10 kysymystä: Kuinka lentomatkan vaivoja voi ehkäistä?

Lentomatkustamiseen liittyy monenlaisia vaivoja kuten lukkiutuneet korvat, kuiva iho ja ilmavaivat. Vaivoja voi kuitenkin helposti ehkäistä tai lievittää.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox

Lentomatkustamiseen liittyy monenlaisia vaivoja kuten lukkiutuneet korvat, kuiva iho ja ilmavaivat. Vaivoja voi kuitenkin helposti ehkäistä tai lievittää.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

1. Miksi korvat ovat lukossa lennon jälkeen?

Korkeassa ilmanalassa kaasut laajenevat ja ne aiheuttavat muun muassa ilmastointiongelmia nenän, korvan ja nielun alueella. Kun paine otsa- ja poskionteloissa kasvaa, voi tuntua päänsärkyä tai kipua välikorvassa, kun korvaan muodostuva alipaine imee tärykalvoa. Koneen noustessa kannattaa imeskellä ksylitolilla makeutettuja mentolipastilleja, syödä purukumia tai nieleskellä. Jos korvat menevät lukkoon, kannattaa ottaa nenästä kiinni ja puhaltaa ilmaa varovasti suun kautta. Lentokorvatulpista ei tieteellisten tutkimusten mukaan ole hyötyä.

2. Voiko korvien lukkoon menoa ehkäistä lääkkeillä?

Allergiakaudella vaivoja voi helpottaa antihistamiinilla. Jos lääkkeessä on mukana pseudoefedriiniä, se helpottaa myös limakalvoturvotusta. Lääkettä kannattaa ottaa pari tuntia ennen lentoa ja pitkällä lennolla uusi annos kuuden tunnin kohdalla. Nenän alueen limakalvoturvotusta ennen lentoa voi lievittää nuhatipoilla. Kun tipat valuvat kunnolla nieluun asti, ne avaavat myös takanielusta välikorvaan lähtevää ilmastointiputkea, jonka tehtävä on tasoittaa ilmanpainetta.

3. Kenelle lentosukista on hyötyä?

Lentosukista on hyötyä kaikille, joilla on taipumusta jalkojen turpoamiseen. Tieteellinen näyttö syvien laskimotukosten estämisessä on vähäistä, mutta moni kokee sukat miellyttäviksi. Jos sukkia käyttää, pitää puristuksen olla alussa lähes epämiellyttävän kova. Ellei niitä käytä, on tärkeä valita sukat ja kengät, jotka eivät kiristä nilkoista. Vähintään parin tunnin välein on hyvä nousta käytävälle seisoskelemaan ja nousta vuorotellen päkiöille ja kantapäille. Jumppaohjeita saa myös lentokoneesta.

4. Ketkä ovat suurimmassa riskissä saada laskimoveritulppa lentomatkalla?

Aikaisemmin laskimoverenkierron häiriön saaneet tai perinnöllisestä hyytymistekijähäiriöstä kärsivät. Riski on kohonnut myös ylipainoisilla ja hormonihoitoa käyttävillä ihmisillä, joilla on myös isot suonikohjut. Muilla laskimoveritulppariski alkaa kohota 40:n ikävuoden jälkeen. Terveillä laskimoveritulpan riski on kuitenkin pieni. Riskiä voi pienentää juomalla riittävästi vettä ja huolehtimalla pienestä liikkumisesta lennoilla.

5. Miksi veden juominen on lentomatkalla tärkeää?

Korkeassa ilmanalassa elimistö kuivuu normaalia herkemmin. Pitkällä, yli kuuden tunnin lennolla, normaalipainoisen aikuisen pitäisi juoda ylimääräinen desilitra vettä tunnissa. Tee sopii juomaksi hyvin. Samalla kannattaa hengitellä juoman höyryä, niin limakalvotkin kostuvat. Kahvi ja alkoholi poistavat elimistöstä nestettä, joten jokaista kahvikupillista tai alkoholiannosta kohden pitää juoda kaksi lasillista tavallista vettä. Ärtyneisyys, huono olo ja väsymys pitkillä lennoilla ovat usein oire nestehukasta.

6. Mitä lentokoneessa ei kannata syödä?

Ennen lentoa ja lennon aikana kannattaa välttää ilmavaivoja aiheuttavia, kuitupitoisia ruokia, koska elimistön kaasut laajenevat lentokorkeudessa. Näitä ruokia ovat esimerkiksi ruis, nauris, kaali ja pavut. Lennoilla tarjoiltavat kasvikset ovat yleensä kypsennettyjä, koska raakasalaatti aiheuttaa ilmavaivoja. Pikkulasten itkuun koneessa on usein syynä kaasujen laajenemisen aiheuttamat koliikkivaivat. Pikkulapsi kannattaa syöttää pari tuntia ennen lentoa ja seuraavan kerran vasta lentokorkeudessa. Aikuisenkin kannattaa syödä ennen lentoa kevyesti ja välttää hiilihappopitoisia juomia. Lentokoneeseen kannattaa pukea joustavat vaatteet ja istuessa avata housun ylänappi ja vyö, että suolistokaasut voivat laajeta rauhassa.

7. Miten silmien ja ihon kuivumisen voi välttää?

Lentokoneessa on hyvin kuiva ilma ja 20 prosenttia suomalaisista kärsii maan päälläkin kuivista silmistä. Lentomatkalle kannattaa ottaa mukaan kostutustippoja, pidemmille lennoille rasvaisia salvatippoja. Pieni putkilo kosteusvoidetta kannattaa myös sujauttaa kassiin ja levittää voidetta kasvoille juuri ennen koneeseen menoa.

Kroonisesti nenän kuivista limakalvoista kärsivän kannattaa tiputtaa apteekista ilman reseptiä saatavia A-vitamiinitippoja nenään muutaman päivän ajan ennen matkaa. Se auttaa usein myös korvien lukkoisuuteen, koska limakalvojen kuivuus heijastuu korvatorven juureen.

Lue myös: Milloin vessaan, ja mikä on paras paikka lentokoneessa? Lentoemäntä paljastaa ammattilaisen parhaat vinkit lennolle, Anna.fi

8. Voiko flunssaisena lentää?

Kyllä, tavallinen räkätauti ei sitä estä. Sen sijaan märkäistä keskikorvantulehdusta sairastavan ei pidä lentää. On kivulias kokemus, jos tulehtuneen korvan tärykalvo puhkeaa koneen noustessa. Poskiontelontulehdus ei estä lentämistä, mutta silloin kannattaa pari tuntia ennen koneen nousua ottaa särkylääkettä, ettei nousu tee kipeää. Reissuun ei kannata lähteä, jos sairaus jokin on diagnosointivaiheessa, varsinkin jos epäillään sepelvaltimotautia tai astmaa. Jos silloin sairastuu matkalla, vakuutus ei korvaa kuluja. Sen sijaan tapauksissa, joissa diagnosoitu tauti on hoidossa, vakuutus korvaa hoidon, jos tauti pahenee matkalla. Matkavakuutus on syytä muistaa ottaa aina.

9. Millaisia lääkkeitä lentomatkalle kannattaa ottaa mukaan?

Nuhatippoja, kostutussilmätippoja, särkylääkettä ja ripulilääkettä, sillä monessa matkakohteessa vaanii turistiripulin vaara. Niin lasten kuin aikuisten lentoilmavaivoihin voi kokeilla avuksi apteekista ilman reseptiä saatavaa valmistetta, joka sisältää ruoansulatuskanavan kuplia rikkovaa dimeticonia.

Reseptilääkkeet pitää aina pakata käsimatkatavaroihin alkuperäispakkauksissaan ja ottaa ainakin viikon ylimääräinen lääkitys mukaan. Suomalaisten perisynti on, etteivät he itsekään tiedä, mitä lääkkeitä syövät. Kannattaa kirjoittaa muistilapulle säännöllisesti käytettävien lääkkeiden kauppanimet, lääkkeiden vaikuttavat aineet, milligrammamäärät ja annostukset.

10. Lentopelko riesana – voiko siitä päästä eroon?

Kyllä voi. Lentoyhtiöt järjestävät käyttäytymisterapiamuotoisia kursseja, joiden tulokset tutkimusten mukaan ovat hyviä.

Kovasta lentopelosta kärsivälle lääkäri voi määrätä beetasalpaajaa, joskus harvoin jopa rauhoittavaa lääkettä.

Lievästä lentopelosta kärsivä voi rentouttaa itseään vaikkapa pienellä tuikulla viskiä. Lentopelko on hyvin yleistä, jopa kolmannes lentomatkustajista kokee lentopelkoa, voimakkaasta lentopelosta kärsii kansainvälisten arvioiden mukaan jopa 5–8 prosenttia ihmisistä.

Asiantuntijana

Jukka Riutta, matkailulääkäri, Lääkärikeskus Aava, Postitalon matkailuklinikka.

Seura 47/2012

Artikkelia on muokattu 24.4.2023 klo 18:50

X