Miten suojautua punkeilta?
Punkkien levittämiltä taudeilta voi suojautua peittävällä vaatetuksella ja huolellisella punkkitarkastuksella. TBE-rokotetta useimmat eivät tarvitse.
Miten suojautua punkeilta? Missä punkit viihtyvät? Sattuuko punkin purema? Kysyimme asiantuntijalääkäriltä 10 kysymystä punkeista.
1. Missä punkit elävät?
Puutiaiset eli punkit viihtyvät heinikoissa, pensaikoissa ja metsien aluskasvillisuudessa. Suomessa puutiaisia on eniten saaristo- ja rannikkoalueilla sekä sisämaassa järvialueilla. Pohjois-Suomessa punkkeja on hyvin vähän.
2. Kuinka suuri riski on saada punkilta borrelioosi tai puutiaisaivokuume?
Läheskään kaikki punkit eivät levitä tarttuvia tauteja. Arviolta 10–20 prosenttia puutiaisista kantaa Suomessa borreliaa. Joillakin alueilla bakteeri on kuitenkin jopa puolella punkeista.
Borreliariski riippuu myös siitä, kuinka pitkään puutiainen on kiinnittyneenä ihoon. Jos poistaa punkin vuorokauden kuluessa, infektioriski on melko pieni.
Puutiaisaivokuumetta (TBE-virus) kantavia punkkeja on vain joillakin alueilla sisämaassa, mutta lounais- ja muillakin rannikkoalueilla melko yleisesti. Suomen riskialueilla virusta on löydetty noin prosentilla puutiaisista. TBE-virus tarttuu kuitenkin nopeasti: muutamassa minuutissa.
Molemmat punkin levittämät taudit ovat yleistyneet Suomessa. Viime vuonna borrelioosiin sairastui arviolta runsaat 6 000 suomalaista. Puutiaisaivokuumetapausten määrä oli 65.
3. Miten suojautua punkeilta?
Miten suojautua punkeilta? Vaatetuksella ja punkkisyynillä. Puutiaisalueilla liikkuvan kannattaa pukeutua pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin ja työntää lahkeet sukkien sisään. Vaaleista vaatteista punkit huomaa paremmin kuin tummista.
Iho ja hiuspohja sekä vaatteet kannattaa tarkastaa joka ilta. Erityisen mielellään punkit kiinnittyvät ihon taivealueille.
Tavallisista hyttyskarkotteista ei ole apua, mutta punkkikarkotteet tehoavat kohtalaisesti. Karkotetta voi suihkuttaa myös koiraan.
4. Voiko punkin koosta päätellä, kuinka kauan se on ollut iholla?
Suurin piirtein. Ruokailun aikana puutiaisen paino noin satakertaistuu. Nuoret nymfit ruokailevat yleensä noin 3–5 päivää. Aikuiset naaraspuutiaiset ruokailevat keskimäärin viikon, joskus kaksikin viikkoa. Ruokailun jälkeen punkki irrottautuu.
5. Onko punkin purema kivulias?
Ei. Punkki pyrkii olemaan huomaamaton, jotta se saisi ruokailla iholla pitkään. Puutiainen puuduttaa pistokohdan kemiallisilla aineilla ennen imukärsän upottamista.
Moni ei huomaa punkkia lainkaan. Turunmaan saaristokunnissa tehdyn tutkimuksen mukaan parikymmentä prosenttia niistä, joille oli kehittynyt borrelioosin varhaisvaiheen rengasmainen ihottuma, ei ollut havainnut puutiaista.
6. Miten punkki irrotetaan?
Irrottamiseen voi käyttää punkkipihtejä tai tavallisia pinsettejä. Puutiainen pitää vetää rauhallisesti mahdollisimman läheltä ihoa kohtisuoraan, jolloin se napsahtaa irti. Vaikka osa imukärsästä jäisi ihoon, borreliariski ei kasva. Imukärsä voi kuitenkin aiheuttaa ihon bakteereista lähtöisin olevan tulehduksen, joten pistokohta on aina hyvä desinfioida.
7. Paljastaako apteekin punkkitesti borrelioosin?
Ei. Eurooppalainen borrelioosin asiantuntijaryhmä ei suosittele testien käyttöä, sillä niiden tulos voi olla virheellisesti negatiivinen.
Lisäksi vaikka punkkitesti antaisi positiivisen tuloksen, riski bakteerin siirtymisestä ihoon on vain noin neljä prosenttia. Sellaisessakaan tilanteessa ei kannata heti aloittaa antibioottikuuria, vaan seurata, ilmestyykö laajenevaa punoitusta.
8. Mistä tietää saaneensa borrelioosin?
Punkin poistamisen jälkeen kannattaa seurata pistokohtaa. Jos sen ympärille kehittyy hento, halkaisijaltaan vähintään viisi senttiä oleva laajeneva punoitus, pitää hakeutua lääkäriin. Tämä erythema migrans -ihomuutos tulee yleensä viikon kuluttua bakteerin saamisesta, mutta joskus siinä voi kestää useampikin viikko.
Joskus borrelia voi aiheuttaa myös muunlaisia ihomuutoksia. Jos ihomuutoksia ei tule tai niitä ei huomaa, borrelioosin tunnistaminen on hankalaa. Muita mahdollisia alkuvaiheen oireita ovat lämpöily ja päänsärky.
9. Millaisia oireita hoitamaton borrelioosi voi aiheuttaa?
Jos borrelioosia ei hoideta ihomuutosvaiheessa antiobiooteilla, se voi kuukausien päästä aiheuttaa monia oireistoja, jotka hoitamattomassa tapauksessa voivat jatkua jopa vuosia.
Jos sairaus leviää hermostoon, sitä kutsutaan neuroborrelioosiksi. Yleisimpiä hermosto-oireita ovat säryt päässä, hartioissa ja raajoissa. Borrelioosin myöhäisvaiheessa iholle saattaa kehittyä krooninen ihoa ohentava ja surkastuttava ihottumamuutos käsiin ja jalkoihin. Myös lihas- ja nivelkivut ovat mahdollisia oireita.
Lue myös: Punkki iholla – Miten borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus oireilevat?
10. Parantavatko antibiootit aina borrelioosiin?
Jos borrelioosi havaitaan ihomuutosvaiheessa, lääkäri määrään kahden viikon antibioottikuuriin. Se parantaa infektion käytännössä aina. Pidemmälle edennyt sairaus vaatii usein suonensisäisen antibioottihoidon. Tällöinkin asianmukainen antibioottihoito hävittää bakteerit elimistöstä. Joissakin tapauksissa borrelioosiin voi liittyä jälkioireistoa, joka yleensä rauhoittuu muutamassa kuukaudessa itsekseen.
11. Millainen tauti puutiaisaivokuume on?
Aluksi, noin viikon kuluttua tartunnasta, tauti esiintyy lievänä kuumeena ja epämääräisinä yleisoireina, kuten päänsärkynä tai lihassärkyinä. Osalla sairaus jää tähän. Varsinainen puutiaisaivokuume alkaa noin 2–4 viikon kuluttua ensioireista. Siihen kuuluu tyypillisesti korkea kuume sekä niskajäykkyys ja päänsärky.
Osa potilaista saa myös vakavampia oireita, esimerkiksi halvauksia. Taudista voi jäädä myös pysyviä jälkioireita.
Puutiaisaivokuumeeseen ei ole parantavaa hoitoa, mutta sairauden kehittymistä seurataan yleensä sairaalassa.
12. Kannattaako ottaa punkkirokote?
Punkkirokotetta suositellaan, jos oleskelee noin kuukauden riskialueella tai riskialueelle on tiedossa useita lyhyempiä matkoja. Suomessa riskialueita ovat erityisesti Ahvenanmaa ja Turun ulkosaaristo.
Punkkirokote suojaa puutiaisaivokuumeelta, mutta borrelioosia vastaan ei ole rokotetta.
Asiantuntijana Tyksin infektio- ylilääkäri, professori Jarmo Oksi
Lähde: Pekka Lahdenne, Jarmo Oksi, Anne Pitkäranta, Olli Vapalahti: Kuka pelkää punkkia? Kustannus Oy Duodecim.
Artikkelia on muokattu 23.5.2023 klo 15:20
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti