Kuinka helposti putki jää päälle?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox
Jos lomalla haluaa levätä kunnolla, kannattaa alkoholia nauttia kohtuullisesti. Alkoholi turruttaa, eikä yhdessä olemiselle ja kokemiselle jää tilaa.

1. Kesäloman pitäisi virkistää. Auttaako alkoholi rentoutumaan?

Alkoholi antaa humaltuneelle hetkellisen rentoutumisen tunteen. Virkistymisen kannalta oleellisempaa on kuitenkin alkoholin vaikutus juomisen jälkeen, mikä ei kannusta alkoholin käyttöön. Alkoholi rikkoo unen virkistävän vaikutuksen, ahdistuneisuus ja masentuneisuus lisääntyvät ja hermot kiristyvät. Jos haluaa kunnolla levätä, alkoholi on vihonviimeinen aine, jota kannattaa käyttää.

2. Kesäkuumalla tulisi juoda runsaasti. Voiko osa nestemäärästä olla alkoholia?

Ei. Vaikka alkoholissa, esimerkiksi oluessa, on paljon vettä, se toimii nesteenpoistajan tavoin eli alkoholi pahentaa nestehukkaa. Jos esimerkiksi olutta naukkailee pitkin päivää, voi elimistöstä poistua nesteitä vaarallisen paljon. Jos vielä unohtaa syödä, voi seurata vakava natriumin puutostila. Vesi on paras janojuoma, ei alkoholi.

3. Mistä tietää, että loma-ajan alkoholinkäyttö ei ole hallinnassa?

Oleellista on, että oman päätöksen pitäisi pysyä. Jos on päättänyt, ettei juo ja siitä huolimatta juo, on aihetta huolestua. Silloin kannattaa pohtia, miksi niin kävi, vaikka kyse olisi vain yhdestä saunaoluesta.

Jos lomalla juo yli viisi annosta päivässä, se tarkoittaa raskasta juomapäivää. Kertakäytön riskirajat ovat naisilla viisi annosta ja miehillä seitsemän. Viikossa alkoholin juomisen riskiraja on naisilla 16 annosta, miehillä 24. Ne ovat rajoja, jotka tarkoittavat, että niiden ylityttyä terveydelliset riskit moninkertaistuvat.

4. Mikä on sopivaa alkoholin käyttöä lomalla?

Kohtuullinen ja mukaviin sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä käyttö. Silloin ei kompuroida, ei hakata puolisoa tai tapella naapureiden kanssa. Alkoholia otetaan vähän ja silloin tällöin, eikä siitä seuraa huonoja asioita. Alkoholi ei kuulu normaaliin ruokavalioon, eikä sen käytön pitäisi missään nimessä olla säännöllistä.

Geenit, maksan toiminta ja elimistön tottuminen alkoholiin vaikuttavat humaltumiseen ja krapulaan. Elimistö ei saisi tottua alkoholiin. Niin sanotun loiventavan ottaminen krapulaan on erittäin vaarallinen askel kohti alkoholiongelmaa.

5. Kuinka helposti alkoholiin jää koukkuun?

Vaikka alkoholin käyttömäärät eivät olisikaan olleet suuria, on myös heitä, joilla on jäänyt putki päälle. A-klinikalle tulee joka vuosi joku katkaisuun suoraan kesämökiltä. Tottumuksella on tärkeä rooli alkoholin käytön jatkumisessa. Jos alkoholi kuuluu arkirutiineihin, siitä on vaikea luopua.

Elimistö tottuu alkoholiin muutamassa viikossa. Todennäköisesti aika moni suomalainen joutuu tekemään jonkin verran töitä loman jälkeen alkoholin käytön lopettamisessa.

6. Millaisia vaaroja alkoholin liikakäyttöön liittyy?

Alkoholi aiheuttaa jo vähäisinä määrinä unihäiriöitä. Se vaikuttaa mielialaan, verenpaineeseen, ylipainon kertymiseen ja sydämen rytmihäiriöihin. Tutkimuksissa on todettu alkoholilla olevan yhteyttä myös syöpiin. Lisäksi alkoholin käyttö lisää tapaturma-alttiutta. Suomalaiset toikkaroivat humalassa ihan mahdottomasti. Alkoholi liittyy yli puoleen tapauksista, joissa terveyskeskusten päivystykseen hakeudutaan joka perjantai ja lauantai. Alkoholi aiheuttaa vakavia tilanteita, kuten aivovammoja ja hukkumisia.

7. Mistä tunnistaa alkoholimyrkytyksen?

Krapula on aina merkki alkoholimyrkytyksestä. Keskeinen oire on paha olo ja mahdollisesti oksentelu. Vakavan, jopa kuolemaan johtavan myrkytyksen oireita ovat tajunnantason häiriöt, hengityskatkokset, sydämen toiminnan häiriöt ja sammuminen. Yleensä alkoholimyrkytyksestä aletaan puhua, kun promillet nousevat yli kahden. Pahoinvointi on luontainen seuraus: elimistö yrittää päästä eroon myrkyllisestä aineesta. Se, millaisesta määrästä alkoholimyrkytys tulee, riippuu ihmisen painosta, harrastuneisuudesta, alkoholin määrästä ja siitä, kuinka nopeasti juo. Promilleihin vaikuttaa maksan kyky polttaa alkoholia.

Krapulassa on kyse muun muassa häiriintyneestä nestetasapainosta, minkä ehkäisee parhaiten olemalla juomatta tai juomalla hyvin vähän. Jos krapula kuitenkin tulee, kannattaa levätä, juoda nestettä ja syödä.

8. Miten lomalaisen runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa ihmissuhteisiin?

Jos se on häiritsevää, se vaikuttaa aina. Alkoholismi on koko perheen sairaus. Noin 20 prosenttia suomalaisista lapsista on kokenut joskus vanhempien alkoholin käytön pelottavana. Hiemankin päihtynyt on käytökseltään arvaamaton, ja sellainen pelottaa lapsia.

Vanhempien kannattaa miettiä, millaisen mallin haluavat antaa lapsille. Ihan yhtä epämukavaa on katsella vierestä puolison juomista. Se tuo parisuhteeseen suukopua ja lisää väkivallan riskiä. Jos juo koko kesäloman, tunteet ja toiminta turtuvat. Yhdessä olemiselle ja kokemiselle ei jää aikaa. Jatkuva krapulassa herääminenkään tuskin parantaa parisuhdetta.

9. Miten loma-ajan käyttöä voisi vähentää?

Alkoholin juomisen vähentäminen on perustavaa laatua oleva haaste, sillä meidän yhteiskuntamme on kyllästetty juomaan iloon ja suruun. Alkoholi on tiivis osa kulttuuria, ja ihmiset tuntuvat ajattelevan automaattisesti, ettei ilman alkoholia voi olla hauskaa.

Jokainen voi aloittaa vähentämisen itse jättämällä alkoholin ostamatta. Tee ajatusmuutos: ei ole pakko juoda, että on kivaa. Kuka on määrittänyt, että ystävien kohtaamiseen kuuluu alkoholi? Usein alkoholilla täytetään toimettomuutta ja tyhjyyttä. Mitä enemmän elämässä on aktiviteettia, sitä vähemmän on sijaa alkoholille.

10. Kumpi lopulta lihottaa lomalaista enemmän, alkoholi vai makkara?

On mahdollista, että alkoholi lihottaa enemmän, tosin usein alkoholiin vielä liitetään rasvainen syöminen. Suomalaisen kesän klassinen menu on olut ja makkara. Alkoholi on energiamäärältään verrattavissa rasvaan: yksi gramma alkoholia ja yksi gramma rasvaa sisältävät yhtä paljon kaloreita. Jos alkoholia juo päivittäin, se näkyy varmasti vyötäröllä, ellei samalla lisää kaloreiden kulutusta – mutta ei humalassa tai krapulassa.

Asiantuntijana ylilääkäri Kaarlo Simojoki, Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö.

Seura 25–26/2012

X