10 kysymystä: Miksi muisti pätkii ja ihmisten nimetkin unohtuvat? Lue neuropsykologin vastaukset

Asioiden unohtelu johtuu usein tarkkaavaisuuden herpaantumisesta. Työelämässä muistamista häiritsevät jatkuvat keskeytykset.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kun muisti pätkii, milloin on syytä huolestua?

Asioiden unohtelu johtuu usein tarkkaavaisuuden herpaantumisesta. Työelämässä muistamista häiritsevät jatkuvat keskeytykset.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

Muisti pätkii – onko syytä huoleen? Kysyimme 10 kysymystä muistin heikentymisestä ja muistihäiriöistä. Näin vastaa ja neuvoo neuropsykologi Pekka Kuikka, Työterveyslaitokselta.

1.  Miksi ihmisen muisti pätkii, avaimet unohtuvat eteisen pöydälle tai lompakko hukkuu?

Ihmisen pää ei ole kone, joka toimii aina samalla tavalla. Aivot on niin monimutkainen järjestelmä, että on oikeastaan ihme, että tiedon käsittely enimmäkseen onnistuu. Jos muistihairahdukset ovat yksittäisiä, todennäköisyys muistisairauteen on erittäin pieni.

Kun huomiokyky suuntautuu toisaalle, ei tule ajateltua riittävästi, mihin esimerkiksi lompakon käsistään laskee. Kun muistijälki ei ole riittävän rikas muistamisen kannalta ja lompakko jää vielä hieman epätavalliseen paikkaan, sitä ei osaa riittävän laveasti etsiä.

2. Muisti pätkii – Onko syynä keskittymisen puute?

Kyllä. Asioiden mieleen painaminen vaatii, että tarkkaavaisuus suuntautuu niin napakasti muistettavaan asiaan, että sille saadaan tehdyksi muistijälkeä rikastuttavaa ajatustyötä.

Nykyistä työelämää valitettavasti leimaavat tällaista ajatustoimintaa alituiseen häiritsevät keskeytykset, jotka suuntaavat huomiokykyä uuteen asiaan.

3. Miksi tutuissa työtehtävissä tarvittavia asioita unohtuu?

Pitkän ajan kuluessa työelämässä mieleen painuu ajatuskarttoja työn kannalta tärkeistä käsitteistä ja taidoista. Ne sietävät hyvin myös muistisairauksien vaikutuksia. Jos työssä tarvittavia asioita unohtuu, kannattaa miettiä, unohtuvatko ne kokonaan vai eivätkö vain palaudu heti mieleen.

Ohimenevät pikkuasiat voivat unohtua, jos huomiokyky ei ole ollut aktiivisesti suuntautunut asiaan, kun siitä on esimerkiksi sovittu. Joskus taas käy niin, että vaikka asia olisi painunut hyvin mieleen, jokin muu asia sotkee huomiokykyä ja mieleen palauttamista.

4. Miksi ihmisten nimiä on vaikea muistaa?

On aivan tavallista, että harvoin tavattavien tai etäisesti tuttujen ihmisten nimet unohtuvat. Tavallisin syy on, ettei sellaisiin nimiin liity tunteita tai riittävästi asiayhteyksiä eli muistijälki on kapea. Jos nimi ei heti palaudu mieleen, nolostuminen sotkee lisää muistamista. Jos nimiä haluaa painaa mieleen, niillä kannattaa leikitellä.

Esimerkiksi Pekka Kuikka -nimen muistamista helpottaa muistikuva, jossa Pekka Puupää ui järvellä huutavan kuikan perässä. Nimien muistamisessa on myös yksilöllisiä eroja.

Lue myös: Miten Martti Suosalo opettelee repliikkinsä, kun monologissa on jopa 40 liuskaa tekstiä? ”En pysty samalla tarmolla opettelemaan arkea”

5. Voivatko masennus tai väsymys vaikuttaa muistamiseen?

Alavireiseen mielialaan ja väsymykseen liittyy usein keskittymisen vaikeuksia ja muita tarkkaavuusvaikeuksia, joista seuraa mieleen painamisen ja muistista hakemisen tehottomuutta. Esimerkiksi masennukseen usein liittyvät univaikeudet aiheuttavat päiväväsymystä, josta keskittymisen ja muistamisen vaikeudet johtuvat.

Kokemukseen muistin heikentymisestä voivat vaikuttaa myös alavireiselle tyypillinen negatiivinen käsitys itsestä ja toimintamahdollisuuksista.

6. Miksi tunnusluku unohtuu yhtäkkiä pankkiautomaatilla?

Usein käy niin, että jos tunnusluku ei heti tule mieleen, ihminen säpsähtää. Mieleen tulvahtavat tunteet sotkevat tunnusluvun mieleen palauttamista. Tilannetta ei ainakaan helpota, jos takana on jonoa.

Jos tunnuslukua ei käytä kovin usein, se ei ole vakiintunut automaattiseksi näppäilymalliksi ja silloin muistaminen on vaikeaa. Erilaisia tunnuslukuja alkaa jokaisella olla useita. Vaikka ne liittyisivätkin eri asioihin, ne voivat ”pääsykoodiosastossaan” sekaantua toisiinsa.

7. Miten muisti heikkenee ikääntyessä?

Ikääntymiseen liittyvät muutokset ilmenevät hitaasti ja ne ovat hyvin lieviä verrattuna aivosairauksien aiheuttamiin muutoksiin. Ikääntyminen ei vie pitkällä ajalla niin sanottuun säiliömuistiin tallentunutta tietoa, eikä se estä uusien asioiden oppimista.

Ainoastaan tietojen käsittelyn nopeus ja huomiokyky hidastuvat, kapenevat ja tulevat joustamattomammiksi vähitellen. Mieleen painaminen ja mieleen palauttaminen vaativat siis ikäännyttäessä hieman enemmän aikaa ja ponnistusta.

8. Voiko muistia kouluttaa paremmaksi?

Jossakin mielessä voi. Muistiin pätee sama fraasi kuin liikuntakykyyn: Use it or loose it eli käytä sitä tai menetät sen. Aktiivinen sosiaalinen elämä ja ajatustyön tekeminen ovat hyväksi muistille. Asioiden mieleen painamiseen on olemassa paljon tekniikoita.

Esimerkiksi yksittäisten asioiden muistamisen tehostajana niistä voi olla apua, mutta tekniikoiden monipuolinen ja tehokas käyttö vaatii paljon harjoittelua. Yksi helpoimmista apukeinoista on liittää muistettavaan asiaan itselle tuttuja tai huomiota herättäviä kuvitelmia.

Jotkut puheenpitäjät esimerkiksi kulkevat puheen aikana mielessään tutun reitin, jolle he ovat sijoittaneet tietyt asiat tiettyihin kohtiin.

Lue myös: Näin painat asiat mieleesi – Muinaisten roomalaisten muistitekniikka on unohtamaton tapa muistaa asiat ja treenata muistia

9. Milloin unohtelu ei ole enää normaalia?

Väliaikaiset muistin hairahdukset ovat tavallisia, eikä niistä kannata huolestua. Jos unohteluita sattuu tiheästi ja pysyväluonteisesti, tärkeiden asioiden muistiin painaminen on vaikeutunut ja unohtelu haittaa arkielämää, on syytä mennä lääkäriin.

Esimerkiksi ikääntymisen aiheuttamat muutokset ovat hitaita, ne eivät tule esiin parissa vuodessa. Muistiin vaikuttavien sairauksien määrä on hyvin suuri.

Lue myös: Muistisairaus etenee salakavalasti – Näin yllättävästi yleisimmät muistisairaudet voivat oireilla

10. Miten muististaan voi pitää huolta?

Elämäntavoilla on merkitystä myös aivoterveydelle. Päätä kannattaa käyttää aktiivisesti, harrastaa liikuntaa ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Erilaisten taitojen ylläpitäminen aktivoi psyykeä ja aivojen toimintaa.

Ruokavalio, joka on hyväksi sydämelle ja verenkierrolle, on terveellistä myös aivoille. Lisäksi kannattaa huolehtia riittävästä rentoutumisesta ja yöunesta.

Stressi ja univaje hidastavat ja kapeuttavat aivojen tietojenkäsittelyä. Myös päihteiden välttäminen kannattaa, sillä runsas alkoholinkäyttö hidastaa aivojen toimintaa.

Lue myös: Kaijan muistiongelmat paljastuivat Alzheimerin taudiksi: ”Olen ollut avoin ja kertonut sairaudestani kaikille”

Kaija Hautalan muistivaikeudet Alzheimerin taudin oireita.

”Olen kiitollinen, että olen näin hyvässä kunnossa ja saan nauttia eläkepäivistäni”, Alzheimer-diagnoosin saanut Kaija Hautala sanoo. © Krista Luoma

X