10 kysymystä: Miten punkeilta on paras suojautua?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox

1. Mitä pitää tehdä, jos punkki puree?

Ei kannata joutua paniikkiin. Tärkeintä on, että puutiainen eli kansanomaisemmin punkki poistetaan iholta mahdollisimman pian. Tunnustelemalla ei välttämättä huomaa punkkia, mutta silmällä sen kyllä näkee.

Punkin poistamisen jälkeen puremakohtaa seurataan. Siihen tulee aina peukalonpään kokoinen punoitus, mutta borrelioosiin liittyvä ihottumarengas alkaa muodostua päivien, joskus vasta viikkojen kuluessa. Ihottumarengas kasvaa kämmenen kokoiseksi ja vieläkin suuremmaksi.

Ihottuman lisäksi myös yleisoireita kannattaa seurata. Niitä ovat lämpöily, kipuilu, epämääräinen huono olo ja väsymys: kuin flunssa ilman yskää ja nuhaa. Yleisoireet voivat tulla ennen ihottumaa, yhtä aikaa ihottuman kanssa tai niitä ei tule ollenkaan.

2. Miten punkki poistetaan iholta?

Poistamiseen on monenlaisia keinoja. Rasvalla tukehduttamalla puutiaista ei kannata poistaa, sillä se voi aiheuttaa punkissa oksennusrefleksin ja lisätä mahdollisen tartunnan riskiä. Parasta on poistaa se pukkipinseteillä, -pihdeillä tai -kynällä. Punkista otetaan kiinni, ja se irrotetaan pyörittämällä, kuin ruuvaten.

Ellei apuvälinettä ole saatavilla, punkin voi irrottaa nipistämällä se kynsien väliin. Irrottamisen jälkeen ihoon jää helposti puutiaisen suukappale tai puremakärki. Sitä ei kannata kaivella ihosta, se irtoaa aikanaan itsestään.

Poistamisen jälkeen iholle ei tarvitse tehdä mitään. Esimerkiksi desinfiointi ei ole tarpeen.

3. Kenen pitäisi tehdä punkkitarkastuksia?

Punkkitarkastuksia pitää tehdä siellä, missä puutiaisia esiintyy, ja esimerkiksi paljon ulkona ja metsissä liikkuvien sekä mökkeilijöiden. Aikuisten tehtävä on tarkistaa lapset. Selän ja hiuspohjan tarkistukseen aikuinenkin tarvitsee apua. Lemmikit, jotka tulevat yöksi sisälle, kannattaa myös tarkistaa, sillä ne voivat tuoda punkkeja mukanaan. Myös kotieläimet voivat sairastua borrelioosiin.

4. Kuinka moni saa punkin puremasta borrelioosin?

Borrelioosia esiintyy kaikkialla, missä on punkkeja. Riski saada borrelioosi yksittäisestä puremasta on parin prosentin luokkaa. Saadakseen melko varmasti borrelioosin, pitäisi saada 50–100 punkin puremaa. Borrelioosia on muutama tuhat tapausta vuodessa Suomessa.

Taudin läheinen sukulainen on treponeemabakteeri, joka aiheuttaa kupan. Tartunnan saaneista 80 prosenttia saa ihotulehduksen. Hoitamattomana bakteeri leviää elimistössä tehokkaasti verenkierron mukana, eikä ole elintä, mihin se ei voisi päätyä. Ihotulehduksen jälkeen yleisimpiä ovat neurologiset oireet, kuten kasvohalvaus, niveltulehdukset, sydämen, silmien ja virtsateiden tulehdukset. Valtaosa saa vain lievän taudin. Borrelioosiin kuoleminen on äärimmäisen harvinaista.

5. Tarvitaanko borrelioosiin lääkitystä?

Borrelioosi on hoitamattomana vakava sairaus, mutta tauti paranee antibiooteilla erittäin hyvin. Yleensä hoidoksi määrätään kahden viikon penisilliinikuuri, penisilliinille allergisille on muita vaihtoehtoja. Lääkekuuri määrätään aina, kun rengasmainen ihottuma tulee, eikä vasta-ainetuloksia jäädä odottelemaan. Joskus on tilanteita, jolloin bakteeri on muhinut elimistössä pitkään. Antibiootti tappaa bakteerin, mutta bakteerin aiheuttamia tuhoja se ei korjaa.

6. Kuinka yleinen puutiaisaivotulehdus on?

Kumlingen tauti eli puutiaisaivotulehdus on hyvin harvinainen sairaus. Suomessa sitä on vuosittain vain muutama kymmen tapausta. Puutiaisaivotulehduksen aiheuttaa virus, mutta sitä on punkeissa vain tietyillä alueilla. Puutiaisaivotulehdusta aiheuttava virus tarttuu nopeasti, kun punkki on purrut. Sen saa vain alle joka kolmas tartunnan saaneista. Osalla tauti siis jää oireettomaksi.

7. Millaisia oireita puutiaisaivotulehdukseen liittyy?

Tauti on kaksivaiheinen. Ensin tulee flunssan kaltaisia oireita, lämpöilyä, kipuilua ja yleistä kehnoa oloa. Sitten alkaa noin viikon oireeton vaihe, jonka jälkeen tulevat aivo- ja selkäydintulehdukseen liittyvät oireet, voi tulla ärtyisyyttä tai halvauksia. Oireet voivat olla hyvinkin rajuja: Potilas voi menettää äkillisesti tajuntansa ja joutua tehohoitoon. Huomattavalle osalle tautiin sairastuneista jää neurologisia tai älylliseen toimintaan vaikuttavia oireita.

8. Kenen kannattaa hankkia rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan?

Turun saaristossa tai Ahvenanmaalla oleskelevien sekä Baltiassa tai Keski-Euroopassa patikoivien. Keski-Euroopassa on ollut tautia levittäviä puutiaisia niin paljon, että esimerkiksi Itävallassa koko väestö rokotetaan tautia vastaan. Mannersuomalaisten

tai satunnaisesti metsässä liikkuvan ei kannata hankkia kallista rokotetta. Ahvenanmaalaiset saavat halutessaan ilmaisen rokotteen.

9. Miten punkeilta voi suojautua?

Luonnossa liikkuessa on hyvä pukeutua pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin. Kannattaa suosia vaaleita vaatteita, sillä punkit erottuvat niiltä paremmin kuin tummista. Punkkeja voi torjua myös karkotusaineilla, koirilla voi käyttää punkkipantaa tai koiran iholle laitettavaa, useita viikkoja vaikuttavaa karkotetta. Pysyttele polulla ja vältä heinikossa kahlaamista. Ravistele vaatteet luontoretken jälkeen ulkona huolellisesti ja tee ennen nukkumaan menoa punkkitarkastus.

10. Mitkä ovat Suomen pahimpia punkkialueita?

Borrelioosia tartuttavia punkkeja esiintyy koko Suomessa Lapin eteläosien korkeudelle saakka. Punkki viihtyy metsiköiden aluskasvillisuudessa ja heinikoissa, lyhyeksi leikatulla ruoholla harvoin. Myös kaupunkien puistoissa voi olla punkkeja, esimerkiksi Helsingissä Seurasaari vilisee niitä. Punkit viihtyvät vesistöjen lähellä, erityisesti länsirannikolla, Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Puutiaisaivotulehdusta tartuttavia punkkeja esiintyy rajallisilla alueilla Simon, Kokkolan, Lappeenrannan ja varkauden seuduilla sekä Ahvenanmaan ja Turun saaristossa.

Asiantuntijana

dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Miikka Peltomaa, Korvalääkärikeskus Aino.

Seura 24/2012

X