Vaihdevuodet – asiantuntijan vastaukset 10 kysymykseen menopaussista ja vaihdevuosista
Naisen hedelmällisyys päättyy vaihdevuosiin. Vaihdevuosiin liittyy oireita, kuten kuumia aaltoja ja unettomuutta. Oireita voidaan hoitaa ja niitä kannattaa hoitaa.
Vaihdevuodet voivat tuoda mukanaan kuumia aaltoja.
Vaihdevuodet tarkoittavat ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta lakkaa. Menopaussi taas tarkoittaa viimeisiä, ilman hormonihoitoa tulevia kuukautisia. Esitimme naistentautien erikoislääkärille Päivi Pololle 10 kysymystä vaihdevuosista. Lue asiantuntijan vastaukset!
1. Mistä naisten vaihdevuodet johtuvat?
Vaihdevuodet johtuvat munasarjojen tuottaman naissukupuolihormonin estrogeenin tuotannon loppumisesta. Se liittyy naisen ikääntymisestä johtuvaan hedelmällisyyden päättymiseen.
Tarkkoja mekanismeja vaihdevuosioireiden syntymiseen ei tunneta. Mutta se tiedetään, että estrogeeni säätelee useita aivotoimintoja, kuten tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa, jonka alaisena elimistön lämmönsäätely on. Lisäksi estrogeeni vaikuttaa muiden muassa unensäätelykeskukseen ja moniin hermovälittäjäaineisiin, kuten mielialan säätelylle tärkeään serotoniiniin.
2. Missä iässä naisten vaihdevuodet alkavat?
Vaihdevuodet ovat noin kymmenen vuoden ajanjakso, jonka keskivaiheilla kuukautiset jäävät pois.
Kuukautisten loppumista kutsutaan menopaussiksi, ja se tapahtuu keskimäärin 51–52-vuotiaana. Kuukautiset voivat jäädä pois pikkuhiljaa tai yhtäkkisesti. Kuukautiskierron pituuden vaihtelut, tiputteluvuodot tai vuodon pidentyminen ovat tyypillisiä kuukautishäiriöitä vaihdevuosissa.
3. Millaisia ensimmäiset vaihdevuosioireet ovat?
Tyypillisiä vaihdevuosioireita ovat kasvojen ja rinnan alueelta alkavat kuumat aallot, jotka yleensä koetaan yhtäkkisenä, rasituksesta riippumattomana ihon kuumuutena ja kihelmöintinä. Oire kestää usein vain kymmeniä sekunteja. Usein oiretta seuraa ajoittain erittäinkin voimakas hikoilu. Osalla naisista kuumaa aaltoa seuraa sisäinen kylmyyden tunne. Tyypillisesti kuumat aallot ja hikoilu tulevat yöllä ja herättävät unesta, mutta niitä saattaa tulla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.
Unioireet ovat myös ensimmäisiä vaihdevuosioireita. Osalla naisista yleisimpiä ja vaikeimpia ovat mielialaoireet, kuten masentuneisuus, ahdistus ja aloitekyvyttömyys. Tyypillistä on myös limakalvojen kuivuus, erityisesti synnytinelinten alueella.
4. Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa hiustenlähtöä?
Kyllä. Se johtuu naishormoni estrogeenin ja mieshormoni testosteronin pitoisuuden suhteellisesta muutoksesta. Vaikka naisillakin erittyvän testosteronin pitoisuus laskee vaihdevuosissa, estrogeenin pitoisuus laskee vielä enemmän. Kun tilanne kääntyy testosteronivoittoiseksi, hiuksia voi lähteä, varsinkin ohimoilta. Toinen tärkeä hiustenlähtöön tai hiusten laadun muutokseen vaikuttava tekijä on kilpirauhashormoni, jonka arvot on tärkeät tarkastaa hiustenlähdön yhteydessä.
5. Kuinka pitkään voi tulla raskaaksi?
Hedelmällisyys päättyy munasarjojen toiminnan lakattua. Normaali vaihteluväli on 44–45 vuotta. Jos munasarjojen toiminta loppuu liian aikaisin eli ennen 40:ää ikävuotta, nainen tarvitsee hormonihoitoa, koska hormonit ovat erittäin tärkeitä luuston ja sydän- ja verisuonielimistön terveyden kannalta.
Munasarjojen toiminta ei aina lopu yhtäkkisesti, vaan kuukautiset voivat olla pois jonkin aikaa ja sitten taas palata, kun munasarjojen toiminta vielä joksikin aikaa elpyy. Ehkäisystä tuleekin huolehtia, sillä pieni raskauden mahdollisuus on olemassa vaihdevuosien kynnykselläkin.
6. Kun vaihdevuodet alkavat, kannattaako käydä lääkärissä?
Vaihdevuosien alkaminen itsessään ei ole syy mennä lääkäriin. Vain osalla vaihdevuosioireet ovat niin vaikeita, että niiden hoitamiseen tarvitaan lääkärin määräämää lääkitystä.
Sen sijaan synnytinelinten limakalvojen paikalliseen hoitoon tarkoitettuja valmisteita tulisi lähes kaikkien vaihdevuosi-ikäisten naisten käyttää. Lähes kaikkia paikallisvalmisteita voi hankkia apteekista ilman reseptiä, eivätkä ne kaikki sisällä hormoneja. Gynekologilla käynti on jokaisen naisen oma valinta.
7. Voiko vaihdevuosi-ikäisen virtsankarkailua hoitaa?
Virtsankarkailu pahenee usein vaihdevuosien jälkeen sidekudoksen löystyessä, vaikka oiretta voi olla jo paljon ennen vaihdevuosia. Virtsankarkailua on tyypillisesti kahdenlaista: ponnistus- ja pakkovirtsankarkailua.
Ponnistusvirtsankarkailua voidaan hoitaa tehokkaasti leikkauksella, joka voidaan tehdä myös hyvinkin iäkkäälle.
Pakkovirtsankarkailua voidaan hoitaa lääkkeillä. Myös fysikaalinen hoito voi olla tuloksekasta. Vaihdevuosien hoitoon käytettävät, emättimeen annosteltavat hormonit auttavat jonkin verran lievässä virtsankarkailussa ja ehkäisevät virtsatietulehduksia. Ne ovat tärkeä tukihoito varsinaiselle virtsankarkailuhoidolle.
8. Millaisia vaihtoehtohoitoja vaihdevuosi-oireiden lievittämiseen on?
Hormonihoito on paras täsmähoito vaihdevuosioireisiin, mutta ellei nainen halua sitä käyttää, voidaan kokeilla tiettyjä mielialalääkkeitä, epilepsialääkkeitä ja belladonnaa sisältäviä valmisteita. Sen sijaan kasviestrogeeneista ei ole tutkimuksissa todettu olevan lumelääkettä suurempaa apua.
Kuumiin aaltoihin kannattaa kokeilla kerrospukeutumista ja hengittäviä vaatteita. Makuu- ja työtila kannattaa pitää viileänä ja välttää kuumia juomia ja ruokia. Liikunta vähentää kuumia aaltoja ja unihäiriöitä, mutta silloin vaaditaan raskasta liikuntaa 3–4 kertaa viikossa. Joitakin naisia auttavat rentoutusharjoitukset.
9. Millaisia haittoja hoitoihin voi liittyä?
Hoidot voivat alussa aiheuttaa rintojen turvotusta, joka voi tuntua kipuna. Oire ei ole yhteydessä rintasyöpään, vaan se tasaantuu vähitellen. Jos rintojen aristus on pitkäaikaista, tulee annosta vähentää tai siirtyä hormonikorvaushoidon kaltaiseen valmisteeseen tiboloniin. Myös tiputteluvuotoja voi tulla, erityisesti hoidon alussa. Jos tiputteluvuotoja ilmaantuu naiselle, joka on pitkään käyttänyt hormonihoitoa ilman haittoja, on syytä käydä lääkärissä selvittämässä vuodon syy.
10. Onko hormonihoito turvallista?
Hormonihoito, estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmä, lisää vuosittaista rintasyöpäriskiä noin kahdeksan promillea. Pelkkä estrogeenihoito näyttää rintasyöpäriskin valossa olevan jonkin verran yhdistelmähoitoa turvallisempi, mutta se lisää kohtusyövän riskiä, joten sitä voi käyttää vain kohdunpoiston läpikäynyt nainen.
Hormonihoito, erityisesti tablettimuotoinen, lisää myös laskimotukoksen riskiä. Siksi naiset, jotka joutuvat hormonihoidon aikana esimerkiksi leikkauksiin tarvitsevat veritulppaa estävää lääkitystä. Hormonin käyttö on tärkeä mainita aina muiden hoitojen yhteydessä. Sydän- ja verisuonitautien kannalta hormonihoito on turvallista, mikäli se aloitetaan pian vaihdevuosien jälkeen. Jos hoidon aloittamisessa on pitkä viive, voi tautiriski kasvaa. Hormonihoito ehkäisee luun haurastumista jo pieninä annoksina.
Lue myös: Pidä luut lujina – 12 faktaa osteoporoosista
Asiantuntijana
Päivi Polo, naistentautien erikoislääkäri, dosentti, Turun yliopistollinen sairaala.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Seura 5/2013. Artikkelia on muokattu 19.9.2023 klo 17:00