Kannattaako aikuisen hampaita oikoa?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox
Suurin osa aikuisista hakeutuu hampaiden oikomishoitoon ulkonäkösyistä, ja heidät hoidetaan yksityisillä hammaslääkäriasemilla. Oikomishoidosta saa kuitenkin usein helpotusta myös esimerkiksi yönarskutteluun ja päänsärkyyn.

1. Miksi aikuiset hakeutuvat hampaiden oikomishoitoon?

Yleisimmin syyt ovat esteettisiä. Lääkäriin tullaan, kun hampaiden asento on muutaman vuoden aikana muuttunut ja potilas on siitä huolestunut, tai hampaiden virheasennosta johtuva ulkonäkö on vaivannut potilasta aina. Seuraavaksi suurin potilasryhmä tulee oman hammaslääkärin ohjaamana korjauttamaan purentaongelmia. Hyvin usein oman lääkärin kautta tulevilla potilailla on vaivoja, kuten leukanivelongelmia, niska-hartiavaivoja, päänsärkyä, yönarskuttelua tai ruoan pureskeluongelmia. Osalla potilaista hampaita on oikomishoidettu lapsena, mutta hampaiden asento ei ole pysynyt tai hoito on jäänyt kesken.

2. Miten aikuinen pääsee oikomishoitoon?

Purentavirheistä ei ole yhtenäistä, maailmanlaajuista vaikeusasteluokittelua, vaan erilaisia vaikeusasteluokitteluja on useita. Jos purentavirhe täyttää tietyt kriteerit, aikuinen on oikeutettu saamaan oikomishoidon niin sanottuna erikoissairaanhoitona. Silloin kyse on vaikeasta purentaongelmasta ja aika usein hoitoon liittyy myös kirurginen leukaluutoimenpide. Silloin potilaat lähetetään keskussairaalaan tai yliopistolliseen sairaalaan hoidettaviksi.

Suurin osa aikuispotilaista hoidetaan yksityisillä hammaslääkäriasemilla potilaiden omalla kustannuksella. Lapsista noin 20 prosenttia kustakin ikäluokasta pääsee kunnalliseen oikomishoitoon. Silloin purentavirhe on jo melko vakava.

3. Miten hoito tapahtuu?

Aikuisilla hoito tapahtuu lähes aina kiinteillä oikomiskojeilla, joita kansankielessä kutsutaan raudoiksi. Aikuisten oikomishoito poikkeaa lapsista oleellisesti siinä, että aikuisilla hoito on hampaiden siirtelyä, mutta lapsilla voidaan ohjata kasvua.

Oikomiskojeita voidaan liimata joko hampaitten ulko- tai sisäpinnoille. Ulkopinnalle liimattavien kojeiden väreinä ovat valkoinen, metalli ja kulta. Hampaiden sisäpinnalle liimattavia kojeita on ollut jo pitkään, mutta vasta viime vuosina ne ovat kehittyneet niin paljon, että ne ovat oikeasti kunnon vaihtoehto hampaiden ulkopinnalle liimattaville kojeille. Suomessa hampaiden sisäpinnalle liimattavien kojeiden käyttö on vasta yleistymässä.

Osalle aikuisista kojeiden ulkonäkö on hyvinkin merkittävä asia. Mitä enemmän kyseessä on esteettisen vaivan hoitaminen, sitä tärkeämpi on kojeiden ulkonäkö.

4. Kauanko hoito kestää?

Riippuu paljon tilanteesta. Suurin osa hoidoista jää 1–3 vuoden haarukkaan. Alle vuoden hoitoajat ovat melko harvinaisia, samoin kuin yli kolme vuotta kestävät. Ennen kuin hoito voidaan aloittaa, suuhun pitää tehdä huolellinen tarkastus, ottaa röntgenkuvat ja tehdä kipsimallit. Ikenien pitää olla kunnossa ja mahdollisten paikkausten tehtyinä ennen kuin hoitoihin voidaan ryhtyä. Joissain tilanteissa tarvitaan viisaudenhampaiden poistoja ennen oikomishoidon aloittamista, mutta tarve arvioidaan jokaisen potilaan kohdalla erikseen. On hammaslääkärikohtaista hammaslääkärikohtaista, mutta yleensä hoidon alkaessa kestää 1–3 kuukautta ennen kuin raudat on saatu suuhun.

5. Tekeekö hampaiden oikominen kipeää?

Ei samalla tavalla kuin esimerkiksi poraaminen. Tavallisin oire hoidon alussa on puruarkuus, joka voi ilmaantua uudestaan rautojen kiristyskäynnin jälkeen. Oikomiskojeiden kireys tarkastetaan noin 5–8 viikon välein. Raudat voivat alussa myös hangata huulia tai poskia ja hampaiden sisäpinnoilla olevat kojeet kieltä.

Oikomishoitojen suurin riskitekijä liittyy hampaiden reikiintymiseen. Jos hampaita ei saa kunnolla puhdistettua, kiilteeseen tulee alkavia reikiä. Kun raudat poistetaan, pinnalta reikiintynyt hammas on näkyvä haitta.

6. Mitkä asiat voivat estää hoidon?

Varsinaisesti mikään sairaus ei sitä ehdottomasti estä. Oikeastaan ainoa asia, mikä hoidon voi estää, on suun huono hygienia. Silloin rautoja ei voi laittaa, koska niiden käyttö tekee hygieniasta huolehtimisesta entistä haastavampaa. Ientulehdukset pitää hoitaa kuntoon, ennen kuin oikomishoito voidaan aloittaa.

7. Onko hoito kallista?

Haarukka on iso ja leveä. Hintaan vaikuttaa paljon, kuinka laajaa hoito on ja millaisia rautoja käytetään. Hoidoista 95 prosenttia mahtuu hintahaarukkaan 2 000–10 000 euroa. Muutamalla sadalla eurolla ei saa mitään aikaiseksi, sillä sen verran kuluu pelkästään oikomiskojeiden rakentamiseen ja purkamiseen. Kelakorvausta ei saa automaattisesti. Kela tekee potilaskohtaisesti päätöksen omien kriteeriensä mukaan. Jos korvausta saa, se on noin 20 prosenttia todellisista kustannuksista.

8. Miten hampaita hoidetaan oikomisen aikana?

Ihan tavallisesti hammasharjalla, tahnalla, hammasväliharjalla, purskuttelulla ja tarvittaessa käynnillä suuhygienistin luona. Raudan ja hampaan saumakohta on kaikkein riskialtein reikiintymiselle, se pitää puhdistaa erityisen hyvin, mutta periaatteessa aamuin illoin hampaiden pesu riittää. Rautoihin jää kuitenkin helposti ruokaa, joten moni rautojen käyttäjä pesee hampaat aina ruokailun jälkeen. Rautojen käyttö ei tuo muita rajoituksia elämään kuin sen, ettei hampaisiin tarttuvia karkkeja saa syödä. Omenan tai porkkanan syöminenkin on sallittua, mutta ne kannattaa syödä viipaleina.

9. Onko oikomishoidon tulos pysyvä?

Ei ilman ylläpitohoitoa. Kun raudat otetaan pois, monet tarvitsevat elinikäistä tai ainakin useita vuosia kestävää ylläpitohoitoa. Siinä hampaiden sisäpinnoille liimataan tukilankoja tai potilas käyttää oikomiskojeita öisin.

On hyvin yksilöllistä ja purentavirheestä riippuvaista, onko se muuttuvaista sorttia. Enimmäkseen purentaongelmat ovat kasvuun ja hampaiston kehitykseen liittyviä, sillä perimä vaikuttaa paljon esimerkiksi siihen, minkäkokoiset leukaluista tai hampaista tulee. Tutkimusten mukaan ihmisen omassa toiminnassa hampaiden virheasentoihin voi vaikuttaa myöhään jatkunut peukalon tai tutin imeminen lapsena.

10. Onko hampaiden oikomisella vaikutusta terveyteen?

Kyllä. Oikomishoito tuo usein helpotusta narskutteluongelmiin ja niska-hartiavaivoihin sekä päänsärkyihin. Puremistehon paraneminen voi helpottaa ruoansulatusta, kun ruoka saadaan jo suussa pilkottua paremmin, ja ruokavalio voi monipuolistua, kun purenta sujuu. Myös hampaiden paikat kestävät paremmin, sillä purentavirheet voivat edesauttaa paikkojen rikkoutumista. Oikomishoito voi tuoda hyvinvointia myös, kun käsitys omasta ulkonäöstä kohenee.

Asiantuntijana Virpi Myller, oikomishoidon erikoishammaslääkäri, City-Hammaslääkärit, Helsinki.

Seura 2/2013

X