10 kysymystä: Mikä on rannekanavan oireyhtymä?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox
Rannekanavan oireyhtymä on suomalaisten yleisin käsivaiva. Usein ainoa parantava hoito on leikkaus.

1. Mikä on rannekanava ja mistä oireyhtymä johtuu?

Rannekanava sijaitsee ranteen ja kämmenen rajakohdassa. Sen pohjalla ovat ranteen pikkuluut, kattona ranteen poikkiside. Kun rannekanava ahtautuu, rannekanavassa sijaitsevan keskihermon sisäinen verenkierto ja johtumiskyky heikkenevät. Tällöin on kysymys hermopinteestä. Keskihermo hermottaa käden peukalonpuoleisia sormia sekä peukalon tyven lihaksistoa.

Rannekanavan oireyhtymä voi kehittyä nopeasti, jopa viikoissa, mutta usein se kestää kuukausia, jopa vuosia. Vaivalla on merkittävä vaikutus elämänlaatuun. Hoitamattomana rannekanavan oireyhtymä voi johtaa peukalon lihasten pysyvään surkastumiseen ja tunnon puuttumiseen keskihermon hermottamalla alueella.

2. Mikä rannekanavan oireyhtymälle altistaa?

Suurin osa rannekanavan oireyhtymistä on niin sanotusti idiopaattisia eli aiheuttaja on epäselvä. Suurimmalla osalla potilaista rannekanavan oireyhtymän puhkeaminen on monen tekijän summa ja yhtä selkeää syytä on vaikea erottaa. Vaivalle voivat altistaa diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, reuma ja ranteen alueen murtumat. Myös ikääntyminen lisää riskiä, samoin runsas alkoholinkäyttö ja ylipaino. Tupakoinnin osuus aiheuttajana on epäselvä.

Monilla vaivan esiintuloa edeltää ranteen voimakas kuormitus, kuten raskas työ tai tärinä. Monella raskaana olevalla naisella on hermopinneoireita. Kaikilla ne eivät helpota synnytyksen jälkeen.

3. Millaisia ovat oireet?

Tyypillinen oire on peukalon, etusormen ja keskisormen puutuminen varsinkin yöllä. Moni potilas kuvailee heräävänsä puutumiseen ja ravistelun helpottavan oiretta. Käsi voi puutua myös pyöräillessä, autolla ajaessa tai kun käsiä pitää ylöspäin ojennettuina. Rannekanavan oireyhtymään voi liittyä särkyä, käsi voi tuntua kömpelöltä ja hienomotoriikka kärsiä. Esimerkiksi vaatteiden napittaminen voi olla vaikeaa. Usein myös käden puristusvoima heikkenee. Niska-hartia-alueelle säteilevän epämääräisen säryn aiheuttaja voi olla rannekanavan oireyhtymä.

4. Mitä vaivojen helpottamiseksi voi tehdä itse?

Yksinkertaisin hoito, mitä kannattaa kokeilla, on yölasta. Moni nukkuu ranteet koukussa, mikä voi aiheuttaa oireilua. Merkittävä osa rannekanavan oireyhtymästä kärsivistä potilaista hyötyy yölastasta, ainakin alkuun. Lastoja voi ostaa esimerkiksi apuvälinekaupoista. Jotkut terveysasemat myös lainaavat niitä. Jos jokin asia pahentaa oireita, sitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää. Tulehduskipulääkkeistä voi olla apua, mutta nekään eivät vaivaa paranna. Niin kutsuttujen hermoliukumaharjoitteiden tekeminen ja venyttely voivat helpottaa oireita. Ohjeita niihin voi kysyä esimerkiksi työterveyshoidosta tai fysioterapeutilta.

5. Milloin pitäisi mennä lääkäriin?

Silloin, kun oireet häiritsevät arkielämää ja työskentelyä, sillä aika usein vaiva vähitellen pahenee. Joillakin se tapahtuu vuosien aikana, mutta toisilla jopa viikoissa. Joskus rannekanavan oireyhtymä pysyy vuosia samana. Joskus taas uusi työ tai uuden työkalun käyttäminen saavat oireet pahoiksi jo muutamassa viikossa. Kättä voivat kuormittaa paljon toistoa tai ranteen taivuttelua vaativat liikkeet. Jos peukalon lihaksisto alkaa hävitä tai tunnon puuttuminen on pysyvää, kannattaa hakeutua lääkäriin. Ne voivat olla merkkejä vahva-asteisesta hermopinteestä.

6. Miten rannekanavan oireyhtymää hoidetaan?

Aluksi kokeillaan niin sanottua konservatiivista hoitoa, josta tärkein on yölastahoito. Myös oireita pahentavaa rasitusta olisi hyvä välttää. Jos työ altistaa oireille, työnkuvaa pitää muuttaa. Jos se ei ole mahdollista tai ei auta tilannetta, potilas voi tarvita sairauslomaa. Kipulääkitystä, fysioterapiaa ja ultraäänihoitoa voidaan kokeilla. Jotkut potilaat voivat hyötyä kortisonipistoksista, mutta niiden teho on yleensä lyhytaikainen.

7. Kuinka rannekanavan oireyhtymää tutkitaan?

Diagnoosi tehdään potilaan oireiden, lääkärin tekemän tutkimuksen ja hermoratatutkimuksen eli ENMG:n perusteella. Potilaan haastatteleminen on erittäin tärkeää, koska diagnoosin voi asettaa usein jo potilaan antamien esitietojen perusteella. Lisäksi lääkäri arvioi käden voimaa, tuntoaistia ja kämmenen lihasten kuntoa. Lähes poikkeuksetta diagnoosi varmistetaan kuitenkin ENMG-tutkimuksella.

Leikkausta ei yleensä tehdä ennen hermoratatutkimusta. Tutkimus tehdään yleensä molempiin käsiin, sillä 60 prosentilla rannekanavan oireyhtymä on molemminpuolinen. Molempia käsiä ei silti leikata yhtä aikaa.

8. Millainen leikkaus on?

Leikkaus on ainoa parantava hoito. Jos oireet ovat hankalat konservatiivista hoidoista huolimatta tai löydökset viittaavat vakava-asteiseen pinteeseen, leikkaus on tarpeen. Leikkauksessa rannekanavan katto eli ranteen poikkiside katkaistaan. Toimenpide kestää yleensä vain 10–15 minuuttia. Leikkaus on turvallinen, mutta täysin ongelmaton se ei ole. Infektio- eli tulehdusriski on pieni. Muutenkin leikkauksen hyötyyn verrattuna riskit ovat pieniä.

Leikkaus voidaan tehdä yleensä paikallispuudutuksessa, joko avo- tai tähystystoimenpiteenä. Avoleikkaus on yleisempi tapa, siinä leikkaushaava on keskimäärin viisi senttiä pitkä. Haavan sidos otetaan kolmen päivän päästä pois ja sen jälkeen potilas saa käyttää kättä kevyesti. Raskasta käden rasittamista ei suositella ennen ompeleiden poistamista. Suurimmalla osalla potilaista riittää viiden viikon sairausloma. Jälkiseuraamuksista potilaat valittavat eniten arpikipua, mutta vähitellen sekin yleensä lakkaa. Jos hermopinne on vahva-asteinen, käteen voi leikkauksesta huolimatta jäädä pysyviä haittoja.

9. Ketkä saavat rannekanavan oireyhtymän?

Rannekanavan oireyhtymä on suomalaisten kaikkein yleisin käsivaiva. Lisäksi se on yleisin käden hermopinne. Rannekanavan oireyhtymä on selvästi enemmän naisten, ennen kaikkea keski-ikäisten naisten tauti: 70 prosenttia potilaista on naisia. Ilmaantumishuippu on vähän yli 50-vuotiailla. Kansanterveydellisesti rannekanavan oireyhtymä on merkittävä ongelma, sillä se aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja ja kuormittaa terveydenhuoltoa.

10. Voiko käsivaivoja ehkäistä?

Perusohjeena on, että kaikkea, mikä pahentaa oireita, pitää mahdollisuuksien mukaan välttää. Eniten käsioireita aiheuttavat toistotyö, voimakasta käsien käyttöä vaativat työt sekä tärisevät koneet. Hyvä ergonomia niin töissä kuin vapaa-ajan harrastuksissa on tärkeää, samoin työlaitteiden kunto. Hyvä yleiskunto suojaa monilta vaivoilta. Perussairauksien hyvä hoito kannattaa myös.

Asiantuntijana käsikirurgian erikoislääkäri Marko Sunnari, Oulun yliopistollinen sairaala.

Seura 21/2011

X