10 kysymystä: Onko kesäflunssa talvista ärhäkämpi?

Flunssa voi iskeä myös kesällä, sillä erityisesti loppukesästä on liikkeellä runsaasti viruksia. Flunssaisenakin voi voinnin mukaan ulkoilla, uida ja nauttia kesästä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox

Flunssa voi iskeä myös kesällä, sillä erityisesti loppukesästä on liikkeellä runsaasti viruksia. Flunssaisenakin voi voinnin mukaan ulkoilla, uida ja nauttia kesästä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

Kesäflunssa iski. Mikä avuksi? Lue asiantuntijalääkärin vastaukset.

1. Miksi kesällä saa flunssan?

Kesäflunssa voi aiheutua monesta syystä. Kesällä hyvin yleisiä ovat esimerkiksi rino-, adeno- ja enterovirukset. Rinovirukset on perinteisiä nuhakuumeen aiheuttajia ja enterovirukset ovat niiden läheisiä sukulaisia.

Yksistään rino- ja enteroviruksia on yli 200 tyyppiä. Kesäflunssan oireisiin kuuluvat tavalliset nuhakuumeen oireet, mutta esimerkiksi enterovirukset voivat aiheuttaa ihottumaa.

Osa kesäflunssaa aiheuttavista viruksista voi aiheuttaa myös vatsaoireita. Virukset tarvitsevat lisääntyäkseen ihmisen. Osa leviää pisaratartuntana, osa kosketuksen, esimerkiksi pintojen kautta.

2. Saako flunssan helpommin juuri kesälomalla, kun työpaineet purkautuvat?

Kesällä tai lomalla ei yleensä sairastuta flunssaan yhtään helpommin kuin talvellakaan. Teoriassa voidaan toki ajatella, että ennen lomaa stressi pitää stressihormonitasot ja kehon oman immuunipuolustuksen korkealla. Kun loma alkaa ja stressi helpottaa, immuunipuolustus hetkellisesti heikkenee ja virukset saattavat päästä iskemään tavallista helpommin.

Kesäflunssa ei myöskään ole talvista tautia ärhäkämpi. Tutkimusnäyttöäkään asiasta ei tiettävästi ole. Vuodenaikaa enemmän tautiin vaikuttaa, mikä virus sen aiheuttaa. Toisaalta kesällä pitkittyneen oireilun taustalla saattaa olla allergia.

3. Saako kesäflunssan helpommin, jos auton ilmastoinnin kääntää kylmälle?

Yleisesti kylmä yhdistetään sairastumiseen, mutta niin ei kuitenkaan ole. Kylmä itsessään ei voi aiheuttaa tulehdusta, se vaatii viruksen tai bakteerin.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että toistuva kylmäaltistus voi kuitenkin lisätä infektiotautien määrää. Auton ilmastointi kuivattaa limakalvoja, ja se voi aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita, kuten tukkoisuutta. Ilmastointilaite myös levittää tehokkaasti viruksia, joten jos kyydissä yksi infektion saanut aivastelee, tauti voi tarttua muihin.

4. Miksi kesäflunssa tuntuu erityisen kurjalta?

Jos tautiin liittyy kuumetta, lämmin ilma voi tehdä olosta tukalan. Kuumeessa olisi tärkeää saada elimistöä viilennettyä, mutta helteellä se voi olla melkein mahdotonta. Lisäksi asiaan voivat vaikuttaa psykologiset tekijät: kauniilla ja lämpimällä säällä on kurja maata sairaana. Varsinkin, jos pitäisi samalla pystyä nauttimaan lomasta.

5. Saako kesäflunssan yhtä hyvin ulkomaanmatkalla kuin kotimaan lomalla?

Kyllä. Vastaavia viruksia kuin koti-Suomessa on myös muualla maailmassa, joten taudin voi saada missä päin maailmaa tahansa. Erityisen helposti flunssan voi saada lentokoneessa, jossa iso joukko ihmisiä ahtautuu lähekkäin useaksi tunniksi. Porukkaan sopii aina joku, jolla on virusinfektio. Hoitoon hakeutumisessa matkalla tai matkan jälkeen pätevät samat asiat kuin yleensäkin kesäflunssassa. Jos matka on suuntautunut malaria-alueelle ja sen jälkeen tulee kuumetta, on syytä mennä lääkäriin, sillä estolääkitys ei suojaa täysin malarialta.

6. Kesäflunssa vai allergia?

Se voi olla hankalaa. Varsinkin, jos potilas ei tunne tai tiedä allergiaoireitaan entuudestaan. Myös allergia voi aiheuttaa pientä lämpöilyä, mutta korkeaa kuumetta se ei yleensä nosta. Silmien ja kurkun kutinaa voi olla virustaudissakin, vaikka tyypillisempiä ne ovat allergiassa. Joskus vasta lääkekokeilu ratkaisee, mistä taudissa on kyse.

Yleensä ajatellaan, että kirkas erite kuuluu allergiaan ja paksu flunssaan, mutta asia voi olla jopa päinvastoin. Eritteen väristäkään ei voi diagnoosia tehdä: keltaista ja vihreää räkää voi tulla yhtä hyvin virus- kuin bakteeritaudissa.

Lue myös: Oireilua ilman kuumetta: Voiko nuha ollakin allergiaa? Näin 10 kysymykseen allergiasta vastaa erikoislääkäri

7. Milloin kesäflunssaa on eniten?

Aiheuttajaviruksia on niin runsaasti liikkeellä, että yhtä ajankohtaa kesästä on mahdotonta nimetä. Monia aiheuttajaviruksia on kuitenkin liikkeellä erityisesti loppukesästä. On mahdotonta ennustaa myös sitä, millainen flunssakesästä kokonaisuudessaan muodostuu, ellei jotain erityisen poikkeavaa ilmene.

Vuonna 2010 enterorokko alkoi hyvin voimallisesti heinäkuussa, ja se näkyi poikkeavalla tavalla yhteydenotoissa terveyskeskuksiin. Tautihuippu jatkui koko loppuvuoden.

8. Hoidetaanko kesäflunssaa kuten talviflunssaa?

Tautia hoidetaan oireiden mukaan levolla ja riittävällä juomisella. Kuumetta voi alentaa lääkkeillä ja tukkoisuutta helpottaa nenäsuihkeilla. Nenäsuihkeita tulee kuitenkin käyttää vain lyhyen aikaa, sillä pitkäaikaisessa käytössä ne voivat ylläpitää tukkoisuuden tunnetta.

Mitään ehdottomia kieltoja ei ole: voinnin mukaan voi ulkoilla ja uida, mutta voimakasta fyysistä rasitusta on hyvä välttää. Saunominenkaan ei ole flunssaisena kiellettyä, mutta korkeassa kuumeessa kovia löylyjä ei suositella. Viruksen aiheuttamaan kesäflunssaan antibiootit eivät tehoa.

9. Milloin kesäflunssan kanssa kannattaa mennä lääkäriin?

Jos yleisvointi heikkenee tai tulee esimerkiksi hengenahdistusta. Viikon kestävä kova kuume on myös syy lähteä lääkäriin. Yskä tai nuha voivat kestää helposti useita viikkoja, pelkästään niiden takia lääkäriin ei ole tarvetta mennä. Jos kesäflunssan saa, sen tarttumista muihin kannattaa yrittää estää välttämällä kättelyä, niistämällä nenäliinaan vain yhden kerran ja laittamalla se niistämisen jälkeen kannelliseen roska-astiaan. Jos nenäliinaa ei ole, niin yskitään ja aivastetaan esimerkiksi hihaan, tai olkavarren ulkosyrjälle, ei käsiin.

10. Miten kesäflunssaa voi ehkäistä?

Paras tapa ehkäistä kaikkia virusinfektioita on käsien pesu. Kun kädet pestään huolellisesti vedellä ja saippualla, virukset huuhtoutuvat pois. Pesun jälkeen kädet tulee kuivata puhtaaseen pyyhkeeseen. Julkisissa tiloissa suositellaan kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä, kotona kaikilla olisi hyvä olla oma käsipyyhe. Jos käsien pesu ei ole mahdollista, kannattaa käyttää kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä. Pesun voi myös täydentää käsidesillä.

Kaikkein tehokkainta taudin ehkäisy on, jos pystyy välttämään virusta kantavien ihmisten tapaamista. Se voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä monet virukset voivat tarttua jo paljon ennen kuin mitään oireita edes tulee.

Lue myös: Selätä syysflunssa – katso tuotteet flunssan ehkäisyyn ja hoitoon!, Anna.fi

Asiantuntijana tartuntalääkäri Kirsi Valtonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Seura 29/2012

X