10 kysymystä: Miksi naiset kaatuvat miehiä herkemmin?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox

1. Miksi ikääntynyt kaatuilee?

Yksi tärkeimmistä kaatumisia estävistä tekijöistä on lihasvoima. Lihaksiston pitäisi reagoida voimakkaasti, kun ihminen on kaatumassa. Kun ihminen vanhenee, lihasvoima ja tasapaino heikkenevät. Luonnollisen ikääntymisen lisäksi niitä voivat huonontaa myös lääkkeet ja sairaudet. Näön heikkeneminen voi aiheuttaa kompastumisen tai liukastumisen. Ikäihmisille on tyypillistä myös huimaus, erityisesti äkillisen ylösnousun jälkeen.

Kaatumisissa yksilöstä itsestään johtuvat syyt korostuvat, mitä vanhemmaksi ihminen tulee. Yli 80-vuotiailla neljässä viidestä kaatumisessa syy on ollut ikäihmisen omassa kunnossa, ei ympäristössä.

2. Millaisia ympäristöstä johtuvia syitä kaatuiluun voi olla?

Kun alle 30-vuotias kaatuu, syy on yleensä ympäristössä, kuten tien liukkaudessa tai kulkureitillä olleessa esteessä. Myös iäkkäillä yleisimpiä kaatumisen syitä ovat kompastuminen ja liukastuminen.

Selkeitä ympäristösyitä ovat lisäksi esimerkiksi lattialle jäänyt vesi, kulkureitille unohtunut este tai hiekoittamatta jäänyt jäätikkö. Ne kaatavat yöllä vessaan menevän tai aamulla kauppaan kiirehtivän ikäihmisen.

3. Miksi iäkäs loukkaantuu kaatuessaan helpommin kuin nuori?

Ikäihmisen kaatuminen on holtitonta, kun normaalit suojaamissuojaamisrefleksit toimivat hitaasti. Silloin käsiä ei ehditä saada eteen pehmentämään kaatumista, vaan ikäihminen kaatuu kuin lipputanko. Silloin syntyy myös vammoja. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä holtittomampaa kaatumisestakin tulee. Kaatumisvammoihin vaikuttaa myös luuston tiheys: ikäihmisillä luuston kunto on hauraampaa kuin nuorilla.

4. Vaikuttaako pelko kaatumisesta ikäihmisen elämänlaatuun ja terveyteen?

Kaatumispelkoa on tutkittu paljon, ja sen on todettu selvästi heikentävän niin elämänlaatua kuin kiertotietä terveyttäkin. Kun kaatuminen pelottaa, ikäihminen suistuu vähitellen noidankehään, jossa hän alkaa alkaa vältellä liikkumista. Silloin elämänpiiri pienenee, sosiaaliset kontaktit vähenevät ja lihaskunto heikkenee. Kaatumispelko on monitahoinen ongelma. Siitä voivat kärsiä myös ikäihmiset, jotka eivät ole koskaan kaatuneet.

Pelko on myös sukupuolikysymys, sillä naisia kaatuminen pelottaa keskimäärin enemmän kuin miehiä. Kaatumispelko voi saada liian suuret mittasuhteet, jos asiasta ei pääse keskustelemaan kenenkään kanssa.

5. Miksi naiset kaatuilevat useammin kuin miehet?

Tutkimusten mukaan iäkkäät naiset kaatuvat noin kaksi kertaa useammin kuin miehet. Selkein selitys on, että naisilla on huonompi lihasvoima ja tasapaino kuin miehillä. Toinen syy, mitä on epäilty, liittyy naisten kävelytyyliin. Naiset kävelevät jalat peräkkäin kun taas miehet kävelevät jalat leveämmällä. Tieteellinen näyttö kävelytyylin vaikutuksesta kaatumiseen on kuitenkin vielä puutteellista.

6. Miksi miehille tulee kaatumisesta useammin vakavia vammoja kuin naisille?

Syytä ei tarkkaan tiedetä. Miehet ovat keskimäärin pidempiä ja painavampia kuin naiset, jolloin myös miesten kaatumisvoimat ovat suuremmat. Miesten kaatumisten on arvioitu olevan muutenkin holtittomampia ja kovempia kuin naisten. Miehillä on naisia useammin kaatumiseen altistavana tekijänä alkoholi. Myös iäkkäiden miesten kaatumisissa alkoholilla on osuutta.

7. Mitkä ovat tavallisimmat seuraukset kaatumisesta?

Vähintään joka toinen kaatuminen aiheuttaa jonkin vamman. Yleisimpiä ovat ruhjeet, mustelmat, haavat ja venähdykset. Vakavista vammoista yleisin on luun murtuminen. Suomessa kaatumisesta johtuvia ja hoitoa vaativia murtumia sattuu iäkkäille vuosittain liki 20 000. Luunmurtumista yli 80-vuotiailla puolet on lonkkamurtumia, joiden hoito edellyttää aina leikkausta.

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän lisääntyy myös päävammojen osuus murtumien rinnalla. On hyvin huolestuttavaa, että tilastojen mukaan päävammat ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina. Tarkkaa syytä siihen ei tiedetä.

8. Kuinka yleisiä kaatumiskuolemat ovat?

Tuoreimpien tilastojen mukaan yli 50-vuotiaita kuoli viime vuonna kaatumisen seurauksena 1 200. Se on yli neljä kertaa enemmän kuin suomalaisia kuolee vuosittain tieliikenteessä. Kaatumiskuolemat lisääntyvät varsin jyrkästi iän mukana. Tarkkaa kuolinsyytä on vaikea sanoa, koska kaatumiskuolemissa sitä ei merkitä Suomessa kuolinsyytilastoon. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan kaatumiskuolemissa kuolema on aiheutunut yleisimmin päävammoista ja lonkkamurtumista.

9. Hyötyykö ikääntynyt voima- ja tasapainoharjoittelusta kaatumisen ehkäisyssä?

Kyllä, siitä on olemassa paras mahdollinen tieteellinen näyttö. Joidenkin tutkimusten mukaan kaatumisriski vähenee voima- ja tasapainoharjoittelun ansiosta jopa puolella. Tutkimusten mukaan harjoitusten teho alkaa näkyä, kun niitä tehdään vähintään kolmesti viikossa. Useammin ja vähemmän kerrallaan on parempi keino kuin kerran viikossa pitkään. Parasta olisi sisällyttää harjoituksia päivittäiseen liikuntaan. Yksi hyvä ja arkipäiväinen harjoituskeino on sauvakävely epätasaisessa maastossa. Voimaa voi hakea myös esimerkiksi kuntosalilta tai ikääntyneille suunnatuilta ryhmäliikuntatunneilta. Suomen fysioterapeutit ovat juuri julkaisseet uudet kaatumisten ehkäisysuositukset. Terveellisten elämäntapojen lisäksi ikääntyneen on suositeltavaa käyttää D-vitamiini- ja kalsiumlisää.

10. Millaisia apuvälineitä kaatumisen ehkäisyyn kannattaa talvella käyttää?

Kengissä käytettävät liukuesteet ovat hyvät hankinta. Niitä on monenlaisia, mutta irrotettavat lienevät monikäyttöisimmät. Keppi tai kävelysauvat ovat hyvä tuki ulkoillessa. Apuvälinekaupasta saatavista lonkkasuojaimista on kaatuessa suuri hyöty. Erityisen liukkailla keleillä iäkkään kannattaa välttää ulkona liikkumista. Kodin vaaratekijöiden kartoituksia tekevät fysio- ja toimintaterapeutit. Tärkeää on esimerkiksi pitää kulkuväylät esteettöminä ja huolehtia hyvästä valaistuksesta. Näön tarkastuksessa kannattaa käydä säännöllisesti.

Asiantuntijana

ylilääkäri, liikuntafysiologian ja urheilulääketieteen dosentti Pekka Kannus, UKK-instituutti.

Seura 6/2012

X