Kyynpurema vei teho-osastolle - Kaarlo sai hengenvaarallisen anafylaktisen sokin

Naaraskyy suivaantui Kaarlo Nygrénin aikeista muuttaa sen asuinpaikkaa. Viime kesän purema tuntuu yhä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kaarlo Nygrén aikoo siirtää kyyt pois pihapoluilta jatkossakin. Mutta ei enää harjanvarrella.

Naaraskyy suivaantui Kaarlo Nygrénin aikeista muuttaa sen asuinpaikkaa. Viime kesän purema tuntuu yhä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Kaarlo Nygrén, 72, ymmärtää nyt, että käärme voi purra ihmistä tämän tietämättä, sillä alkuun purema ei tunnu välttämättä miltään. Jatko voi olla sitäkin kivuliaampaa. Kyy puri vuosi sitten juhannusviikolla Nygréniä käteen.

Tähän havahduin

Minulla on pitkä kokemus käärmeistä. Olen muun muassa opettanut Turun yliopistossa kenttätöissä työskenteleviä opiskelijoita pyydystämään käärmeitä tutkimustarkoitukseen. Joka kesä siirtelen matelijoita kauemmas kotitalostamme, ihmisasumusten ulottumattomiin.

Painan käärmeen niskastaan maahan pikkusormen paksuisella, tuoreella varvulla, ja otan siitä kädellä kiinni aivan kepin vierestä. Tällöin käärme on avuton, sen takaraivosta saa hyvän otteen, ja se on helppo siirtää kannelliseen ämpäriin kuljetuksen ajaksi.

Tällä kertaa käytin väärää työkalua eli harjanvartta, joka joustamattomana ei pitänyt melkoisen lihavassa kunnossa olevaa käärmettä paikallaan: käärme puri minua peukaloon.

Kyynpurema ei tuntunut miltään. Sain kävellä rauhassa kolmekymmentä askelta sisälle kotiin, jossa tuuperruin lääkekaapille.

Vastaanotolla

Käärmeenpureman uhria ohjeistetaan olemaan liikkumatta. Mutta ellen olisi siirtynyt sisätiloihin, olisin tuupertunut pihalle, josta minua ei ehkä olisi löydetty ajoissa. Onneksi vaimo oli kotona ja soitti heti ambulanssin.

Olin saanut hengenvaarallisen anafylaktisen sokin, laajan allergisen yleisreaktion, enkä pystynyt enää puhumaan.

Ensihoitajat tuikkasivat minuun heti adrenaliinia. Se helpotti hengittämistä, vakiinnutti sydämen rytmin ja toi minut tajuihini. En kuitenkaan muista sadan kilometrin ambulanssimatkasta Ilomantsista Joensuuhun paljoakaan, sillä kuljetuksen aikana tajunnantasoni vaihteli.

Näin minua hoidettiin

Sairaalassa minut vietiin teho-osastolle tiputukseen, ja sain tuhansien eurojen hintaista käärmeseerumia.

Neljässä vuorokaudessa verisuonistoni alkoi palautua ennalleen ja tilani kohentua. Käteni oli tosin turvoksissa olkapäätä myöten, sitä koristivat kaikki mahdolliset sateenkaaren värit ja sen liikuttaminen teki kipeää, mutta olin hengissä. Ensihoito ja sairaalan tehohoito pelastivat minut.

Koska olen kyynmyrkylle allerginen, sain reseptin adrenaliinikynää varten. Se on ensiapu siltä varalta, että käärme sattuu puremaan minua uudelleen. Mahdollisuus on aina olemassa, sillä olen hirvieläintutkija ja liikun paljon luonnossa. Kotimmekin on eläinten suosimassa paikassa, jossa voi kohdata vaikka ahman, merikotkan ja metsäsopuleita. Kyyt ovat viihtyneet pihapiirissämme aina.

Tässä ja nyt

Kyynpurema muistuu mieleeni aina, kun juon kahvia erityisestä kahvilasista. Sen läpi virtaava lämpö tuntuu puremakohdassa kipuna. Syy tähän lienee käärmeseerumissa, joka vaikuttaa yhä elimistössäni.

Tapahtuma oli minulle eläintutkijana arvokas kokemus. Tähän asti vakuutteluni kyyn vaarallisuudesta sitä tutkiville opiskelijoille ovat olleet teoreettisia. Nyt tiedän, että puremaa ei pidä vähätellä ja sanoa, että se on aikuiselle pikkujuttu.

Mutta ei käärmeitä pidä vihatakaan. Jos ihmisellä on oikeus elää maan päällä, sama oikeus kuuluu myös eläimille – ja tarvittaessa ne saavat puolustaa tätä oikeuttaan.

Lue myös:

Lääkäri: Kyypakkaus ei auta myrkytysoireisiin

Kyynpurema esti lomamatkalle lähdön: ”Jalkani oli lähes kauttaaltaan musta”

Vähintään soitto lääkäriin

A  Kyyn myrkky vaurioittaa kudoksia ja aiheuttaa pahoinvointia,  päänsärkyä ja tajunnan häiriöitä sekä osalle allergisen reaktion, joka mm. vaikeuttaa hengitystä.

B ”Jottei myrkky leviäisi elimistössä, puremakohta tulee pitää liikkumattomana. Kyytableteista ei ole apua”, Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Kalle Hoppu sanoo.

C Päivystykseen lähdetään heti, jos uhri on alle 15-vuotias, ikäihminen, odottava äiti, vakavasti sairas tai henkilö, jonka jäykkäkouristusrokotus on vanhentunut. Puhelinyhteys lääkäriin tarvitaan aina.

© ISTOCK

 

X