10 kysymystä: Mikä on sarjoittainen päänsärky?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox

1. Mikä on hortonin neuralgia?

Hortonin neuralgia tai Hortonin oireyhtymä tarkoittaa sarjoittaista päänsärkyä. Se on neurologinen sairaus, johon liittyy kovaa päänsärkyä ja särkykohtaukset tulevat sarjoina. Taudin nimi on peräisin lääkäriltä, joka aikoinaan tutki sarjoittain esiintyviä päänsärkyjä. Siitä käytetään myös nimitystä herätyskellopäänsärky, koska kipu alkaa usein hyvin täsmällisesti tiettyyn aikaan vuorokaudesta tai vuodesta ja se on erittäin kovaa. Sarjoittainen päänsärky ei uhkaa aivoterveyttä eikä henkeä.

2. Kuinka usein päänsärkyä tulee?

Saman vuorokauden aikana voi olla useita kipujaksoja, kohtauksia voi olla kahdeksankin päivässä. Useimmiten kipu herättää yöllä, pari tuntia nukahtamisesta. Samalla potilaalla kipukohtaus kestää suurin piirtein saman ajan ilman lääkitystä.

Sarjoittaista päänsärkyä on kahdenlaista, episodista ja kroonista. Episodisessa päänsäryssä päivittäisten kipukohtausten sarja kestää viikkokausia, mutta onneksi sitä seuraa kuukausien tai jopa vuosien tauko. Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtaukset jatkuvat kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Noin joka kymmenes sarjoittainen päänsärky muuttuu

krooniseksi.

3. Millaista kipu on?

Kipu on karmivan kovaa. Potilaat kuvaavat sitä polttavaksi, repiväksi ja läpitunkevaksi. Se on 95 prosentilla potilaista toispuoleista ja tuntuu aina samalla puolella päätä. Usein voimakkain kipu sijoittuu silmän seutuun, mutta se voi heijastua laajemmallekin alueelle.

Hortonin neuralgiaa on myös kutsuttu itsemurhapäänsäryksi, sillä se on yksi kovimmista tunnetuista kivuista. Monen naispotilaan mukaan se on kovempaa kuin synnytyskipu.

4. Liittyykö hortonin neuralgiaan muita oireita kivun lisäksi?

90 prosentilla sarjoittaisesta päänsärystä kärsivällä kipukohtaukseen liittyy silmän kyynelvuotoa. Hyvin yleistä on myös silmän sidekalvon, silmässä näkyvän valkoisen osan, punoitus, nenän tukkoisuus tai vuotaminen, silmäluomen roikkuminen tai turvotus. Kipukohtaus on niin voimakas, että potilaan on vaikea pysyä paikoillaan.

Kohtauksiin voi liittyä myös migreenioireita, pahoinvointia tai aistiarkuutta, jolloin valo, äänet tai hajut aistitaan häiritsevinä.

5. Mistä hortonin neuralgia johtuu?

Syytä sairauteen tai sen toimintamekanismeja ei tunneta. Se tiedetään, että neurologinen häiriö sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee vuorokausirytmiä ja hormonieritystä. Hypotalamuksen lisäksi myös pään alueen tärkeimmän kipuhermon, kolmoishermon, ylin eli otsan ja silmän seutuun sijoittuva haara sekä tahdosta riippumaton hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Silloin verisuonet laajenevat, tulehtuvat ja aiheuttavat kivun. Sarjoittainen päänsärky alkaa yleisimmin 20–40-vuotiaana. Lapsilla Horton on onneksi hyvin harvinaista.

6. Mikä kivun laukaisee?

Väliaivojen hypotalamuksessa asustava kellomekanismi laukaisee kipusarjan ja kohtaukset. Osin sisäsyntyisen ja perinnöllisen taipumuksen lisäksi altistavia tekijöitä on useita. Tärkeimpiä ovat tupakointi ja kipusarjan aikainen alkoholin

käyttö. Niiden lisäksi lääkkeiden tai kofeiinin liikakäyttö, alkoholi, stressi, masennus, unihäiriöt, liiallinen fyysinen rasitus, raivostuminen tai ilmanpaineen muutokset voivat provosoida kohtauksia.

7. Miten hortonin neuralgiaa hoidetaan?

Kohtauksen aikana kipua voidaan lievittää happihoidolla, ihon alle pistettävällä tai nenäsumutteena otettavalla migreenilääkkeellä tai kivuliaan puolen sieraimeen laitettavalla lidokaiinipuudutteella. Lisäksi voidaan käyttää estolääkitystä, jolla pyritään lopettamaan normaalisti viikkoja kestävä kipukohtausten sarja.

Estolääkkeinä käytetään kortisonia, verenpainetaudinkin hoitoon käytettävää kalsiuminestäjä verapamiilia ja toisinaan migreenin estolääkkeitä. Lääkitys puree parhaiten heti sairauden alussa. Lääkäriin kannattaa siksi hakeutua nopeasti. Ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet eivät kipuun auta.

8. Onko happihoidosta apua?

Kyllä. Usein kipu loppuu jo minuuteissa, kun hapen hengittäminen aloitetaan. Happihoitoon tarvitaan lääkärin resepti. Käytännössä hoito tapahtuu niin, että potilas hengittää sataprosenttista happea happipullosta maskin kautta. Happi rauhoittaa kipukohtauksen laajentamia verisuonia. Hoitoon ei liity sivuvaikutuksia tai yliannostuksen vaaraa. Helpointa hoito on järjestää kotiin, mutta pieniä happipulloja on mahdollista kuljettaa myös mukana. Happihoitoa on käytetty jo kymmeniä vuosia. Niin potilaiden kertomusten kuin tutkimusten mukaan siitä on apua, mutta kaikille ei yhtä paljon.

9. Voidaanko Hortonin neuralgiaa parantaa leikkauksella?

Kirurgiseen hoitoon päädytään vasta, kun kaikki lääkevaihtoehdot on käyty läpi eikä niistä ole ollut apua tai ne eivät potilaalle sovi. Yksi keino on aivojen syvien osien sähköstimulaatio, jossa aivojen hypotalamukseen laitetaan leikkauksessa

elektrodi, johon johdetaan sähköä.

Leikkaukseen liittyy pieni, mutta vakava riski aivoverenvuodosta. Myös laitteisiin tai sähköärsytykseen voi liittyä ongelmia. Toinen kirurginen menetelmä on vasta tuloillaan Suomeen. Siinä niskaan asennetaan okkipitaalihermoa ärsyttävä stimulaattori. Molemmat kirurgiset keinot ovat extreme-hoitoja ja niitä käytetään toistaiseksi vain epätoivoisissa tilanteissa. Sarjoittaisen päänsäryn takia leikattuja potilaita on esimerkiksi Helsingissä ollut reilu kymmenkunta.

10. Kuinka yleinen vaiva Hortonin neuralgia on?

Sarjoittaista päänsärkyä on arvioitu esiintyvän noin kolmella ihmisellä tuhannesta. Suomessa tautia sairastavia olisi näin ollen 15 000. Potilaista valtaosa, noin 80 prosenttia, on miehiä. Sairastuneiden naisten määrä on kuitenkin kasvanut. Sairauden yleistyminen saattaa liittyä lisääntyneeseen tupakointiin. Sitä, millä tavalla tupakointi sairauden puhkeamiseen vaikuttaa ei tiedetä, mutta lähes kaikki sarjoittaisista päänsäryistä kärsivät tupakoivat.

Asiantuntijana

neurologian erikoislääkäri, dosentti Mikko Kallela, Hyks, neurologian klinikka.

Seura 34/2012

X