Taavi Törmälehto: ”Rististä en kertonut kenellekään”

Eversti Ruben Laguksen panssarit vyöryivät vastustamattomasti kohti Syväri-jokea. Elettiin jatkosodan hyökkäysvaihetta ja syyskuun alkua 1941. Panssareiden sivuilla etenivät myös 1. Jääkäriprikaatin miehet polkupyörillä, yhtenä heistä konepistoolimies Taavi Törmälehto.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Taavi Törmälehto haavoittui sodassa neljästi. Kuva: Marjo Tynkkynen.

Eversti Ruben Laguksen panssarit vyöryivät vastustamattomasti kohti Syväri-jokea. Elettiin jatkosodan hyökkäysvaihetta ja syyskuun alkua 1941. Panssareiden sivuilla etenivät myös 1. Jääkäriprikaatin miehet polkupyörillä, yhtenä heistä konepistoolimies Taavi Törmälehto.
(Päivitetty: )
Teksti:
Antero Raevuori

Jo heinäkuussa jääkäri Törmälehto oli tehnyt tekoja, jotka jäivät esimiesten mieleen – oli vallannut yksinään panssarintorjuntatykin ja tuhonnut Tuulosjoella useita vihollispesäkkeitä. Kun tahti jatkui samana, hänet nimitettiin marraskuussa Mannerheim-ristin ritariksi (n:o 41).

Neljästi sodassa haavoittunut Törmälehto olisi hyvinkin voinut kuulua Väinö Linnan tuntemattomien sotilaiden joukkoon. Kerrotaan näet, että kun muut miehet jättivät asemasota-aikana aseensa korsun ulkopuolelle, hän piti päänsä eikä jättänyt:

”Kyllä asia on niin, konepistooli oli aina petillä minun vieressäni”, Törmälehto sanoo. ”Ja viisi lipasta, niistä oli yksi oli aina valmiina kiinni.”

Mannerheim-ristejä jaettiin kaikkiaan 191 sotilaalle.

Ja siitä oli hyötyä, kun kohdalle osui koko sodan tiukin paikka? ”Niin oli, kun ryssien partio pääsi meidän korsulle. Minulla oli silloinkin konepistooli muassa niin se jäi niiden viimeiseksi reissuksi.”

Törmälehto soti myös saksalaisia vastaan Lapissa, mistä palasi kotiinsa Haapavedelle. Kun siellä ei ollut töitä, hän matkusti Raumalle, missä sai töitä Rauma-Repolalla. Mannerheim-rististä hän ei kertonut kenellekään:

”Olisivat pitäneet aivan kahkona, Rauman seudulla kun ei muilla ollut sellaista ristiä.”

Taavi Törmälehto

Syntynyt 27.3.1922 Haapavedellä

Alikersantti, levyseppä

Rauma

”Rohkeana ja urhoollisena konepistoolimiehenä toiminut erittäin uhkarohkeasti ja pelkäämättä monessa tilanteessa. M.m. 14.7.41 Vilokissa käydyssä taistelussa joukkueenjohtajan haavoituttua oma-aloitteisesti esti konepistoolitulellaan vihollisjoukkueen etenemisen suojaten täten omien haavoittuneiden evakuoimisen. 16.7.41 valtasi yksinään vihollisen pst.tykin Koirinojalla saaden samalla arvokkaita tietoja vihollisesta ja sen toiminnasta. 25.7.1941 tuhosi Tuulosjoella useita vihollispesäkkeitä käsikranaateilla ja konepistoolilla sekä 15.9.41 Syvärin voimalaitoksella toisten toverien tukemana valtasi 2 vihollisen kk-pesäkettä heittäen niihin käsikranaatteja ja tulittaen konepistoolillaan. Samoin osallistui hän vapaaehtoisesti partioon, joka kävi yöllä noutamassa kaatuneen komppanianpäällikön (luutnantti Helge Ruusuvuori) ruumiin pois taistelukentältä vihollisen tulilinjojen välistä.”

(Jääkäripataljoonan 4:n komentajan esitys 2. luokan Mannerheim-ristin myöntämiseksi jääkäri Taavi Armas Törmälehdolle.)

 

Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 48/2006.

X