Mistä hinkuyskän tunnistaa?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mikä on sappikivikohtaus? Lääkäri vastaa. © Colourbox
Hinkuyskää esiintyy Suomessa edelleen vuosittain. 
Taudin yleisyyttä ei tarkkaan tiedetä, sillä monilla hinkuyskää vastaan rokotetuilla oireena on vain pitkäkestoinen yskä.

1. Milloin hinkuyskää on liikkeellä?

Tautia tavataan Suomessa ympäri vuoden. Lomakuukausina tautia on liikkeellä vähiten. Tartuntatautirekisteriin hinkuyskän esiintyvyyttä Suomessa on tallennettu vuodesta 1995 lähtien. Tartuntatautirekisterin tilastoissa ilmoitettujen hinkuyskätapausten lisääntyminen näkyy esimerkiksi syksyllä, kun koulut alkavat sekä keskitalvella. Hinkuyskälle ovat olleet tyypillisiä säännöllisin välein ilmaantuvat epidemiat. Epidemioiden ilmaantuvuuteen vaikuttaa se, kuinka moni väestöstä on suojattu rokotuksin ja kuinka tehokas rokote on. Maailmalla on viitettä siitä, että nykyisin käytettävä, aikaisempaa vähemmän haittavaikutuksia aiheuttava soluton hinkuyskärokote ei antaisikaan yhtä pitkäkestoista suojaa kuin aiemmin käytetty kokosolurokote. Sen vuoksi hinkuyskätilannetta on seurattava tarkasti ja tarvittaessa tehtävä muutoksia rokotusohjelmaamme.

2. Onko hinkuyskätapauksia ollut paljon tänä vuonna?

Tänä ja viime vuonna hinkuyskätapauksia on noin 550 eli lähes kaksinkertainen määrä vuosiin 2010 ja 2009 verrattuna, mutta lähes saman verran kuin vuonna 2008. Hinkuyskää on joka vuosi, mutta tällä hetkellä näyttäisi olevan käynnissä suvantovaihe. Edellinen epidemia oli vuosina 2003 ja 2004, jolloin hinkuyskään sairastui tartuntatautirekisterin mukaan noin 1 500 ihmistä. Britanniassa on tänä syksynä ollut kova epidemia. Koska hinkuyskä on pienille vauvoille vaarallinen, siellä aloitettiin syyskuussa raskaana olevien naisten rokottaminen vauvojen suojaamiseksi, koska äidin lapsena saamat rokotukset eivät riitä suojaamaan vastasyntynyttä.

3. Voiko hinkuyskään sairastua, vaikka olisi saanut rokotteen?

Kyllä. Rokotteen teho on noin 80 prosenttia ja siksi rokotetut lapset ja aikuiset voivat sairastua hinkuyskään. Rokotettujen taudista käytetään nimitystä epätyypillinen tautimuoto. Kouluikäisillä ja aikuisilla oireena on usein vain pitkittynyt ja puuskittainen yskä. Yskä on voimakasta, mutta ei aiheuta hengitysvaikeuksia tai hengityksen vinkumista. Yskä voi jatkua niin pitkään, että herää epäilys jopa astman puhkeamisesta. Epätyypillisesti oireilevat hinkuyskää sairastavat lapset ja aikuiset aiheuttavat vaaran erityisesti alle puolen vuoden ikäisille lapsille, joiden rokotesuoja ei ole vielä riittävää.

4. Millaisia hinkuyskän oireet ovat?

Hinkuyskän tyypillinen oire on useita viikkoja kestävä, puuskittainen yskä. Yskänpuuskia esiintyy etenkin öisin ja niistä voi seurata limaoksentamista. Tauti alkaa yleensä 1–2 viikkoa kestävällä normaalia flunssaa muistuttavalla oireilulla. Sen jälkeen seuraa 2–6 viikkoa kestävä, vähitellen paheneva ja kohtauksittainen yskä. Hinkuyskän pelottava maine liittyy mahdollisiin hengitysvaikeuksiin. Taudin nimi tulee hinkuvasta äänestä, jota voi kuulua sisäänhengityksessä yskänpuuskan loppuvaiheessa. Puuskien välillä vointi on yleensä hyvä, eikä juuri muita oireita ole, esimerkiksi kuume ei liity enää yskävaiheeseen. Toipilasvaihe, jossa yskänkohtaukset vähitellen lievenevät ja harvenevat, voi kestää viikkoja, jopa kuukausia.

5. Onko hinkuyskä vaikea erottaa tavallisesti yskästä?

Kyllä, sillä rokottaminen aiheuttaa oireiden muuntumista ja varsinkin aikuisilla oireet voivat olla hyvin epätyypillisiä. Hinkuyskää epäillään syyksi suureen osaan kouluikäisten lasten pitkittyneistä yskistä tai vauvojen yskä- ja hinkukohtausten syyksi.

6. Voiko hinkuyskä olla 
vaarallinen 
saadusta rokotteesta huolimatta?

Kyllä. Vauvat saavat tällä hetkellä hinkuyskärokotteen kolmen kuukauden, viiden kuukauden ja 12 kuukauden iässä. Erityisesti alle puolivuotiaat ovat vaarassa saada hengenvaarallisen hinkuyskän, sillä kahdesta rokotteesta ei vielä saa riittävää suojaa. Rokotteen tehosteita annetaan vielä 4- ja 14–15-vuotiaille. Hinkuyskä oli Suomessa aiemmin yksi merkittävimmistä lapsikuolleisuuden aiheuttajista, ja vielä vuosina 1998–2002 neljä lasta kuoli hinkuyskään. Tautiin kuolleet olivat joko täysin rokottamattomia tai yhden rokoteannoksen saaneita.

7. Milloin kovan yskän vuoksi pitää mennä lääkäriin?

Jos pienellä vauvalla on poikkeuksellisen voimakkaita yskänpuuskia, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin, varsinkin, jos yskänpuuskiin liittyy hengitysvaikeuksia, hengityksen vinkumista tai ihon sinertymistä. Lapsi on usein vastaanotolla hyväkuntoinen, minkä vuoksi oireita on hyvä pystyä kuvailemaan tarkasti. Tarvittaessa lapsi voidaan ottaa sairaalahoitoon. Vauvoilla sairaalahoito kestää yleensä pari viikkoa.

8. Miten hinkuyskää todetaan?

Lapsilla ja aikuisilla, joilla yskä on jatkunut pitkään, hinkuyskä voidaan todeta ottamalla laboratoriokoe ja määrittämällä vasta-aineet verestä. Alle 3-vuotiailla tauti löytyy tavallisimmin nielusta otetusta näytteestä. Todellinen tapausten määrä on kuitenkin diagnosoituihin nähden moninkertainen, koska rokotetuilla tauti esiintyy lievänä ja oireet voivat olla epätyypillisiä. Kaikki, varsinkaan aikuiset, eivät hakeudu tutkimuksiin pelkän pitkäkestoisen yskän vuoksi ja tauti paranee ajallaan, mutta aiheuttaja jää tuntemattomaksi.

9. Onko hinkuyskään lääkettä?

Kyllä ja ei. Hinkuyskää hoidetaan makrolidililla, mutta se tehoaa parhaiten alle kaksi viikkoa yskineillä. Muille sitä annetaan lähinnä tartuttavuuden vähentämiseksi. Yli kolme viikkoa yskineille lääkekuuria ei tarvita, koska sillä ei ole vaikutusta taudin kulkuun. Rokotettujen pitkittynyttä yskää voidaan lievittää yskänlääkkeillä. Koko perheen hoitamista mikrobilääkkeellä harkitaan silloin, jos lähipiiriin kuuluu alle puolen vuoden ikäinen lapsi.

10. Tarttuuko hinkuyskä helposti?

Hinkuyskä leviää pisaratartuntana äärimmäisen helposti ja sen tarttumista on vaikea estää. Käsi- ja yskimishygieniasta kannattaa pitää huolta. Tartuttavuus on suurimmillaan aivan taudin alkuvaiheessa ja se vähenee taudin kestäessä. Kolme viikkoa yskineitä ei pidetä enää tartuttavina. Mikäli tartuttavassa vaiheessa olevaa tautia hoidetaan hinkuyskän hoitoon soveltuvalla antibiootilla, tartuttavuus loppuu viiden päivän kuluttua hoidon alkamisesta. Sairastuneiden lasten tulisikin olla pois koulusta tai päiväkodista viisi vuorokautta lääkehoidon alkamisesta. Pieniä lapsia hoitavan henkilökunnan hinkuyskän ehkäisy on tärkeää. Heidän hinkuyskäsuojaansa voidaan tehostaa työterveyshuollon antamilla rokotuksilla.

Asiantuntijana Hanna Nohynek, LT, yksikön 
päällikkö, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusohjelmayksikkö.

Seura 50/2012

X