Mihin bakteereita tarvitaan?

Bakteereilla on huono maine, vaikka suurin osa niistä on terveydelle hyödyllisiä. Ihmisen kehossa on noin puolitoista kiloa bakteereita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox

Bakteereilla on huono maine, vaikka suurin osa niistä on terveydelle hyödyllisiä. Ihmisen kehossa on noin puolitoista kiloa bakteereita.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

1. Mitä tehtäviä bakteereilla on?

Vauvat ovat syntyessään lähes steriilejä, mutta äidin bakteerit alkavat heti siirtyä lapseen. Kun ihminen kuolee, bakteerit alkavat syödä kehoa ja lahottaa sitä. Bakteerit vaikuttavat siis ihmiseen elämän aikana monella tavalla, mutta erityisen suuri merkitys niillä on esimerkiksi aineenvaihdunnassa. Niiden tehtäviä ovat immuniteetin kouluttaminen ja terveyttä edistävien yhdisteiden tuottaminen. Osa bakteereista taas osallistuu rasva-aineenvaihdunnan säätelyyn. Bakteerit voivat myös aiheuttaa ongelmia. Tutkimuksissa on selvinnyt, että ihmisten lihavuus näyttää olevan bakteerien tehostamaa.

2. Kuinka paljon erilaisia bakteereja ihmisessä on?

Ihmisen suolistossa on yli tuhat bakteerilajia, joista tunnetaan vain joka viides. Hengitysteiden limakalvoilla ja iholla on bakteerilajeja toinen mokoma. Kaikkiaan bakteereja on ihmisessä noin puolitoista kiloa.

Ihmisten bakteeristot poikkeavat toisistaan, mutta samassa perheyhteisössä elävillä on samankaltaisuuksia. Merkittävimpinä pidetään suoliston bakteereja, jotka osallistuvat niin suoliston solujen ravitsemukseen kuin ruoan pilkkomiseen. Iholla bakteereja on monessa kerroksessa ja niiden koostumus vaihtelee kehon osasta toiseen. Esimerkiksi kainaloissa on erilaista ja pysyvämpää bakteeristoa kuin sormenpäissä, joilla kosketellaan jatkuvasti erilaisia pintoja. Myös lämpötilalla on merkitystä, siksi limakalvojen bakteeristo poikkeaa ihosta.

3. Eivätkö kaikki bakteerit aiheutakaan sairastumista?

Eivät, vaan suurin osa bakteereista edistää terveyttä ja suojelee elimistöä. Geeniperimällä on osuutta sairastumiseen, koska geenit määräävät, mitkä bakteerit kiinnittyvät solujen pinnoille. Ja sekin tiedetään, että mahdollisia taudinaiheuttajia on ympäristössämme paljon ja nopeat muutokset ympäristössä voivat lisätä mikrobien merkitystä. Niin voi käydä eläinten massatuotannossa tai kun ympäristön monimuotoisuus köyhtyy. Siksi yhteiskunnalliset päätökset ovat tärkeitä asioita myös tautien ehkäisyn kannalta.

4. Mitkä ovat yleisimpiä bakteereja?

Taudinaiheuttajista yleisimpiä on pneumokokki, joka aiheuttaa välikorva- ja poskiontelotulehduksia sekä keuhkokuumetta. Stafylokit aiheuttavat haavainfektioita ja A-streptokokki nielurisatulehduksen. Kolibakteeri on tyypillinen virtsatietulehduksen aiheuttaja. Sairaala- ja laitoshoidossa on suuri riski saada tartunta toisista potilaista. Leikkauksen jälkeen infektioita voivat aiheuttaa myös elimistön omat bakteerit.

5. Miten hyvät ja huonot bakteerit eroavat toisistaan?

Terveen ihmisen kannalta suuri osa suolistossa, limakalvoilla ja iholla olevista bakteereista on hyödyllisiä. Mutta kun ihmisen immuniteetti heikkenee riittävästi, lähes mikä tahansa bakteeri voi olla vaarallinen.

Elimistössä on terveyttä edistäviä bakteeriryhmiä, joiden tunnistaminen on alkanut. Kaupoissa myydään hyllymetreittäin maitohappobakteereita sisältäviä tuotteita. Vaikka niiden tiedetään olevan hyödyksi allergian ja antibioottiripulin ehkäisyssä, niiden terveyshyötyä terveille ihmisille ei ole kunnolla vahvistettu.

6. Miten hyvistä bakteereista voi pitää huolta?

Hyvien bakteerien oikean toiminnan kannalta kaikkein tärkeintä on välttää turhia antibioottikuureja, joten kannattaa luottaa hoitavan lääkärin arvioon kuurin tarpeellisuudesta. Antibioottikuurin vaikutus näkyy suoliston bakteeristossa jopa vuosia. Hyviä bakteereja voi myös vaalia syömällä terveellisesti, esimerkiksi runsaasti kasviksia ja vähän näkyvää sokeria.

7. Miksi liika puhtaus on pahasta?

Ei puhtaus sinänsä ole pahasta eikä meillä ei ole paluuta likaiseen yhteiskuntaan. On tärkeää pitää mikrobeja kurissa ja aika ajoin vähentää niitä pesulla ja siivouksella.

Käsien pesu kymmenen kertaa päivässä ei ole liikaa. Jos kädet pestään riittävän usein ja oikeaan aikaan, hengitystieinfektioiden määrä puolittuu. Paniikki puhtauden suhteen ei silti kannata. Keittiössä ja muussa kodinhoidossa riittävät äidin ja kotitalous-opettajan neuvot. Antibakteerisia pesuaineita ei tarvita, sillä niillä ei ole osoitettu olevan terveyshyötyä. Lapsille on hyödyllistä leikkiä ulkona ja altistua luonnon omille bakteereille. Kädet on silti syytä pestä sisälle tultaessa.

8. Tehoavatko antibiootit kaikkiin bakteereihin?

Antibioottiresistentit eli antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat maailmanlaajuisesti suuri ongelma. Esimerkiksi Intiassa on 145-kertainen riski Suomeen verrattuna saada resistenttiä muotoa olevan kolibakteerin aiheuttama virtsatieinfektio.

Lääketiede etsii kuumeisesti keinoa, jolla korvata antibiootit, koska ne menettävät koko ajan tehoaan. Yhtenä vaihtoehtona voisivat olla bakteerivirukset, mutta niiden turvallisuudesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Joka bakteerilla on omat viruksensa, jotka tappavat vain omia bakteereitaan.

9. Miksi antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja muodostuu?

Antibioottien käyttö lisää vastustuskykyisiä bakteereita olipa kuuri tarpeellinen tai ei. Antibiootti tappaa herkät bakteerit ja jäljelle jäävät resistentit. Toisaalta jatkuva antibioottien käyttö antaa resistenteille bakteereille myös mahdollisuuden levitä. Suomessa syödään yksistään avohoidossa 3,4 miljoonaa antibioottikuuria vuodessa, Euroopassa jopa 400 miljoonaa. Määrää pitäisi pystyä pienentämään ainakin kolmannes.

Jotta antibioottikuuri on hyödyllinen, se on otettava lääkärin ohjeen mukaan. Pahinta on, että vanhojen kuurien loput jätetään kaappiin ja niitä otetaan myöhemmin omatoimisesti ja virheellisesti mihin vaivaan tahansa. Esimerkiksi virtsatieinfektioon saatu lääke ei tehoa poskiontelotulehdukseen.

10. Kuinka suuri uhka antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat?

EU on nimennyt sen yhdeksi kymmenestä yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Esimerkiksi Etelä-Euroopan sairaaloiden teho-osastoilla antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat niin suuri ongelma, että asian edessä on jo nostettu kädet pystyyn. Vuosittain yksistään Euroopassa kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Jos suomalaisturisti joutuu esimerkiksi Kreikassa sairaalaan, suomalaiseen sairaalaan tuotaessa hänet laitetaan eristyksiin, kunnes on osoitettu, ettei hänellä ole resistenttejä bakteereita. Suomen sairaalat ovat vielä turvallisia, mutta ulkomailta tulee koko ajan bakteereja, jotka aiheuttavat meilläkin ongelmia.

Lue myös Anna.fi: Tiskiallas voi olla kodin pahin bakteeripesä – ruokasooda ja etikka tuovat ratkaisun

Asiantuntijana Pentti Huovinen, bakteeriopin professori, Turun yliopisto.

Seura 1/2013

X