10 kysymystä: Pitääkö antibioottikuuri syödä loppuun?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox
Antibioottikuurit ovat lyhenemässä haittojen vähentämiseksi. Antibiootit tehoavat vain bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin. Tärkeintä hoidossa on muistaa ottaa lääke ajallaan.

1. Milloin antibiootteja tarvitaan?

Silloin, kun epäillään bakteerin aiheuttamaa tautia, joka ei muuten parane tai paranee varmemmin lääkityksen avulla. Tavalliset antibiootit tehoavat vain bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin. Sieniin ja viruksiin on omat lääkkeensä. Antibiootteja tarvitaan etenkin vaikeissa infektioissa.

Antibiootti on elävän organismin muodostama aine, joka estää toisen elävän organismin kasvua. Oikea nimitys antibiootille olisi mikrobilääke.

2. Paraneeko esimerkiksi poskiontelo tai korvatulehdus ilman lääkekuuria?

Useimmiten varmasti paranee. Flunssa on yleensä viruksen aiheuttama, ja siihen eivät antibiootit tehoa. Voimakkaassa flunssassa poskionteloissa on aina tulehdustyyppinen tilanne, eikä se tarvitse antibioottihoitoa. Poskiontelon oireisiin hyvä hoito on huuhtelu, jonka voi tehdä itse nenäkannulla. Välikorvatulehdusten hoidosta on kiistelty pitkään. Alkuvaiheessa korvassakin on virus. Taudin pitkittyessä bakteerien osuus lisääntyy. Tuore suomalainen tutkimus osoittaa, että antibiootti nopeuttaa lasten välikorvatulehduksen paranemista. Lievässä taudissa on mahdollista seurata tilannetta muutama päivä.

3. Syövätkö suomalaiset turhaan antibiootteja?

Meillä käytetään antibiootteja vähemmän kuin Etelä- ja Keski-Euroopan maissa, mutta enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Yksittäisiä, turhia antibioottikuureja on varmasti aika paljon. Useimmiten sellaisia ovat lievän hengitystieinfektion alkuvaiheessa määrätyt.

Oman bakteerikannan tuhoutumisesta on puolustusjärjestelmän kannalta enemmän haittaa kuin on tiedostettu. Joidenkin potilaiden kohdalla kuuri voi altistaa myös uudelle tulehdukselle. Väestötasolla turhat kuurit voivat olla merkittävä haitta: mitä enemmän antibioottikuureja syödään, sitä vaativammiksi muuttuvat kuureja vaativien tautien hoidot.

4. Miksi kuuri pitää syödä ajallaan ja loppuun?

Lääke pitää ottaa ajallaan, koska sitä on oltava elimistössä koko hoidon ajan riittävästi. Usein on parempi jättää kuuri kesken kuin syödä sitä lopussa epäsäännöllisesti. Kuurin loppuun syömisessä käsitykset ovat muuttumassa. Kuurit ovat esimerkiksi lyhenemässä, koska pitkissä kuureissa haitat omalle bakteerikannalle ja mahdollisuus vastustuskykyisten bakteerien kehittymiseen kasvaa.

5. Miten potilas voi varmistua, että antibiootti on valittu oikein?

Tauti ei saa pahentua enää toisena tai kolmantena hoitopäivänä. Jos tauti ei parane, tavallisin syy on, että infektio on viruksen aiheuttama tai lääke on valittu väärin. Lääkärikään ei voi aina tietää, onko tauti viruksen vai bakteerin aiheuttama. Lievissä tulehduksissa bakteerinäytettä ei ole mahdollista ottaa. Tulehdusarvon eli CRP:n tarkistaminen verestä ei aina kerro bakteerin mukana oloa.

Lääkettä määrätessään lääkäri pelaa todennäköisyyksillä. Lääke valitaan sen mukaan, mikä bakteeri yleisimmin aiheuttaa potilaan sairastaman taudin. Lääkärille on hyvä kertoa, jos jostain lääkkeestä on saanut oireita. Lääkkeen sopivuuden voi varmentaa vielä apteekista.

6. Ovatko lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit jo todellinen huolenaihe?

Kyllä ne ovat. Isoimmat uhkakuvat liittyvät suolisto- ja virtsatietulehduksia aiheuttaviin bakteereihin, joista useat ovat vastustuskykyisiä nykyisille antibiooteille. Suomessa niiden esiintyminen on vähäistä, mutta muualla maailmassa ne ovat lisääntyneet. Itärajan takainen, lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi on iso uhka, mutta tavalliselle ihmiselle merkityksellisempiä ovat esimerkiksi poskiontelotulehdusta, välikorvatulehdusta ja keuhkokuumetta aiheuttavan pneumokokin vastustuskyky niiden hoidossa paljon käytetyille makrolideille. Tämä johtuu siitä, että erityisesti penisilliiniallergiselle voi olla vaikea löytää sopivaa lääkettä.

7. Onko samaan sairauteen tarkoitettu halpa lääke yhtä tehokas kuin kallis?

Samaan bakteeriin pureva halpa lääke on yhtä tehokas kuin kalliimpikin. Molemmat sisältävät samaa antibioottia. Eri antibiootit poikkeavat toisistaan siinä, mihin bakteereihin ne vaikuttavat.

Laajakirjoinen antibiootti tepsii useisiin bakteereihin ja siksi teho on todennäköisempi. Laajakirjoinen antibiootti tuhoaa enemmän elimistön omaa bakteerikantaa. Vaikutus pyritään aina rajaamaan mahdollisimman hyvin hoidettavaan sairauteen.

8. Voiko antibiootin tehossa olla yksilöllisiä eroja?

Paranemiseen vaikuttaa aina oma puolustusjärjestelmä, jonka toiminnassa voi olla eroja ihmisten välillä. Jos valittu antibiootti tehoaa taudin aiheuttavaan bakteeriin, eivät yksilöiden väliset erot lääkkeen tehossa ole yleensä suuria. Aikaisemmin saatu antibioottihistoria voi vaikuttaa hoidon tehoon, sillä se on voinut johtaa lääkkeelle vastustuskykyisen bakteerin saamiseen. Lääkkeen teho voi olla heikentynyt myös potilailla, joita hoidetaan kehon omaa puolustusjärjestelmää heikentävillä lääkkeillä. Lääkärille on aina tärkeää kertoa muista lääkkeistä ja sairauksista.

9. Kannattaako maitohappobakteereita ottaa kuurin yhteydessä?

Antibiootti tuhoaa usein myös maitohappobakteerit. Eniten niistä on hyötyä kuurin jälkeen. Maitohappobakteerit ovat niin sanottuja probiootteja eli elimistössä myönteisesti vaikuttavia bakteereja. Valmisteiden ominaisuuksissa on eroja, mutta tutkimuksissa ei ole voitu selvittää, mikä valmiste sopii parhaiten kenellekin. Pullahiivaa eli hiivapohjaista probioottia, jota Suomessa myydään kauppanimellä Precosa, eivät antibiootit tuhoa. Se on tehokasta antibioottiripuliin, mutta se on varsin kallista.

10. Mistä tietää, että joku lääke ei sovi?

Tavallisin syy on allerginen reaktio, esimerkiksi ihottuma. Allergia ilmenee yleensä lääkekuurin aikana. Jos potilas on jo aikaisemmin allergisoitunut lääkkeelle, oireet tulevat nopeasti. Aina kyse ei ole puhtaasti allergiasta. Esimerkiksi amoksisilliini voi tietyn viruksen kanssa aiheuttaa allergisen reaktion. Antibioottiripuli on melko yleistä. Melko yleinen sivuvaikutus on myös pahoinvointi, mutta on harvinaista, että se olisi niin voimakas, että lääkkeen käyttö olisi lopetettava.

Asiantuntijana ylilääkäri Asko Järvinen, Hyksin infektiosairauksien klinikka.

Seura 8/2012

X