Miksi nenänpäässä on jatkuvasti tippa?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Kuva: Colourbox
Jatkuva eli idiopaattinen nuha alkaa äkillisesti ja usein ulkoisen ärsykkeen laukaisemana. Idiopaattinen nuha ei ole vaarallinen, mutta kiusallinen vaiva se on.

1. Mikä idiopaattinen nuha on?

Nuhalla ymmärretään tavallisessa kielenkäytössä nenän tukkoisuutta, eritteiden valumista, kutinaa ja aivastelua. Idiopaattisessa nuhassa oireet alkavat äkillisesti ja usein ulkoisen ärsykkeen laukaisemana. Sellaisia ovat esimerkiksi lämpötilan muutos, haju tai pöly. Nenä menee tukkoon ja alkaa valua runsasta, kirkasta limaa.

Toisinaan myös fyysinen rasitus laukaisee limanerityksen. Potilaat usein sanovat, että heillä on aina tippa nenänpäässä.

2. Mikä nuhan aiheuttaa?

Tarkkaa syytä ei tiedetä; idiopaattinen tarkoittaa tuntemattomasta syystä johtuvaa sairautta. Viitteitä on siitä, että kyseessä olisi nenän limakalvon hermopäätteiden välittäjäaineiden toimintahäiriö. Allergista syytä ei ole voitu osoittaa.

Toisaalta allergisessa nuhassa voi olla idiopaattisen nuhan piirteitä. Niiden erottaminen toisistaan voikin olla vaikeaa. Usein talvella idiopaattinen nuha alkaa, kun mennään sisältä lämpimästä ulos pakkaseen tai päinvastoin.

3. Kuinka yleinen vaiva idiopaattinen nuha on?

Puhtaasti idiopaattinen nuha, jossa ei ole mitään allergista mukana, ei ole kovin yleinen. On arvioitu, että idiopaattista nuhaa on noin 2–4 prosentilla väestöstä. Allergisen nuhan oireita on 20–30 prosentilla. Idiopaattinen nuha ei yleensä ole kovin nuorten ihmisten tauti. Se alkaa yleistyä keski-iässä ja sen jälkeen. Idiopaattinen nuha on yhtä yleistä sekä naisilla että miehillä.

4. Kannattaako niistää vai vetää lima nieluun?

Kaikessa nuhassa nenäliina on Ranskan hovin keksimä kirous. Kun nenää niistetään tiiviisti, ilma painaa liman poskionteloihin tai korvatorveen, ja niihin voi kehittyä tulehdus.

Luonnonmukainen tapa on ryystää lima nieluun ja sieltä se pitäisi nielaista. Se on tapa, jota yleensä lapsilta ankarasti kielletään. Menetelmä kuitenkin puhdistaa sivuonteloitten laskuaukkojen suut. Nenäliinaa käytetään sosiaalisista syistä. Jos pitää niistää, se kannattaa tehdä sierain kerrallaan ja varovaisesti.

5. Milloin vaivasta kannattaa puhua lääkärille?

Silloin, kun vaiva on häiritsevä. Mikä tahansa pitkäaikainen nuha on syy lääkärin tutkimuksiin ja tulehdusnuhan poissulkemiseen. Poskiontelotulehdus voi aiheuttaa nuhan, jota saatetaan pitää idiopaattisena nuhana. Nuha häviää, kun tulehdus hoidetaan.

Muita tutkittavia asioita ovat rakennepoikkeavuudet, polyypit ja muut nenävirtaukseen vaikuttavat esteet. Erite syntyy limakalvon limarauhasissa. Nenän limakalvoon vaikuttavia lääkeaineita tunnetaan paljon. Lääkkeellä ei useinkaan hoideta syytä, vaan oiretta. Idiopaattiseen nuhaan käytetään kortisoninenäsuihkeita tai suoraan eritykeritykseen vaikuttavaa lääkettä. Jonkin verran käytetään myös antihistamiineja.

6. Onko jatkuva nuha haitallista?

Se riippuu nuhan syystä. Jos taustalla on tulehdus, se pitää hoitaa, ennen kuin se muuttuu krooniseksi. Poskiontelotulehdus voi aiheuttaa hammasoireita, levitä silmäkuoppaan tai otsaontelosta aivojen alueelle. Pitkäaikainen tulehdus vaikuttaa yleisterveyteen ja perussairauksiin, kuten diabetekseen. Se voi myös altistaa keuhkokuumeen syntymiselle.

Märkäisen, hoitamattoman nenänsivuontelotulehduksen komplikaatioihin liittyy kuolleisuuttakin. Allergisen nuhan hoito voi viivästyttää astman puhkeamista tai helpottaa astman hyvässä hoitotasapainossa pysymistä. Jos idiopaattiseen nuhaan ei liity sivuontelotulehduksia, siitä ei ole vakavaa terveydellistä haittaa. Kiusallinen se toki on.

7. Voiko vaivaa parantaa kirurgisesti?

Varmasti auttavaa kirurgista hoitoa ei ole. Tavallisin toimenpide, jota käytetään pitkäaikaisten nuhaongelmien hoidossa, on nenän paksuuntuneen limakalvon kylmä- tai kuumakäsittely. Se vähentää limarauhasten määrää ja siten myös eritys vähenee.

Chilistä saatavan kapsaisiinin on todettu alun ärsytyksen jälkeen vähentävän eritystä. Näyttö siitä ei kuitenkaan ole vielä riittävää. Kapsaisiini voi myös laukaista astmareaktion. Nenäeritystä säätelevän hermon katkaisemista harkitaan nykyään vain poikkeustapauksissa.

8. Miksi nuhatippoja ei voi käyttää jatkuvasti?

Tipat ja suihkeet ovat hyvin tehokkaita. Ne supistavat limakalvon verisuonia, jolloin turvotus vähenee. Supistavia tippoja saa käyttää 7–10 päivää. Jatkuvassa käytössä tarvitaan yhä isompia annoksia ja yhä tiheämmin, jotta nenä pysyy auki. Lopulta mitkään määrät eivät riitä ja limakalvo paksunee niin, että nenä on pysyvästi tukossa. Allergista nuhaa niillä ei pitäisi hoitaa ollenkaan, siihen kortisonisuihkeet ovat turvallisempia. Lyhytaikaisessa käytössä tipat ovat hyviä, kuten lentomatkalla, kun nenä on tukossa tai poskiontelotulehduksessa.

9. Saako nenäongelmainen muita helpommin poskiontelo- tai korvatulehduksen?

Kyllä, pitkäaikainen nuha lisää jonkin verran riskiä. Tulehdus voi tulla, kun poskiontelot eivät pääse tyhjenemään normaalisti nenän limakalvoturvotuksen vuoksi. Välikorvassa vaikutus on samanlainen, sillä limakalvoturvotusta voi tulla myös nenänielun korvaan yhdistävään korvatorveen. Idiopaattisessa nuhassa tulehdusriski on kuitenkin pienempi kuin allergisessa nuhassa, koska limakalvojen turvotus on vain ajoittaista. Idiopaattisessa tai allergisessa nuhassa tai poskiontelotulehduksessa nenäkannusta ei ole hyötyä. Kannua on hyvä käyttää silloin, kun nenä on kuiva ja karstainen tai leikkausten jälkeen. Pitkäaikaisessa käytössä huuhtelut voivat ärsyttää nenää.

10. Miten nenän limakalvojen hyvinvoinnista voi huolehtia?

Nenän limakalvojen hyvä kunto on yleisterveyden ja alempien hengitysteiden, keuhkoputkien ja keuhkojen, kannalta hyvin tärkeää. Nuhasta kärsivän kannattaa välttää eritystä laukaisevia tekijöitä. Tupakoinnin, tupakansavun, kemikaalien ja ärsyttävien höyryjen hengittämistä on syytä välttää. Nikkaroidessa, hioessa ja pölyisiä paikkoja siivotessa kannattaa käyttää hengityssuojainta. Limakalvot tykkäisivät 90 prosentin kosteudesta, joten ilmankostuttimesta voi olla hyötyä. Iän mukana limakalvot ohenevat. Nenän kuivumiseen voi käyttää keittosuolaliuosta tai öljymäisiä, hajusteettomia kostutustippoja.

Asiantuntijana professori, ylilääkäri Juhani Nuutinen, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto.

Seura 9/2012 

X