10 kysymystä: Miten nivelvaivoja voi helpottaa?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox

1. Mikä on nivelten tehtävä?

Lihakset, luut ja nivelet muodostavat liikkumisen kannalta tärkeän kokonaisuuden. Jotta luita voidaan käyttää vipuvartena, tarvitaan sarana eli nivel, jonka avulla liikettä voidaan suunnata. Ihmisellä on kymmeniä niveliä. Suurimmat luurankonivelet ovat raajoissa, yhteensä kuusi paria. Niiden lisäksi niveliä on selkärangassa, jalkaterissä ja käsissä. Kallossa on leukanivelet. Nivel koostuu ruston muodostamista liukupinnoista, voitelevasta ja nivelpintaa ravitsevasta nivelnesteestä, nivelpussista ja tukisiteistä. Nivelten toiminta vaihtelee paljon sijainnin ja rakenteen mukaan.

2. Millaiset vaivat niveliä uhkaavat?

Ehdottomasti yleisin vaiva on nivelrikko eli artroosi. Se on varsinainen kansansairaus: lähes puolella suomalaisista on nivelrikko-oireita jossain elämänvaiheessa. Tyypillisimpiä paikkoja nivelrikolle ovat polvi, lonkka, alaselkä sekä peukalon ja ukkovarpaan tyvinivelet. Nivelrikossa nivelen liukupintana toimiva lasirusto vaurioituu ja lopulta häviää kokonaan. Nivelrikon oireita alkaa usein tulla viidenkymmenen ikävuoden jälkeen. Muita varsinaisia nivelsairauksia ovat nivelreuma, muut tulehdukselliset nivelsairaudet, kuten nivelpsoriasis ja selkärankareuma. Nuorilla nivelvaivoja aiheuttavat yleisimmin ylirasitus tai vammojen aiheuttamat nivelongelmat.

3. Mistä nivelvaivat johtuvat?

Huono lihaskunto ja ylipaino altistavat nivelvaivoille. Jos vähän käytettyä niveltä aletaan yhtäkkiä rasittaa, niveltä ympäröiviin kudoksiin tulee kipuja aiheuttavia rasitusmuutoksia. Rasitus voi aiheuttaa vaurioita ja oireita myös luuhun. Erittäin harvoin nivelvaivojen taustalta löytyy kasvain. Lähes kaikki nivelvaivat ovat kuitenkin hyvänlaatuisia, kuten nivelrikkokin. Merkittävään osaan nivelvaivoista löydetään syy. Aina syy ei ole nivelessä, vaan se voi olla niveltä ympäröivissä tukiside- tai jännerakenteissa. Joskus nivelen alueella tuntuvan kivun syyksi selviää hermon pinnetila esimerkiksi selkärangassa.

4. Vaikuttavatko lämpötilan tai kosteuden vaihtelut niveliin?

Vuosia jatkuneessa kylmäaltistuksessa nivel- ja lihasvaivoja näyttäisi kehittyvän enemmän kuin vastaavissa töissä lämpimissä olosuhteissa. Työtehtävät ja -rasitukset lienevät kuitenkin merkittävämpiä tekijöitä kuin ulkoiset olosuhteet. Jos niveloireita on, viileät ja vetoisat olot voivat niitä pahentaa. Todennäköisesti vanhan kansan kylmässä ja vedossa oireileva reumatismi on ollut nivelrikkoa.

5. Missä liikuntalajeissa tai ammateissa nivelet ovat vaarassa?

Erityisesti kontaktilajit, kuten jalka- ja koripallo sekä salibandy, ovat polvinivelille rankkoja. Heittolajeissa, kuten keihäänheitossa, olka- ja kyynärongelmat ovat tavallisia ja ratsastustapaturmissa olkavammat. Lajien parissa saadut vammat voivat altistaa nivelten muille ongelmille. Parantunut ergonomia työelämässä ehkäisee nivelvaivoja. Istumatyöläisen hyväkään ergonomia ei riitä, ellei työn lisäksi harrasta liikuntaa. Jatkuva istuminen ja huono lihaskunto ovat pitkällä aikavälillä riski alaselälle. Paljon nostamista sisältävä työ voi altistaa vaivoille, jos lihaskunto on huono tai nostotekniikka ei ole kunnossa.

6. Miten nivelrikon ja nivelreuman erottaa muista vaivoista?

Nivelrikko ja nivelreuma oireilevat alussa joskus samantyyppisesti: nivel voi turvota tai liikkuessa tuntuu kipua. Tulehduksellisiin nivelsairauksiin liittyy voimakas turvotus ja paikallinen kuumotus, mikä on harvinaista nivelrikossa. Nivelrikko ja nivelreuma voidaan erottaa toisistaan röntgen- ja magneettikuvien ja laboratoriokokeiden avulla. Mitä nuoremmalla nivelvaivoja on, sitä nopeammin ja laajemmin tutkimuksia on syytä tehdä.

7. Onko normaalia, että nivelet naksuvat ja rutisevat?

Kyllä. Esimerkiksi polvien, sorminivelten, nilkkojen tai olkapäiden naksuminen on aika tavallista. Ääni voi tulla itse nivelestä, mutta myös sen ympäristöstä, esimerkiksi jänne tai jännekalvo voi napsahtaa liukuessaan luun yli. Sen sijaan kipu ei kuulu normaaliin naksumiseen, eikä se muutenkaan kuuluu nivelen normaaliin toimintaan.

8. Miten nivelvaivoja voi helpottaa?

Nivelrikon ehkäisyssä ja toisaalta myös oireiden hoidossa usein paras lääke on sopiva liikunta. Ylipainon välttäminen on tärkeää, sillä se altistaa erityisesti polvien ja alaselän ongelmille. Nivelystävällisiä liikuntalajeja ovat hiihto, pyöräily, vesilajit, luistelu ja sauvakävely. Juoksukin on hyvä laji, mutta erityisesti kovalla alustalla, kuten asvaltilla juoksemisesta voi seurata useita nivelten ongelmia.

Nivelrikkopolven oireita voidaan usein vähentää ulkoisen isokokoisen saranatuen avulla. Varhaisvaiheen nivelrikko-oireissa tähystyskirurgisista toimenpiteistä voi olla apua. Pitkälle edenneen nivelrikon tai reuman hoitona tarvitaan usein tekonivelratkaisuja tai nivelten luudutuksia.

Niveloireita voidaan vähentää kipulääkkeillä, mutta toistaiseksi nivelrikkoa parantavaa lääkehoitoa ei ole olemassa.

9. Millaiset asiat
lisäävät nivelvaivojen riskiä?

Rajut urheilulajit ja ylipaino. Myös perimä vaikuttaa, erityisesti rakenteelliset poikkeavuudet. Esimerkiksi länkipolvet ovat riski polven sisäsyrjä-, ja pihtipolvet ulkosyrjänivelrikolle. Matala lonkkamaljakko altistaa lonkan varhaiselle nivelrikolle. On myös olemassa sukuja, joissa riski nivelrikkoon sairastumiselle on muita suurempaa, eikä taustalla ole esimerkiksi rakenteellisia syitä. Silloin syynä voivat olla nivelruston molekyylirakenteen perinnölliset muutokset.

10. Kuuluvatko nivelvaivat vanhenemiseen?

Kyllä. Suurin osa ihmisen kudosten rappeutumisesta on suorassa yhteydessä ikään. Ensimmäiset niveloireet alkavat usein viidenkympin jälkeen, mutta ensimmäiset muutokset nivelissä tapahtuvat usein jo paljon aikaisemmin. Nivelissä voi olla paljonkin muutoksia, ennen kuin oireita tulee. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Esimerkiksi polvinivelrikko-oireita on yli 30-vuotiaista miehistä yli kuudella, naisista peräti kahdeksalla prosentilla. Iän myötä nivelrikko yleistyy. Yli 75-vuotiaista naisista jo yli 30 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia kärsii polven nivelrikosta.

Asiantuntijana

Mikko Manninen, ylilääkäri, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Eiran sairaala, Helsinki.

Seura 45/2012

X