10 kovaa kysymystä sisäilmasta – asiantuntija vastaa: ”Suomessa sisäilmaoireilu otetaan muuhun maailmaan verrattuna todella vakavasti”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© istock
Asiantuntijana on professori Juha Pekkanen.

1. Mikä sisäilmassa sairastuttaa?

Tupakansavu ja ulkoilmasta sisään tulevat pienhiukkaset lisäävät sydäntauteihin ja syöpään, radon syöpään ja kosteusvauriot astmaan sairastumisen riskiä. Monet erilaiset sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat ohimenevää oireilua, jota lääketiede ei luokittele sairauksiksi vaan oireeksi, vaikka ihminen kokeekin itsensä sairaaksi. Tyypillisesti oireet ovat hengitystieoireita ja yleisoireita.

Kosteusvauriot voivat lisätä sisäilman haitallisten mikrobien määrää, mutta näyttö niiden yhteydestä terveysvaikutuksiin on heikompaa kuin yleensä luullaan. Ne voivat altistaa esimerkiksi astmalle, yskälle ja ylähengitystieoireille, mutta niillä ei ole yhteyttä vaikka syöpiin tai reumasairauksiin.

Kaikki samassa tilassa asuvat henkilöt eivät sairastu, sillä esimerkiksi astma puhkeaa usean tekijän summana ja vaatii yleensä perinnöllisen alttiuden.

2. Mitä ovat hometalosairaus ja ympäristöherkkyys?

Vaikka oireilevat henkilöt saattavat puhua hometalo-sairaudesta, yhtä määriteltyä hometalosairautta ei ole olemassa, vaan sisäilman erilaisilla epäpuhtauksilla on erilaisia vaikutuksia terveyteen ja oireisiin.

Ympäristöherkkyydestä on kyse, kun ihminen oireilee hyvinkin voimakkaasti tilanteissa, joissa valtaosa väestöstä ei saa mitään oireita. Oireet voivat liittyä esimerkiksi tiettyihin rakennuksiin, kemikaaleihin, hajuihin tai sähkökenttiin.

Tietoisuus altistumisesta on ratkaisevaa oireiden syntymiselle. Oireista on usein huomattavaa haittaa ympäristöherkälle ihmiselle, ja ne rajoittavat normaalia elämää.

Ympäristöherkkyyttä ei pidetä sairautena, eikä ole olemassa näyttöä siitä, että sisäilman myrkyt olisivat syypäitä sen kehittymiseen.

3. Mihin pitää ottaa yhteyttä, jos epäilee sisäilmaa oireilun syyksi?

Omalääkäri on oikea osoite, kun herää huoli omasta terveydestä. Mutta yhtä tärkeää on huolehtia rakennuksen terveydestä ja ottaa yhteyttä rakennuksen omistajaan: omakotiasuja on itse vastuussa kotinsa kunnosta.

Kunnan ympäristöterveystarkastajat ovat ylikuormitettuja, joten usein apua joudutaan hakemaan yksityissektorilta. Palveluntarjoajalta kannattaa kysyä sertifiointia ja muita referenssejä. Palveluntarjoajat voivat hakea viranomaisten ja VTT:n organisoimaa rakennusterveysasiantuntijoiden sertifiointia.

Kunnan lisäksi esimerkiksi potilasjärjestöt tarjoavat sisäilmaneuvontaa.

4. Miten oireiden lähde löytyy?

Lääketieteellä ei ole käytössä laboratorio- tai muita testejä, joiden avulla voitaisiin tunnistaa potilasta tutkimalla, mikä sisäilmassa mahdollisesti on vialla. Siksi tutkimukset kohdistuvat rakennukseen, jossa henkilö oireilee.

Alkuun tehdään rakennustekninen selvitys, joka pureutuu rakennuksen kuntoon. Tyypillisimmin ongelma piilee ilmanvaihdossa tai kosteuden hallinnassa.

5. Miksi sisäilmaan reagoivien oireita usein vähätellään?

Suomessa sisäilmaoireilu otetaan muuhun maailmaan verrattuna todella vakavasti, ja meillä sisäilmaongelmien voittamiseksi tehdään suuria satsauksia.

Vähättelyn tunnetta saattaa joskus selittää epäsuhta ihmisten raportoimien oireiden vakavuuden ja rakennusteknisten löydösten välillä. Lääkärit ja viranomaiset kuitenkin ottavat potilaidensa oireet vakavasti, ja heidän tavoitteensa on oireilevan henkilön paras.

6. Miksi sisäilmaoireilun yhteydessä puhutaan nosebosta, ja mitä sillä tarkoitetaan?

Sisäilman haitoista liikkuu monia vääriä käsityksiä, mikä saattaa lisätä oireita niin sanotun nosebo-vaikutuksen kautta.

Nosebolla tarkoitetaan sitä, että ihmiselle aiheutuu haittaa asioista, jotka hän kokee itselleen haitallisina, eli pelko ja huoli sairastuttavat. Oireet ovat todellisia, ja ne näkyvät myös elimistössä mitattavina muutoksina.

Asiaa on tutkittu muun muassa altistamalla kahta ihmisryhmää samalle haisevalle kemikaalille. Toiselle ryhmälle sanottiin aineen olevan heille hyödyksi, toiselle haitaksi. Ensimmäisen ryhmän vointi parani (plasebovaikutus), jälkimmäinen ryhmä sai oireita (nosebovaikutus). Kummassakin ihminen reagoi odotustensa mukaisesti, eli mieli tuottaa tiettyjä reaktioita.

7. Vähentääkö DNRS-hoito ympäristöherkän oireita?

DNRS-hoito on menetelmä, jonka avulla ympäristön ärsykkeille herkkä ihminen voi yrittää päästä oireita ylläpitävästä ajattelusta. Kyse on harjoituksista, joiden avulla aivot poisoppivat haitallisesta ajattelutavasta. Menetelmässä on yhtäläisyyksiä kognitiivisen psykoterapian kanssa.

DNRS-menetelmästä ei ole tutkimusnäyttöä, mutta ympäristöherkillä se on ilmeisesti lieventänyt ja jopa poistanut oireet.

8. Voiko sisäilmaoireista päästä kokonaan eroon?

Huonon sisäilman aiheuttamat oireet katoavat, kun ihminen ei enää altistu niiden aiheuttajalle. Jos ihmiselle on kehittynyt astma, sairaus voidaan saada hoidolla oireettomaksi, mutta sitä ei voi täysin parantaa. Ympäristöherkkyydestä voi parantua, mutta se vaatii usein monipuolista tukea ja ihmisen omaa panosta.

Suomessa keskustelu pyörii liikaa kosteusvaurioiden ja sisäilman myrkkyjen ympärillä. Varmasti meillä on rakennuksia, joiden sisäilma ei ole laadultaan riittävän hyvä, mutta toisaalta myrkkyjen ja riskien korostaminen luo pelkoa ja huolta, joka sinänsä sairastuttaa.

9. Auttaako vertaistuki sisäilmasta oireilevaa?

Hyvä vertaistuki luo ymmärrystä, auttaa jaksamaan ja antaa tietoa. Joskus huonosti toteutetusta vertaistuesta voi olla haittaakin. Erityisesti ympäristöherkkyydessä liiallinen keskittyminen oireisiin saattaa pahentaa tilannetta. Aivot eivät muokkaudu uuteen, jos niille toistetaan vanhoja, haitallisia ajatusmalleja.

10. Miten yhteiskunta tukee sisäilmasta oireilevaa?

Tällä hetkellä sisäilmasta oireilevalla on käytössä normaalit sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja työpaikoilla työterveyshuolto.

Hallitus valmistelee parhaillaan kansallista Terveet tilat 2028 -ohjelmaa yhteistyössä eri tahojen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Tavoitteena on saada oireista kärsivien diagnostiikalle ja hoidolle sekä rakennusten korjaukselle selkeät käytännöt. Ympäristöherkkyydestä kärsiville on suunniteltu erityispoliklinikoita. Ohjelma julkaistaan maaliskuussa.

 

Asiantuntijana Juha Pekkanen, joka työskentelee professorina Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveys-yksikössä. Hän kuului Kosteus ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksen laatineeseen työryhmään.

X