Kannattaako ottaa influenssarokotus?

Influenssaan sairastuu vuosittain pahimmillaan puoli miljoona suomalaista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox

Influenssaan sairastuu vuosittain pahimmillaan puoli miljoona suomalaista.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

1. Milloin influenssakausi alkaa?

A- ja B-virustyyppien aiheuttamat influenssaepidemiat alkavat meillä yleensä vuodenvaihteen tietämillä. Suomeen tauti tulee yleensä Aasiasta ja eteläiseltä pallonpuoliskolta. Vuodesta riippuen epidemia kestää 2–3 kuukautta. Voimakkuuteen vaikuttavat monet asiat, kuten onko virus ehtinyt matkan varrella muuntautua. Pandemiaksi nimitetään muutaman vuosikymmenen välein seuraavaa, epätavallisen voimakasta influenssaa.

2. Miten kausi-influenssan erottaa tavallisesta flunssasta?

Kausi-influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla, korkealla kuumeella. Tautiin liittyy myös kovia lihassärkyjä, päänsärkyä ja huonovointisuutta sekä tavallisen nuhakuumeen oireita, kuten yskää, nuhaa ja kurkkukipua. Lapsilla saattaa olla myös suolisto-oireita. Kausi-influenssa kestää ihmisestä ja perustaudista riippuen useita päiviä, ja sen jälkeenkin olo voi olla heikko. Kolmannes alle 3-vuotiaista saa jälkitautina korvatulehduksen. Kroonisesti sairailla ja raskaana olevilla, joilla on esimerkiksi astma, on muita suurempi riski sairastua keuhkokuumeeseen.

3. Kuinka herkästi
influenssa tarttuu?

Siihen vaikuttavat viruksen ominaisuudet sekä oma ja väestön vastustuskyky. Tauti tarttuu pisaratartuntana eli ilman välityksellä. Taudin voi saada kauppareissulla, kun tartunnan saanut yskii jonossa selän takana, tai kättelemällä ihmistä, joka on hetki sitten niistänyt ja viruksia on jäänyt hänen käteensä. Tauti leviää helposti esimerkiksi kouluissa, varuskunnissa ja julkisissa kulkuvälineissä. Tartunnan saanut on tartuttava jo vuorokauden ennen oireiden alkua ja jopa viikon sen jälkeen. Lapset erittävät virusta huomattavasti aikuisia enemmän, ja he voivat olla tartuttavia jopa kaksi viikkoa. Tartuttavimmillaan influenssapotilas on taudin toisena ja kolmantena päivänä.

4. Kuinka kauan
paraneminen kestää?

Perusterveenä influenssaan sairastunut voi olla jo viikon päästä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Keuhkokuumeen jälkitautina saava voi puolestaan potea viikkoja. Kun virusta on elimistössä, on kuitenkin syytä ottaa rauhallisesti. Tyypillisesti tautiin kuuluu muutaman päivän kuume. Nyrkkisääntönä on, että yhden kuumeettoman päivän jälkeen voi palata kouluun tai työhön. Influenssa voidaan varmistaa laboratorion pikatestillä, jonka tulos selviää 15–30 minuutissa. Testiä ei välttämättä tarvita, jos menossa on epidemia ja potilaan oireet viittaavat influenssaan.

5. Kuinka merkittävä
tauti on kansantaloudellisesti?

Kyllä se on merkittävä, koska influenssa toistuu joka vuosi ja siihen sairastuu 5–15 prosenttia väestöstä, siis jopa yli puoli miljoonaa suomalaista. Alle 3-vuotiaista lapsista sairastuu lähes viidennes. On harmillista, että influenssaa pidetään edelleen vain flunssana. Tauti voi olla pitkäkestoinen, koska siihen liittyy jälkitauteja. Pahimmillaan se voi johtaa sairaalahoitoon ja jopa kuolemaan. On tavallista, että aikaisemmin kotona hyvin pärjännyt vanhus joutuu pysyvästi laitoshoitoon, koska influenssa romuttaa kunnon.

6. Kenelle influenssa on vaarallinen?

Kuka tahansa voi sairastua, ja tauti voi olla vaarallinen. Riski sairastua vaikeaan influenssaan lisääntyy iän mukana, ja 65 vuotta täyttäneillä se on jo suuri. Ikäihmisen kannattaa ottaa rokote, vaikkei hän sairautensa vuoksi kuuluisi riskiryhmään. Suurimmassa vaarassa ovat esimerkiksi kroonista sydän- tai keuhkosairautta, astmaa tai diabetesta sairastavat ja ihmiset, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen lääkityksen heikentämä.

7. Kenen pitää ottaa
rokote ja milloin se
pitää ottaa?

Maailman terveysjärjestö WHO antaa vuosittain suosituksen kauden rokotteen koostumuksesta. Rokote tehdään edelliskauden valtavirusten pohjalta. Ikäihmisten kannattaa ottaa rokote, ja se on tärkeä myös raskaana oleville ja pikkulapsille. Suurimmassa riskissä olevat saavat vuosittain ilmaisen influenssarokotteen. Myös työnantajat hankkivat entistä yleisemmin rokotetta työntekijöilleen. Ellei rokotetta saa muuten, siihen voi pyytää lääkäriltä tai hoitajalta reseptin ja ostaa sen itse apteekista. Rokote maksaa noin kymmenen euroa.

Suositus on, että rokote otetaan hyvissä ajoin ennen kauden alkua, mutta viimeistään kaksi viikkoa ennen, eli suunnilleen joulukuun puolivälissä. Myöhäistä rokotteen ottaminen ei ole kauden alettuakaan. Terveysvaaraa ei ole, vaikka olisi sattumalta juuri ennen rokottamista saanut tartunnan. Yleensä terveyskeskukset aloittavat rokotukset marraskuun alussa.

8. Haavoittiko narkolepsiakohu influenssa-rokottamista?

Kyllä. Eniten laski 6–35 kuukauden ikäisten lasten influenssarokotuskattavuus, joka putosi 40 prosentista 20 prosenttiin. Suomen influenssarokotuskattavuus ei ole koskaan ollut erityisen hyvä, sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvillakin kattavuus on vain 50 prosenttia. Rokote on turvallinen, eikä siihen käytetä tehosteaineita. Rokotetta on valmistettu samalla menetelmällä 1970-luvulta lähtien ja rokotteita on käytetty miljoonia annoksia. Vakavia haittoja on ilmennyt harvoin, ja nekin ovat yleensä olleet allergisia reaktioita. Tänä vuonna äärimmäisenä varotoimenpiteenä on suositeltu, että toista kansallisessa ohjelmassa käytössä olevaa, Fluarix-nimistä rokotetta ei annettaisi alle 65-vuotiaille, koska erittäin harvinaisissa tapauksissa sillä saattaa olla merkitystä narkolepsian puhkeamiselle.

9. Onko rokotteesta hyötyä terveelle aikuiselle?

Rokote suojaa myös perustervettä tehokkaasti tautiin sairastumiselta, joskaan ei sataprosenttisesti, koska mikään rokote ei ole täydellisen tehokas. Vielä tärkeämpää rokotteen ottaminen on, jos lähipiiriin kuuluu iäkäs ihminen tai esimerkiksi syövän, reuman tai astman takia immuunipuutoksesta kärsivä. Rokotteen teho vaihtelee hyvin paljon kaudesta toiseen. Kausittaiseen tehoon vaikuttaa, miten hyvin rokotteen antigeenit vastaavat kiertäviä viruksia. Viime kaudella virukset olivat ehtineet muuntautua, ja teho jäi vajaaseen 50 prosenttiin.

10. Kauanko rokotteen teho kestää?

Reilusti yli vuoden, mutta tehosta ei ole hyötyä, jos kiertävät virukset ovat muuntautuneet. Siksi on suositeltavaa hankkia rokotus joka vuosi. Olisi tärkeää, että ihmiset ottaisivat kausi-influenssarokotteen, halutaanhan ulkomaille lähtiessäkin ottaa kaikki mahdolliset rokotukset. Vaikka influenssarokotteen saisi ilmaiseksi, sitä on jäänyt käyttämättä. Sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja vanhustenhoitolaitoksissa tehdään lujasti töitä taudin leviämisen estämiseksi.

Asiantuntijana Hanna Nohynek, yksikön päällikkö, ylilääkäri, LT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusohjelmayksikkö.

 

Seura 46/2012

X