Keuruulaiset. Minä ymmärrän nyt teitä täydellisesti.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miia Saari

Ajattelin äsken kirjoittaa jutun, jonka otsikoksi olisi tullut ”Itsekäs, itsekkäämpi, keuruulainen”. Syynä on se, että Turussa ja nyt Joutsenossakin joudutaan majoittamaan turvapaikanhakijoita telttoihin samalla kun keuruulaiset kieltäytyvät antamasta heille kattoa päänsä päälle tyhjässä varuskunnassa.

Vaihtoehtoiseksi otsikoksi kaavailin myös lausetta ”Tyhmä, tyhmempi, keuruulainen”, sillä suuri vastaanottokeskus olisi tuonut uusia vakituisia työpaikkoja kuntaan. Jos turvapaikanhakijat olisivat itse valmistaneet ruokansa keskuksessa, keuruulaiset kauppiaat olisivat saanet joka kuukausi 145 000 euron potin jaettavakseen. Siis joka kuukausi.

Yksi turvapaikanhakija saa kuukaudessa nimittäin 260 euron vastaanottorahan. Jos pakolaisille olisi keskuksessa tarjottu ruoka (ja jostainhan sekin ostetaan), siinäkin tapauksessa kunnan ostovoima olisi lisääntynyt 42 500 eurolla kuussa. Ateriapalvelut saava turvapaikanhakija saa 85 euroa kuukaudessa.

Mutta heitän moiset otsikot roskakoriin. Keuruulaiset ovat syyttömiä. He eivät ole itsekkäitä eivätkä tyhmiä.

He ovat peloissaan. Heidät on peloteltu. Ja heidät pelotteli päätökseensä helsinkiläinen ylikonstaapeli Juha Anttinen.

Asia selvisi minulle aamulla Ylen uutisesta, jossa Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Oinonen (kesk) taustoitti kunnan päätöstä.

Poliisin ja SPR:n mukaan vastaanottokeskukset eivät ole aiheuttaneet rikostilastoihin piikkiä missäänpäin Suomea. Oinosella oli kuitenkin toisenlaista tietoa. Hän kertoi, että vastaanottokeskuspaikkakunnilla ”on paljon enemmän ongelmia kuin julkisuudessa on haluttu puhua. Tällaista tietoa olemme saaneet näiltä paikkakunnilta.”

Ylen jutussa oli myös linkki Suur-Keuruu-lehden uutiseen, joka kertoi helsinkiläisen ylikonstaapelin Juha Anttisen luennosta keuruulaispäättäjille päivää ennen kaupunginvaltuuston kokousta, jossa syntyi päätös suhtautua keskukseen kielteisesti.

Anttinen ei ole mikä tahansa sinivuokko. Suur-Keuruu kertoo, että hän johtaa Helsingin poliisilaitoksella työskentelevää moniammatillista työryhmää, jonka toimialaan kuuluu myös maahanmuuttajataustaisten rikollisuus ja rikollisuuden ennaltaehkäisy.

Jos minä olisin keuruulainen kuntapäättäjä, ajattelisin, että siinäpä vasta asiantuntija. Kiinnostavaa kuulla, mitä miehellä on sanottavaa.

Ja sanottavaa, sitä Anttisella Suur-Keuruun artikkelin mukaan riittikin, vaikka hän tilaisuudessa mainitsikin puhuvansa yksityishenkilönä.

Anttinen kertoi keuruuulaisille, että on viitteitä siitä, että turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon entisiä sotilaita.

Tästähän minä keuruulaisena kuntapäättäjänä vetäisin johtopäätöksen, että kohta Keuruu täyttyy entisistä sotilaista, jotka taatusti haluavat toteuttaa sotimisen viettiään täällä Keuruullakin. Että varmaan ne entiset sotilaat hakeutuvat tänne Keuruulle vain ja ainoastaan siksi, kun kaikki tapettavat alkavat loppua sieltä kotimaasta.

Sitten Anttinen korosti, että tulijoista valtaosa on 18–35-vuotiaita miehiä. Ja varoitti, että seurustelusuhteen purkautuminen voi johtaa tyttöjen ja naisten elämässä todella ahdistaviin jälkiseurauksiin.

Tästähän minä keuruulaisena kuntapäättäjänä heti ajattelisin, että jos tänne tulee vastaanottokeskus, oma tai naapurin tytär voi hairahtua seurustelemaan turvapaikanhakijan kanssa, ja silloinhan pääsisi helvetti irti. Ja jos tulisi ero, jotain vielä kamalampaa kävisi.

Anttinen tiesi myös, että ”rinnakkainen elo Suomessa voi vaikeutua myös maahanmuuttajien koulunkäynnin hankaluuksien ja jengiytymisen vuoksi”.

Tästähän minä keuruulaisena kuntapäättäjänä heti alkaisin arvella, että jos se Välimereltä kumiveneessä tai rekassa tänne Keuruulle asti hengissä selvinnyt lapsi pääsee keuruulaiseen kouluun, se alkaa välittömästi jengiytyä muiden samanlaisten kanssa ja kiusata näitä meidän kunnollisia koululaisia.

Mutta miksi helsinkiläinen ylikonstaapeli saapuu Keuruulle asti pitämään puheitaan? Ehkä siksi, että hänellä on kesäasunto muutaman kilometrin päässä varuskunta-alueesta ja Suur-Keuruun mukaan vahvat kytkennät paikkakunnalle sekä vanhempiensa sukujen että perittyjen maanomistusten kautta.

Tästähän minä keuruulaisena kuntapäättäjänä saattaisin ajatella, että josko tämä henkilö olisi vähän jäävi puhumaan tästä asiasta.

Mutta en minä enää mitään ajattelisi. Minä olisin sen puheista niin kauhusta kankea, ettei minulla olisi muuta mahdollisuutta kuin painaa sitä ei-nappia.

Ihan vain pelosta painaisin, en ilkeyttäni.

Keuruulaiset. En minä enää ajattele teistä mitään pahaa. Minä ymmärrän nyt teitä täydellisesti.

 

Lisää aiheesta:

Jari Tervo: Hädänalaisten forssalaispoliisien asemaa ei tietenkään koskaan korosteta liikaa

Tarjoaisitko kodin turvapaikanhakijalle? Majoittuminen koteihin yleistä

X