10 kysymystä: Miten pienet kesävammat hoidetaan?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox

1. Miten kesäisiä tapaturmia voi ehkäistä?

Tärkein asia on terve järki. Ei kannata lähteä tekemään mitään sellaista, jota ei ole ennenkään tehnyt, kuten vaikka työstämään kaatuneen puun runkoa. Vieraassa rannassa ei koskaan saa sukeltaa pää edellä. Myös tuttu ranta täytyy tarkastaa aina talven jälkeen uppotukkien ja muiden vieraiden esineiden varalta.

Kypärän käyttö on pyöräillessä ja rullaluistellessa välttämätöntä. Yleisimpiä rullaluistelijoiden vammoja ovat ranne- ja kyynärpäävammat, joten myös ranne- ja kyynärsuojien käyttö on suositeltavaa. Alkoholia kannattaa kesälläkin käyttää kohtuullisesti. Päihtyneenä ei kannata käsitellä avotulta eikä saunoa.

2. Miten pienet ihovammat, ruhjeet ja viiltohaavat, kannattaa hoitaa?

Välitön ensiapu on haavan huuhtelu vedellä. Sen jälkeen haava puhdistetaan apteekista saatavalla haavojen desinfiointiaineella. Ruhjeille, hiertymille ja asvaltti-ihottumalle parasta on ilmahoito. Vamma-alue kannattaa peittää vain silloin, kun se joutuu lian kanssa tekemisiin. Rasvoja ei ihovammoihin kannata laittaa. Laastarin käyttöäkin kannattaa harkita, sillä se hautoo ja mikrobit lisääntyvät helposti. Laastari on paikallaan ulkona leikkivillä lapsilla, mutta yöksi se kannattaa ottaa pois.

3. Mistä tietää, että haava tarvitsee tikkejä?

Ensimmäisenä vuotava haava puhdistetaan vedellä. Sitten sitä painetaan puhtaalla kankaalla tai steriilillä sidetaitoksella. Jos verenvuoto ei lakkaa kymmenessä minuutissa, haava kaipaa ompelua. Tikit ovat paikallaan myös silloin, jos haava on kovin syvä, sieltä pilkottaa esimerkiksi jännettä tai haavassa on paljon likaa. Haava voidaan ommella, kun tapaturmasta on enintään kuusi tuntia aikaa. Joissakin tilanteissa ompelu on mahdollista vielä 12 tunnin päästä. Jos haavaan on päässyt likaa, jäykkäkouristusrokotuksen voimassaolo on syytä tarkistaa, vaikka haava ei ompelua kaipaisikaan.

4. Mitä pitää tehdä, jos käärme puree?

Kyykäärmeen myrkky on ihmisille hengenvaarallista. Tutkimusten mukaan kaikki puremat eivät aiheuta ongelmia, koska vain noin puolessa käärme ehtii sylkeä myös myrkkyä. Ensiapuna pureman saanut raaja lastoitetaan liikkumattomaksi ja lääkäriin lähdetään viipymättä, erityisesti, jos kyseessä on iäkäs tai perussairas ihminen tai lapsi. Kyypakkauksista ei ole mitään hyötyä, sillä ne sisältävät aivan liian vähän lääkeaineita.

5. Millaista ensiapua tarvitaan palovammoihin?

Tärkein ensiapu on nopea kylmä, esimerkiksi viileä järvivesi. Oli kyseessä millainen palovamma tahansa, vammautunut ihoalue upotetaan 15–20 minuutiksi kylmään veteen. Auringon polttamalle iholle levitetään voidetta, ja se suojataan auringolta ja kuumuudelta. Muissa palovammoissa nyrkkisääntö on, että jos palanut ihoalue on suurempi kuin puolet aikuisen kämmenestä, on syytä lähteä lääkäriin. Pienempiin palovammoihin laitetaan voidetta, jos ei muuta ole, niin tavallista perusvoidetta, ja puhdas sidetaitos päälle. Laastaria ei kannata palaneen ihon päälle laittaa. Jatkohoidossa on tärkeää pitää vammaalue puhtaana. Jos vesikello on suuri, se kannattaa puhkaista. Pienien vesikellojen kannattaa antaa olla rauhassa, sillä ne suojaavat haavaa mikrobeilta.

6. Miten hyttysten, paarmojen tai ampiaisten pistoja kannattaa hoitaa?

Ensimmäisenä hyönteisen pistokohtaankin kannattaa laittaa kylmää. Sen jälkeen pistokohta voidellaan miedolla kortisonivoiteella. Se myös lievittää kutinaa. Allergiset voivat saada apua myös antihistamiinista. Jos ampiainen pistää kaulaan, poskiin tai suuhun ja pistokohta turpoaa ja tulee hengitysvaikeuksia, on syytä lähteä lääkäriin. Jos taas punkki puree, se pitää poistaa iholta mahdollisimman pian. Jos purema-alueelle ilmaantuu ihomuutoksia, ne on syytä näyttää lääkärille.

7. Mitä pitää tehdä, jos vahingossa syö myrkkysientä tai jotain muuta myrkyllistä?

Ensimmäisenä on parasta selvittää, mitä myrkyllistä on syönyt. Jos kyseessä on myrkkysieni, kannattaa yrittää oksentaa. Osa myrkkysienistä aiheuttaa pahoinvointia, joten oksennus voi tulla yrittämättäkin. Oksentamisen jälkeen otetaan lääkehiiltä ennen lääkäriin lähtemistä. Sitä pitäisi aina olla mukana mökillä tai muissa kenttäolosuhteissa. Annostus on 50 milligrammaa aikuisille ja lapsille gramma painokiloa kohti. Jos kyseessä on esimerkiksi liuotinaine, oksentamista ei pidä yrittää. Silloin otetaan lääkehiiltä ja lähdetään lääkäriin.

8. Kuinka kannattaa toimia, jos kaatuu rullaluistimilla ja loukkaa kätensä?

Käsi lastoitetaan, nostetaan kohoasentoon ja sille annetaan kylmähoitoa, esimerkiksi painetaan pyyhkeeseen käärityllä jääpalapussilla. Luuvammojen todennäköisyys kasvaa nopeuden mukana. Raju kaatuminen voi murtaa kovankin luun. Siksi on tärkeää, että kipeä käsi röntgenkuvataan ja mahdolliset murtumat poissuljetaan.

9. Millaista ensiapua tarvitsee tikkailta pudonnut?

Tikkailta pudottaessa loukataan useimmiten nilkka tai polvi. Se lastoitetaan ja nostetaan kohoasentoon. Jos käsi tai olkapää on loukkaantunut, käsi laitetaan kantositeeseen ja kohoasentoon. Sekä käden että jalan vammoissa tilannetta voidaan seurata hetki potilaan voinnin mukaan. Jos vamma on sattunut viikonloppuna, lääkäriin ennättää mennä seuraavana arkipäivänä. Tärkeintä on, että vammat tarkistetaan. Jos pudonnut on tajuton, hänet laitetaan kylkiasentoon. Pään käsittelyssä pitää olla silloin varovainen. Kiristävät vaatteet avataan ja varmistetaan, että hengitys sujuu. Hätänumeroon 112 kannattaa soittaa ja pyytää sieltä apua ja ohjeita ensiavun antamiseen tajuttomalle.

10. Miten ihon läpäissyt ongenkoukku poistetaan?

Ongenkoukku leikataan poikki ja työnnetään sen jälkeen koukku menosuunnassaan läpi. Haava puhdistetaan ja jäykkäkouristusrokotteen voimassaolo varmistetaan. Jos koukku on vanha ja ruosteinen, lääkäristä kannattaa hakea antibioottikuuri, ettei haava tulehdu. Kasvien piikit ja tikut pitää myös poistaa ihosta. Jos piikki näkyy, sen voi nypätä pinseteillä pois. Jos piikki on uponnut syvälle, voi olla tarpeen, että lääkäri poistaa sen. Vierasesineet on syytä saada pois ihosta viimeistään 6–12 tunnin kuluessa.

Asiantuntijana

vastaava lääkäri, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Arto Lehti, Mehiläinen, Turku.

Seura 22/2012

X