista urheilukuvausta eteenpäin. Tietysti myös jutut olivat hyviä. Jari Perkiö ja Jussi Heimo sitä alkoivat pyörittää, ja olihan se alusta saakka kovaa laatua.”

Sehän taisi olla Jääkiekkolehden kehittämä konsepti se 99 kysymystä.

”Se oli tosi tunnettu ja arvostettukin juttutyyppi. Pelaajat tiesivät, että kun siihen pääsee, niin takana täytyy olla jo jonkinlainen ura tehtynä. Kun itse tein niitä, niin siinä pääsi samalla tutustumaan pelaajiin aivan eri tavalla kuin yleensä matsin jälkeen tehdyissä hikihaastatteluissa. Nyt ne aikoinaan Jääkiekkolehteen haastattelemani pelaajat ovat esimerkiksi valmentajia, seurajohtajia tai nykyisten liigapelaajien isiä.”

Isiä ja poikia

Näin se elämän kiertokulku menee. Ja nykyäänhän on tosi paljon liigapelaajina entisten liigapelaajien poikia.

”Joo, tein itse juuri juttua Mattilan kiekkoperheestä. Hannu Mattila pelasi Ilveksen kapteenina 1990-luvulla ja nyt hänen poikansa Jesper ja Julius Mattila pelaavat Liigassa. Hannuhan on tosi fiksu ihminen, ja samaa voi sanoa kummastakin pojista. Yhdysvalloissa yliopistokiekkoa pelanneet pojat voisi saman tien heittää vaikkapa jonkun pankin johtokuntaan, ja homma pelittäisi.”

Ja tosiaan äskettäin sinulta ilmestyi Teemu Selänteen urasta kertova kirja, mutta sehän ei ole ensimmäinen kirjasi. Mitäs muita niitä nyt olikaan?

”Jukka Raution kanssa tehtiin useampia Laukauksia-kirjoja. Eli niitä joissa oli aina yhden SM-liigakauden ajalta Raution valokuvia, ja minä sekä JP Mikola tehtiin niihin tekstejä. Hannu Kauhalan kanssa tehtiin kirja NHL ja suomalaistähdet, joka ilmestyi vuonna 2020. Selänne-kirja oli ensimmäinen, jonka kirjoitin kokonaan itse.”

No mennään sitten tähän Selänne-kirjaan. Eli kun Teemua koskevia kirjoja on tehty ennenkin, esimerkiksi Ari Mennanderin kirjoittama Teemu Selänne sekä Teemun isän Ilmari Selänteen kirja Teemu, niin mitä uutta tai erilaista sinun kirjasi nyt tuo pöydälle?

”Tarkoituksenani on pureutua nimenomaan urheilu-uraan vielä tarkemmin ja syvällisemmin. Nähdä ne syyt, mitkä tekivät Selänteestä sen pelaajan, mitä hän oli. Minkä kaiken täytyy loksahtaa kohdalleen, että hyvästä pelaajasta tulee tähti. Analysoin myös sitä, että minkälaisia kerrannaisvaikutuksia siinä on, kun Suomen kaltaiseen maahan tulee noin iso tähti.”

Maalintekijä ei kuulu nelosketjuun

Aina kun olen itse vähän syvällisemmin haastatellut jääkiekkoilijoita, niin on tullut esiin se, että ihan perustavanlaatuinen mahdollistaja heidän jääkiekkouransa kannalta on omat vanhemmat. Varmaan Teemunkin tapauksessa näin.

”Kyllä. Ilmari-isä oli selkeästi valinnut, että Teemu on se, kenen jääkiekkouraan panostetaan. Kun huomattiin, ettei Paavo-veljestä tule niin hyvää pelaajaa, niin kaikki panostettiin Teemun uraan. Sehän kuulostaa vähän tylyltäkin, ja tuollaisessa vaarana on, että perhedynamiikka kärsii. Pahimmillaan voisi käydä niin, että perhesuhteet menevät huonoiksi ja pelaajan ura ei etene. No, Selänteiden tapauksessa näin ei käynyt ja Teemustakin tuli huippupelaaja.”

Katselin noita Selänteen tilastoja junnuvuosilta, ja hänhän on siis sielläkin paukuttanut tosi kovia maalimääriä. Selänne sai miesten peleissäkin hyviä näyttöpaikkoja ja vastuuroolia, mikä oli luonnollinen jatkumo. Mutta noin yleisemmin Suomessa on ainakin ollut sellainen käytäntö, että vaikka siellä junnuissa olisi tykitellyt minkälaisia tehoja, niin liigajoukkueeseen noustessa pelipaikka on siellä nelosketjussa pari minuuttia per ilta. Eihän siinä ole mitään järkeä.

”No nykyään ainakin puhutaan paljon, että pitäisi antaa roolia niille nuorille. Mutta käytännössä se ei ole kovin helppo paikka valmentajalle, kun on kova voittamisen paine. Etenkin, jos tulee tappioita, niin pelaajan henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat sysätään sivuun.”

No nuoren junnupelaajan kohdalla on tietysti aina mahdollista, että ylipäätään mielenkiinto tai intohimo lajia kohtaan ei vain enää ole niin kova.

”Selänteen kohdallakin on varmasti nuoruudessa ollut vaihe, että moottoripyörät ja kavereiden kanssa hengailu on kiinnostanut yhtä aikaa siinä jääkiekon kanssa. Mutta ne muut asiat eivät ole kiinnostaneet liikaa. Nuoren pelaajan elämässä ihan hirvittävän moni asia voi mennä ikään kuin vikaan, mikä sitten estää pääsemisen huipulle. Tarkoitan, että jos vaikka 16-vuotiaalla pelaajalla polvi menee kaukalossa tai sen ulkopuolella, niin ura saattaa jäädä siihen, vaikka ilman sitä loukkaantumista hänen elämänsä polku olisi voinut viedä NHL-pelaajaksi. Tai mitä tahansa muuta, voi tulla joku raju taloudellinen vastoinkäyminen, joka lopettaa harrastuksen tai vaikkapa itseluottamus voi romahtaa, kun peliaikaa ei tule odotusten mukaisesti.”

Luotien väistelyä

Niin sanoit tuossa Äijiensuo-podcastissakin, että ennen kuin jääkiekkoilija saa edes vedettyä ensimmäiset luistimenpiirtonsa NHL-kaukaloon, hän on väistänyt elämässään todella monta luotia.

”Se on juuri näin. Sitähän usein vähän vähätellään, että jos joku pelaaja hakee farmin kautta pelipaikkaa, saa vyölleen muutaman NHL-pelin ja tulee sitten takaisin Eurooppaan. Mutta minun mielestäni on jo todella kovan luokan saavutus, että ylipäätään pääsee edes yrittämään sinne.”

Totta kai. Jos pelaaja pelaa yhdenkin NHL-matsin tai maajoukkuepelin, hän on todella kovan luokan pelaaja. Sitä ei oikein ymmärretä kunnolla Suomessa. Tai vaikka pelaisi urallaan Mestistä, niin onhan se kaveri tosi hyvä pelaamaan jääkiekkoa, jos minulta kysytään.

No mutta anyway tämä sinun kirjasi käsittelee Teemu Selännettä ennen kaikkea ja lähestulkoon pelkästään urheilijana ja jääkiekkoilijana ja kertoo nimenomaan kaukalon tapahtumista. Miksi on jätetty pois kaikki kaveriporukoiden reissut mökeille, Kotkan meripäiville, Jyväskylän rallikisoihin ja karaokebaareihin?

”Sisältö olisi sillä lailla levinnyt liikaa. Tarkoitus oli päästä syvemmälle urheiluun. Varmasti Selänteen siviiliminässä ja urheilu-uran jälkeisessä toiminnassakin olisi aihetta kirjalle, mutta tällä kertaa tehtiin nyt urheilukirja.”

Kyllä, onhan tuossa pitkässä urassakin paljon kertomista.

”Niin ja kun Selänne ei ollut mukana tekemässä tätä kirjaa, niin koen, että kaukalon ulkopuolisten asioiden ronkkiminen ilman Selänteen omia kertomuksia tuntuisi jotenkin nukkavierulta.”

Sanainen arkku

Lue myös: Mitä Teemu Selänteelle on tapahtunut?

No mutta nykyään Selänteellä tuntuu olevan aika paljon kaikenlaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Sähän haastattelit häntä monta kertaa hänen peliuransa aikana, niin tuliko jo silloin esiin, että hänellä olisi paljon kaukalon ulkopuolista sanottavaa?

”En olisi hänen uransa aikana osannut kuvitella, että häneltä löytyy näin paljon mielipiteitä, jotka hän on vieläpä valmis kertomaan ääneen. Hän puhui aina jääkiekosta, mitä joskus kommentoi jotakin omaa arkielämäänsä. Ravintolabisnekseen liittyvistä haaveistaan hän puhui, mutta ei hän sen kummemmin esimerkiksi talousasioita kommentoinut.”

Että yllätys oli.

”Yllätys oli, että on ottanut näin isosti kantaa asioihin. Toki olen täyden sanan- ja mielipiteenvapauden kannattaja, enkä sinänsä lähde hänen mielipiteitään arvottamaan. Mutta pidin erittäin todennäköisenä, että hän uransa jälkeen keskittyisi nimmareiden jakamiseen ja golfin ja tenniksen pelaamiseen.”

Oikea-aikainen lähtö

Joo. Hän on monipuolinen mies. Ja tosiaan NHL:n tulokaskaudellaan teki 76 maalia. Miten se kausi mielestäsi muutti Selänteen uraa tai kenties koko elämää?

”Hän oli Suomesta lähtiessään erittäin valmis pelaaja ja otti siinä riskiäkin viivästyttäessään lähtöä NHL:ään. Jos onnistumista ei olisi tullut heti ensimmäisellä kaudella ja taustalla oli vielä vähän vetkuttelua, niin ehkä se olisi mennyt enemmänkin niin päin, että olisi ollut vaikea kammeta sieltä vielä ylöspäin.”

Toinen kausi ei sitten ollut tehojen valossa ihan samanlaista tykitystä.

”Niin, hän oli erittäin kilttiluonteinen, eikä oikein osannut sanoa ei. Kyllä ensimmäisestä NHL-kesästä aika suuri osa meni siihen, että hän kävi juomassa kahvia kaikenlaisissa kissanristiäisissä. Ja se kaikki oli pois harjoitteluun käytettävästä ajasta. Että sikäli ei ollut mikään ihme, että tehoja syntyi vähemmän. Seuraavina kesinä hän osasi sitten toimia fiksummin.”

No jälkikäteen voidaan varmaan todeta, että hän ajoitti lähtönsä NHL:ään aivan täydellisesti.

”Kyllä. Siitähän käydään ylipäätään aika paljon keskustelua, että milloin pelaajan kannattaa lähteä NHL-uraa tavoittelemaan. Mielestäni siihen ei voi sanoa mitään yleispätevää ikää, sillä jokainen on niin omanlaisensa tapaus. Aki Berg lähti 18-vuotiaana heti kun pääsi, eikä puhunut juurikaan englantia, mutta hänelle se homma toimi silti sillä lailla ja hän teki hienon uran.”

A good bunch of guys

Niin, siitä tulikin mieleen, että olen itse seurannut SM-liigaa vuodesta 1990 saakka, ja semmoinen asia on muuttunut ysäriltä tähän päivään tultaessa, että ennen pelaaja lähti NHL:ään vasta kun hän oli ikään kuin pelannut SM-liigan läpi. Että Pohjois-Amerikkaan lähdettiin suunnilleen pistepörssin voittajana ja Suomen mestarina. Mutta nykyään tuntuu, että kun pelaaja on vetänyt yhden kauden liigajoukkueen kolmosketjussa, niin kesällä hän jo häipyykin änäriin, siis kärjistettynä näin.

”Niin, kyllä siinä täytyy olla varovainen ja käyttää harkintaa. Barkovit ja laineet kun lähtivät sinne nuorina, niin olivat aivan selkeitä ykkösketjun jätkiä Suomessa. Jotkut toiset ovat lähteneet liian aikaisin, ja sitten itseluottamusta täytyy tulla rakentamaan takaisin Eurooppaan. Mutta noin keskimäärin on ihan hyvä, että Pohjois-Amerikkaan lähtemisen kynnys on madaltunut ja maailma pienentynyt. Mutta kilpailu pelipaikoista on ihan kovaa kuin aina ennenkin.”

Barkovilla ja Laineella ja varmaan muillakin on ollut siellä parina ensimmäisenä vuonna äiti mukana, mikä varmaan on todella fiksua. Ainakin tuloksista voi päätellä, että äidin on kannattanut olla matkassa.

”Hyvä pointti, se on nykyajan ilmiö siinä mielessä, että Selänteen aikoina ei olisi voinut kuvitellakaan, että äiti lähtee mukaan.”

No sä olit NHL-kirjeenvaihtajana paikan päällä kaudella 2006-07, kun Teemu Selänteen Anaheim Ducks voitti mestaruuden eli Stanley Cupin. Mitkä ovat päällimmäiset muistot Selänteen mestaruuskaudesta?

”Kävin Anaheimissa jo runkosarjan aikana, ja kyllä sen Ducksin kopissa aisti, että siinä oli erityinen tunnelma ja porukka. Siellä oli tosi isoja persoonia ja egoja, mutta he onnistuivat luomaan tosi hyvän joukkuehengen. Ilmapiiri oli valoisa ja vaikka he klisheisesti itse sanoivat olevansa a good bunch of guys ja happy family, niin kyllä se silloin piti paikkansa. Voittaminen tietysti vaatii muutakin kuin hyvän hengen, mutta hyvä henki mahdollistaa voittamisen.”

Mestarit muistetaan

Mites sellaiset Selänteen kaltaiset tähtipelaajat, jotka jauhavat ja jauhavat sitä liigaa vuosikausia, mutta mestaruutta ei vain tule. Kuinka tärkeää siitä mestaruuden jahtaamisesta jossain vaiheessa tulee?

”Varmasti pelaajat haluavat sinetöidä pitkän uransa mestaruudella. Osa pelaajistahan jatkaa vanhemmilla päivillään uraansa lähinnä siksi, että hakee sitä mestaruutta, vaikka kroppakin jo reistailisi ja pankkitili olisi täynnä rahaa. Toisaalta mestaruuden on todella vaikeaa ja siihen on pieni mahdollisuus, vaikka olisi tosi hyvässä joukkueessa.”

Niin korjaa jos olen väärässä, mutta eikö Selännekin tehnyt aikoinaan Coloradoon rahallisesti aika pienen diilin, koska tavoitteli ennen kaikkea mestaruutta siellä?

”Kyllä ja tästä kerrotaankin kirjassani. Sen Avalanche-kauden piti olla slam dunk, että nyt tämä homma hoidetaan, mutta ei se sitten mennytkään hyvin. Eikä se ollut ainoa kausi, kun Selänteellä painoi sopimusneuvotteluissa palkkapussi aika vähän. Esimerkiksi hänen paluukaudellaan Anaheimiin hän meni sinne miljoonalla, vaikka aivan varmasti olisi saanut muualta enemmän.”

Kyky muutokseen

Selänteen pelaajaprofiili oli junioreista NHL;ään saakka maalintekijä. Mites uran viimeisinä pelivuosina, oliko hän loppuun saakka maalintekijä, vai muuttuiko rooli lopussa?

”Viimeisinä kausina hänen pelillinen roolinsa muuttui ja varmasti pienenikin, ja on tosi arvostettavaa, että hän pystyi mukautumaan siihen. Ei koskaan ollut kyse siitä, etteikö hän olisi osannut puolustuspeliä, hän vain oli aiemmin laittanut paukut hyökkäyspeliin. Sotsin olympialaisissa hän viimeistään näytti johtajankykyjään, oli loistava yleispelaaja, heittäytyi laukausten eteen, taklasi ja otti vastaan taklauksia ja hoiti oman pään esimerkillisesti. On paljon maalitykkejä, jotka eivät pysty eivätkä halua enää ottaa tuollaista roolia vastaan.”

No nythän tämä Jokerit Liigaan -projekti taitaa olla toistaiseksi ohi, mutta miltä sinun mielestäsi näytti tässä saagassa Selänteen ja hänen porukkansa toiminta?

”Niin, tässä on varmaan niin paljon yksityiskohtia ja käänteitä, ettei kaikki varmaan tule koskaan selville. Aluksi näytti tosi lupaavalta, mutta kun hommat alkoivat mutkistua, oli varmaan hyvä ratkaisu viheltää peli poikki.”

Näin minäkin tämän näkisin. Ja nyt vihelletään poikki tämä haastattelu, eiköhän tässä Marko ollut nyt tällä kertaa kaikki.

Lähden tästä lukemaan Liigan sivuilta uusinta Leppäsen liigalautasta, siinä on muuten upea vinjettikuva.

Tästä tulee erittäin hyvä liigakausi ja ainakin meikäläisellä on vankkumaton luotto myös siihen, että kauden aikana www.liiga.fi-sivustokin tulee tilastojen ja kaiken muun osalta hyvään kuntoon.

Lue myös: Alajärven ulkojäiltä ammattilaiskaukaloihin ponnistanut Otto Latvala haluaa menestyä Ilveksessä – ”Kyllä me sitä kirkkainta lähdemme hakemaan”

Lue myös: Tässä ovat ilmaiseksi näkyvät SM-liigan pelit syksyllä 2022

Seuran mies Twitterissä

Seuran mies Instagramissa

Lue myös: Kaikki Seuran miehen kirjoitukset tästä linkistä

X